Laajasalo, Kutteritie 16, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosassa (Laajasalo) 6.2.2018 päivätyn tonttijaon mukaisia tontteja 49121/15,16 ja 17 koskevan poikkeamishakemuksen asemakaavasta nro 8280 seuraavilta osin:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Muilta osin rakentamisessa tulee noudattaa asemakaavan nro 8280 määräyksiä.

Hakijat

********** (jättöpäivämäärä 27.12.2017)

Rakennuspaikka

49. kaupunginosassa (Laajasalo) oleva tila kiinteistötunnuksella ********** sekä määräala (24.1.2018) kiinteistötunnuksella **********

Rakennuspaikalle on 6.2.2018 laadittu tonttijako, jonka mukaan rakennuspaikka on jaettu kolmeksi tontiksi 49121/15,16, 17 (liite 4). Määräala on osoitettu tontiksi nro 17. (Lohkominen on vireillä maastomittauspyyntö lähetetty 28.3.2018).

Hakemus

Hakija hakee lupaa kolmen asuinrakennuksen rakentamiseen tilalle ********** (asemakaavan 8280 mukainen tontti 49121/4) poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 8280 siten, että asemakaavatontin rakennusoikeus ylittyy. Tonttitehokkuutta haetaan nostettavaksi tehokkuusluvusta e=0,20 tehokkuuteen e=0,25. Tontin rakennusoikeus ylittyisi nykytilanteesta 82 k-m² (25 %).

Hakemuksen jättämisen jälkeen hakija on myynyt tilasta ********** 500 m²:n suuruisen määräalan ********** ja hakenut tilalleen tonttijakoa, joka on hyväksytty 6.2.2018. Tila on jaettu kolmeksi tontiksi 49121/15, 16 ja 17.

Tilalta puretaan v. 1961 rakennettu kahden asunnon tilitalo. Tonttijaon mukaiselle tontille 49121/17 rakennetaan yhden asunnon asuintalo, ja tonttijaon tonteille 49121/15 ja 16 rakennetaan yksi yhden asunnon ja yksi kahden asunnon asuinrakennus. Rakennusoikeus ylittyy asemakaavasta 80,75 k-m² ja vastaa tällöin tonttitehokkuuslukua e=0,25.

Hakija perustelee hakemustaan siten, että kyseisen tontin tehokkaampi käyttö edistää myös maankäytön tehostumista alueella.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.6.1982 vahvistettu asemakaava nro 8280. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuus on e=0,20, joka vastaa 327 k-m² kerrosalaa. Kyseessä on vielä tilamuodossa oleva kiinteistö, jonka pinta-ala on 1 635 m². Tila on lohkottu vuonna 1955 sen aikaisilla menetelmillä, ja nykyisillä tarkemmilla menetelmillä tonttijaon mukaiset pinta-alat pitävät paikkansa ja rakennusoikeudet määräytyvät pinta-alan 1 638 m² mukaisesti. Alueella ei ole tehty tonttijakoa (ei myöskään sen jälkeen, kun kaava on valmistunut v.1982).

Asemakaavan mukaan tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia enintään 20 m²/asunto sekä muuta asunnon ulkopuolista, asumista palvelevaa tilaa kuten varasto-, huolto- ja askartelutilaa enintään 15 m²/asunto, sekä kasvihuoneita enintään 20 m²/asunto. Em. tiloja saa kuitenkin olla AO-korttelialueella enintään 40 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Enintään 30 % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen katokset mukaan luettuina. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueena, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa.

2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja 1-kerroksisen 5 m. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Asemakaavassa osoitettu rakennuksen vähimmäisetäisyys katualueen rajasta on 5 m, ja vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita. Muussa tapauksessa vähimmäisetäisyys on 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontit rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta on 2 m.

Kutteritien varrella on kadun puolella oltava pensasaita tai puita ja pensaita. Tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 80 k-m².

Alueella on voimassa oleva yleiskaava 2002, jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1961 valmistunut asuinrakennus. Kutteritien varsi on luonteeltaan vehreää ja puusto ja kasvilisuus runsaahkoa ja hyvin hoidettua.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Muistutuksia ei ole esitetty.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Olemassa oleva infrastruktuuri ja tuleva Laajasalon kasvu puoltavat täydennysrakentamista, mitä osin on jo alueella tapahtunut. Poikkeamista asemakaavamääräyksestä on haettu tehokkuuden noston osalta. Niitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Poikkeamisella mahdollistetaan uusien asuinrakennusten rakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla siten, että asuinrakennusten koot ovat tontin muoto ja koko huomioon ottaen tarkoituksenmukaisia.

Asemakaavassa määrätyissä rakennuksen vähimmäisetäisyyksistä tontin rajoihin tulee pitää edelleen kiinni.

Tehokkuuden 0,2 -> 0,25 nosto koskee ainoastaan asumiseen tarkoitettua kerrosalaa. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi autosuojia, asunnon ulkopuolista asumista palvelevia tiloja (varasto-, huolto- ja askartelutilat) sekä kasvihuoneita saa olla AO-korttelialueella enintään 40 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta, eli korkeintaan 131 m².

Enintään 30 % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen katokset mukaan luettuina. On varmistettava, että tehokkuusluvun nostamisen vaikutus tontin peittoalaan ei muutu kaavamääräyksestä.

Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueena, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa.

Poikkeamiselle asetetut ehdot takaavat maan käyttämisen tehokkaasti ja riittävän piha-alueen sekä olemassa olevan ympäristön säilymisen ja hankkeen sopeutumisen ympäristöönsä.

Myönnetyn poikkeamisen erityinen syy on rakennuspaikan tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon