Osallisuusrahaston perustaminen ja lähiörahaston talousarviokohdan käyttö

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus päätti 13.11.2017 §:n 1047 kohdalla kehottaa kaupunginkansliaa valmistelemaan lähiörahaston muutoksen osallisuusrahastoksi siten, että osallisuusrahaston tuotosta voidaan rahoittaa vuosittain osallistuvan budjetoinnin kustannukset sisältäen toimeenpanon henkilöstön, alueellisen osallisuuden käyttömenot sekä osallistuvan budjetoinnin alueellisesti päätettävät summat.

Lähiörahasto on tarkoitus purkaa, kun hyväksytyt lähiörahastohankkeet on saatettu loppuun. Vuonna 2018 on rahoitettu ainoastaan aikaisemmin käynnistyneiden hankkeiden loppuun saattamista. Lähiörahaston sijaan esitetään perustettavaksi Osallisuusrahasto, joka suuruudeltaan vastaa purettavaa Lähiörahastoa, mutta sijoittuu kirjanpidossa kaupungin taseen ulkopuolelle eriytetyksi yksiköksi samaan tapaan kuin esimerkiksi innovaatiorahasto.

Kysymys liittyy laajemmin ns. Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toteutukseen. Kaupunginhallitus viittasi edellä mainitussa päätöksessään hallintosäännön VII osan 27 luvun mukaisiin osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteisiin. Osallistuva budjetointi ja sen alueellisesti päätettävät summat, osallistuvan budjetoinnin mallin edellyttämän henkilöstön palkkaus sekä sähköinen palvelualusta ja muut äänestyksen valmisteluun ja toteutukseen liittyvät käyttömenot (mm. viestintä, tilakustannukset) on tarkoitus rahoittaa osallisuusrahaston tuotolla.

Lähiörahaston tarkoituksena on ollut Helsingin lähiöiden arvostuksen nostaminen parantamalla lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta. Rahaston varoja on käytetty joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen erikseen päättämien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Osallisuusrahaston tarkoituksena on mahdollistaa, että asukkaat ja yhteisöt pääsevät esittämään itse käyttökohteita rahoitukselle paikallisesti tai koko kaupunkia koskien ja äänestämään niiden välillä. Tätä kutsutaan osallistuvaksi budjetoinniksi. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, edistää yhdenvertaisuutta sekä lisätä ymmärrystä kunnan toiminnasta.

Osallistuvan budjetoinnin perusrakenne koostuu neljästä vaiheesta: ehdotusvaihe, arviointivaihe, äänestysvaihe ja toteutusvaihe. Mallin toteutuksessa viestinnällä on keskeinen rooli. Ehdotusten kehittäminen tapahtuu julkisella sähköisellä alustalla. Ensimmäisessä vaiheessa asukkaat ja yhteisöt tekevät ehdotuksia ja keskustelevat niistä. Kaupunki tukee tätä vaihetta järjestämällä yhteiskehittämistilaisuuksia sekä osallistumalla keskusteluun. Arviointivaiheessa kaupunki arvioi, mitkä ehdotuksista ovat toteutettavissa määritellyllä määrärahalla ja säännösten puitteissa.

Arvioinnin jälkeen kuntalaiset äänestävät siitä, miten he näkisivät viisaaksi jakaa määritellyn rahamäärän. Äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus vahvistaa äänestystuloksen, jota seuraa toteutusvaihe. Toteutusvaiheessa olennaista on ehdotusten tekijöiden osallisuus toteutukseen sekä avoin kuntalaisviestintä.

Kaupunginhallitus tulee erikseen päättämään osallistuvan budjetoinnin määrärahan valmisteluperiaatteista ja toteutuksesta. Kaupunki voi myös ehdotusten tekovaiheessa tuoda esille lähtötietoja ja tarpeita eri alueille. Lisäksi osallistuvan budjetoinnin toteuttamisessa tullaan tekemään kohdennettuja toimenpiteitä niille ryhmille ja niille asuinalueille, joiden osallistuminen on pääsääntöisesti muuta väestöä vähäisempää. Näin pyritään varmistamaan yhdenvertaisuuden toteutuminen osallistuvassa budjetoinnissa.

Osallisuusrahaston hankkeiden oletetaan painottuvan nopeasti toteutettaviin yleisten alueiden ympäristöparannushankkeisiin, investoinneiksi katsottaviin julkisiin irtaimen omaisuuden hankintoihin ja kertaluontoisiin projekteihin. Monissa ulkomaisissa kaupungeissa osallistuva budjetointi on rajattu koskemaan vain investointihankkeita. Helsingin mallissa on lähtökohtana, että rahaa voidaan suunnata myös käyttötalouden piirissä toteutettaviin, rajallisen keston projekteihin. Rahoitettavista kohteista päätetään vuosittain, minkä takia esimerkiksi pysyvän henkilökunnan palkkaamista ei puolleta.

Osallistuvan budjetoinnin kunkin vuoden alueittainen käyttövara päätetään kaupunginhallituksessa alueiden asukaslukuun perustuen talousarvion täytäntöönpanovaiheessa. Talousarviossa vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmassa 2018-2020 on varattu 5 miljoonaa euroa lähiörahaston tuotosta maksettaviin menoihin vuosittain. Osallisuusrahaston käynnistyessä tehdään 2019 talousarvioon ja 2019-2021 taloussuunnitelmaan vastaavat varaukset sekä poistetaan lähiörahastoa koskevat varaukset.

Kaupungin osallisuusmallin toteutuksen käynnistämiseen on vuonna 2018 tarkoitus osoittaa varoja lähiörahastosta 480 000 euroa. Koska lähiörahastoa ei voi käyttää käyttömenojen kattamiseen, tulisi kaupunginvaltuuston tehdä vuoden 2018 talousarvioon muutos, jolla tarvittava summa siirretään kaupunginkanslian käytettäväksi.

Esityksen valmistelu on tapahtunut yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston sekä tietotekniikka- ja viestintäosaston kesken.

Täytäntöönpano

Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy esityksen osallisuusrahaston perustamisesta, kaupunginhallituksen tarkoituksena on jatkovalmistelussa erikseen päättää osallistuvan budjetoinnin tarkemmasta toteutusmallista.

Kaupunginhallitus 28.05.2018 § 378

Esitys

21.05.2018 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Olli Lahtinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36055

This decision was published on 26.06.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.