Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalvelujen kaupunkikuvayksikön arkkitehdin jälkiasennushissejä koskevasta rakennuslupapäätöksestä
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä Asunto Oy Fredrikinkatu 14:n kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalvelujen kaupunkikuvayksikön arkkitehdin rakennuslupapäätöksestä 26.9.2017 (217 §) tekemän oikaisuvaatimuksen. Haettu lupa myönnetään ja pääpiirustukset hyväksytään seuraavin määräyksin:
Rakennustyö edellyttää seuraavien vastuullisten työnjohtajien hyväksymistä ennen kuin ko. työt aloitetaan:
- Vastaava työnjohtaja
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on toimitettava kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille seuraavat erityissuunnitelmat:
- toteutuspiirustukset B-portaan hissin osalta
- detaljisuunnitelmat
- iv-selvitys
- rakennesuunnitelmat.
Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien katselmusten toimittamista:
Rakennusvalvonnalta:
- aloituskokous
- rakennekatselmus
- loppukatselmus.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin siitä on tehty ilmoitus kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille.
Rakennustyöstä on pidettävä tarkastusasiakirjaa.
Pääsuunnittelija ja hakijan edustaja valvovat osaltaan muutostyön suunnitelmien mukaisen suorittamisen. Suunnitelmista poikkeamiselle haetaan etukäteen suostumus kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluilta.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston kokouksesta kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hel.fi
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Rakennuslupahakemus
Asunto Oy Fredrikinkatu 14 on 25.7.2017 jättämällään hakemuksella hakenut rakennuslupaa jälkiasennushissien rakentamiselle A- ja B- porrashuoneisiin. Hissien lähtötaso on kellari ja pysähdystasoja yhteensä seitsemän. Hissit tulisivat ullakkorakentamista ennakoiden ulottumaan ullakkokerrokseen asti.
Hissit on suunniteltu leikattaviksi olemassa olevien porrassyöksyjen keskelle niin, että A-porrashuoneessa noin 1 360 mm leveän hissikuilun molemmin puolin jää jäljelle noin 1 000 mm porrassyöksyt ja B-porrashuoneessa noin 1 400 mm leveän uuden hissikuilun molemmin puolin jää noin 950 mm leveät porrassyöksyt.
Helsingin kaupunginmuseon lausunto rakennuslupahakemuksen johdosta
Helsingin kaupunginmuseo on antanut rakennuslupahakemuksen johdosta lausunnon.
Lausunnossa todetaan muun muassa, että Fredrikinkatu 14:n / Merimiehenkatu 8:n kiinteistö on arvokas helsinkiläinen uusrenessanssikiinteistö. Rakennuksen on suunnitellut vuonna 1889 arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel, jonka vaikutus kaupunkikuvan kehitykseen 1800-luvun lopun Helsingissä on ollut huomattava. Rakennus edustaa uusrenessanssityyliä. Kohteen asunnoista säätyperinteen mukaisia suurasuntoja sijoittui Fredrikinkadun puolen katurakennukseen sekä pihan puolelle ja Merimiehenkadun puoleiseen siipeen puolestaan työväen pienasuntoja. Rakennus on hyvin säilyttänyt alkuperäiset arvonsa. Rakennuksen porrashuoneet sisältyvät kaupunginmuseon porrashuoneinventointiin v. 2010, jossa molemmat porrashuoneet A ja B on arvioitu arvoluokkaan 1: arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä ja hyvin säilynyt porrashuone. Porrashuoneissa ovat säilyneet arvokkaat materiaalit, kuten kalkkikiviaskelmat, mosaiikkibetonipinnat, valurautakaiteet sekä huoneistojen ulko-ovet.
Kaupunginmuseo ei puolla suunnitelmaa hissien sijoituksesta leikattuina porrassyöksyihin kiinteistön arvokkaissa A- ja B-porrashuoneissa. A-porrashuoneen askelmat ovat uritettua kalkkikiveä ja B-porrashuone on holvattu keskeisen kantavan tukimuurin varaan, jolloin hissien leikkaaminen porrassyöksyihin peruuttamattomasti tuhoaa porrashuoneiden alkuperäisiä rakenteita ja rakennusmateriaaleja. Suunniteltu hissien sijoitus rikkoo lisäksi porrashuoneiden tilallisen ilmeen. Kaupunginmuseo on ennakkoneuvottelussa 18.5.2017 esittänyt vaihtoehtoisia sijoitusratkaisuja hisseille, jotka säilyttäisivät arvokkaiden porrashuoneiden arvot. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty hissien ja portaiden johtamista ullakkokerrokseen, mikä myös rikkoo uusrenessanssityylisten porrashuoneiden kattorakenteen.
Porrashuoneiden purkaminen suunnitelmassa esitetyllä tavalla merkitsee rakennuksen hävittämistä asemakaavan suojelumääräyksen vastaisesti. Kaupunginmuseo ei puolla suunnitelmaa hissien sijoittamisesta arvokkaisiin porrashuoneisiin porrassyöksyihin leikaten, vaan esittää vaihtoehtoista sijoitustapaa.
Rakennusvalvontapalvelujen viranhaltijan päätös 26.9.2017 (217 §)
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalvelujen kaupunkikuvayksikön viranhaltija on 26.9.2017 (217 §) tekemällään päätöksellä hylännyt Asunto Oy Fredrikinkatu 14:n hakemuksen jälkiasennushissien rakentamiseksi.
Päätöksen mukaan rakennushanke ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Asemakaavan mukaan rakennus on kaupunkikuvallisesti arvokas eikä sitä tai sen osaa saa ilman pakottavaa syytä purkaa tai hävittää. Jälkiasennushissien sijoittaminen porrashuoneiden keskelle porrassyöksyjä kaventaen tuhoaa porrashuoneiden tilallisen ilmeen ja ullakolle ulotettuna myös niiden uusrenessanssikatot. Helsingin kaupunginmuseo ei ole puoltanut hanketta nykyisessä muodossaan. Jälkiasennushissien sijoittamiselle rakennuksen porrashuoneiden yhteyteen on olemassa muita vaihtoehtoja, jotka säilyttäisivät porrashuoneiden historialliset arvot.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Asunto Oy Fredrikinkatu 14 on 11.10.2017 hakenut oikaisua mainittuun päätökseen.
Oikaisuvaatimuksessa pyydetään, että kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto puoltaisi A- ja B-portaisiin rakennettavien jälkiasennushissien rakennuslupahakemusta.
Rakennuslupahakemuksen mukainen hissiratkaisu tekee mahdolliseksi liikuntaesteisten pääsyn rakennuksessa oleviin asuntoihin ja yhteistiloihin. Taloyhtiön asunnoista tulee kyseisen rakennuslupahakemuksen mukaisella ratkaisulla oikeasti esteettömiä.
Tavoitteena on edistää vanhempien asukkaiden mahdollisuutta asua asunnoissaan loppuelämänsä tarvitsematta muuttaa pois omasta kodistaan yhteiskunnalle kalliiksi tuleviin laitoksiin. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa lapsiperheiden helpon liikkumisen eri kerroksiin, pihalle ja yhteistiloihin.
Asunto Oy Fredrikinkatu 14 tekee vuosina 2018-2019 mittavan LVIS-peruskorjauksen, jonka yhteydessä on tarkoitus rakentaa mm. ullakkoasunnot ja jälkiasennushissit A- ja B-porrashuoneiden yhteyteen. Ullakkoasuntojen rakentaminen ilman jälkiasennushissien rakentamismahdollisuutta ei ole realistinen. Ullakkorakentamisesta saatavilla tuloilla on tarkoitus ylläpitää arvorakennusta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut kunnioittaa rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja ja alkuperäistä tyyliä, mutta samalla huomioida, että kyse on toimivasta asuinrakennuksesta.
Kaupunginmuseo on kannanotossaan 21.9.2017 ehdottanut, että hissit voi rakentaa asuntoihin sisälle tai pihalle rakennusrungon ulkopuolelle. Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti jälkiasennushissin rakentaminen asuntovyöhykkeelle vaatii aina jokaisen ko. asuntovyöhykkeellä olevan osakkeenomistajan erillisen suostumuksen; pelkästään yhtiökokouksen enemmistöpäätös ei ole riittävä. Osakkaat eivät ole antaneet suostumusta rakentaa jälkiasennushissejä asuntovyöhykkeelle, joten tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen.
Pihalle sijoitettava, rakennusrungon ulkopuolelle rakennettava jälkiasennushissi ei ole rakennettavissa riittävän esteettömäksi. Pihatasossa ja ullakolla olisi esteetön kulku hissiin, mutta suoraa pääsyä kerroksiin ei voida toteuttaa, vaan hissi pysähtyisi aina porrashuoneen lepotasolle. Hissipysäkkien esteellisyyden johdosta ko. ratkaisu ei nykyään enää saa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) hissiavustusta. ARA:n kielteisen avustuspäätöksen johdosta taloyhtiö ei ole oikeutettu saamaan myöskään Helsingin kaupungin hissiavustusta, joka on 10 % hyväksytyistä jälkiasennushissien rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista. Hissiavustuksen määrä on taloyhtiölle merkittävä, yhteensä 55 % kokonaiskustannuksista. Nämä ARA:n ja Helsingin kaupungin kielteiset päätökset saattaisivat taloyhtiön eriarvioiseen asemaan yhteiskunnan myöntämien avustusten suhteen.
Hissiä ei voi myöskään rakentaa B-portaan tuuletusparvekkeelle, koska se tulisi asuntojen ikkunoiden eteen alle metrin etäisyydelle. Osakkaat eivät suostu pienentämään näkymäetäisyyttä. Osakkaat eivät myöskään suostu luopumaan tuuletusparvekkeista.
Rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan suojelumääräysten mukainen. Määräyksen mukaan rakennuksen osaa ei saa purkaa tai hävittää ilman pakottavaa syytä. Pakottava syy on se, että ilman hissiä vanhukset ja liikuntaesteiset eivät voi tällä hetkellä käyttää rakennusta sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli asumiseen ilman hissiä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan rakennuksen tulee täyttää esteettömyysvaatimukset myös korjausrakentamisessa. Rakennuksia suojellaan parhaiten siten, että ne pidetään tekniikaltaan uudistettuina ja että ne voivat olla käyttötarkoitustaan vastaavassa käytössä. Raskas suojelu, joka pyrkii pitämään kaikki ennallaan, on ristiriidassa asumisen tarpeiden kanssa.
Hakemuksen mukainen hissihanke on valtiovallan tavoitteiden ja Juha Sipilän hallituksen 27.5.2015 päivätyn strategisen hallitusohjelman mukainen. Hallitusohjelmassa on mainittu, että kaavoitus- ja rakennussuojelulainsäädäntöä muutetaan siten, että suojelulla ei estetä asuinrakennusten esteettömyyden poistamista, esimerkiksi hissien jälkiasentamista.
Taloyhtiö toivoo, että kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto käyttäisi mahdollisuuttaan joustaa määräyksissä, kun on kyse yksityisomistuksessa olevan asuinkerrostalon korjausrakentamisesta.
Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä nro 16.
Päätöksen perustelut
Alueella on voimassa asemakaava nro 7715, joka on tullut voimaan 1.11.1977. Nyt kyseessä oleva rakennus sijaitsee asuntokerrostalojen korttelialueella, joka on asemakaavassa merkitty so-merkinnällä; Rakennusala tai sen osa, jolla sijaitsee kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä sen kadunpuoleista julkisivua tai vesikaton perusmuotoa tyylillisesti muuttaa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä korjattava entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön hyvin soveltuvalla tavalla.
Oikaisuvaatimuskirjelmästä tarkemmin ilmenevistä syistä jälkiasennushissien rakentaminen rakennuksen rungon ulkopuolelle tai rakennuksen sisäpuolelle asuntojen sisälle ei ole käytännössä mahdollista. Rakennusrungon ulkopuolelle toteutettuina jälkiasennushisseillä ei saavuteta esteettömyyttä. Jälkiasennushissit on siten käytännössä mahdollista toteuttaa ainoastaan porrashuoneisiin.
Jälkiasennushissien sijoittamisen porrashuoneiden keskelle voidaan katsoa jossain määrin hävittävän porrashuoneiden alkuperäistä ja tilallista ilmettä, rakenteita sekä rakennusmateriaaleja, kuten Helsingin kaupunginmuseo on lausunnossaan todennutkin. Lisäksi hissien ulottaminen ullakolle muuttaa vesikaton perusmuotoa sisäpihan puoleisilta kattolappeilta hissien kohdalta.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että mikäli on olemassa kaavan mainitsema pakottava syy hävittää rakennusta tai sen osaa taikka muuttaa kadunpuoleista julkisivua tai vesikaton perusmuotoa, rakennustoimenpide ei edellytä poikkeamislupaa. Asiassa on siten arvioitava, onko jälkiasennushissien rakentamiselle olemassa kaavamääräyksessä tarkoitettu pakottava syy.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty pakottavaksi syyksi rakennuksen esteettömyys, asuttavuus sekä asumisen tarpeet. Tavoitteena on edistää erityisesti vanhempien ja vammaisten asukkaiden mahdollisuutta asua asunnoissaan loppuelämänsä. Ratkaisu mahdollistaa myös lapsiperheiden helpon liikkumisen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön.
Maankäyttö- ja rakennuslain 117 e §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on muun ohella, että 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että esteettömyys on yksi keskeisistä valtiovallan ja Helsingin kaupunginkin arvoista ja tavoitteista rakentamisessa ja korjausrakentamisessa. Esteettömyydellä on suuri merkitys rakennuksen käytettävyyden kannalta sekä muun muassa iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana.
Ottaen huomioon rakennuksen erityispiirteet ja käytettävyyden sekä erityisesti sen, että esteettömyys on tässä tapauksessa saavutettavissa ainoastaan toteuttamalla jälkiasennushissit porrashuoneisiin, esteettömyyden voidaan katsoa olevan sellainen asemakaavassa tarkoitettu pakottava syy, jonka nojalla oikaisuvaatimus voidaan hyväksyä ja rakennuslupa jälkiasennushisseille myöntää hakemuksen mukaisesti.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 §, 117a § - 117i § 117e § 118 §, 125 § ja 135 §
Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 33 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
This decision was published on 18.12.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 97 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11 - 13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 - 16.00.
Presenter information
Ask for more info
Kaisa Hongisto, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 2626404