Helsingin kaupungin kotouttamisohjelma 2017-2021
- Economic Development Sub-committee 4/27.05.2019
- Economic Development Sub-committee 7/28.05.2018
- The Social Services and Health Care Committee 10/22.05.2018
- The Social Services and Health Care Committee 9/08.05.2018
- Economic Development Sub-committee 6/07.05.2018
- The Social Services and Health Care Committee 8/24.04.2018
Helsingin kaupungin kotouttamisohjelma 2017−2021
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittelijän ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveystoimialan toimenpidekokonaisuuden Helsingin kotouttamisohjelmassa 2017–2021.
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Mari Rantanen: Korvataan kohdan "Toimintaympäristö strategiakaudella" ensimmäinen kappale kokonaan seuraavasti: "Helsingin väestönkasvu ja työikäisten määrän kasvu perustuu vahvasti maahanmuuttoon. Kilpailukykyä voidaan mahdollisesti parantaa houkuttelemalla osaavaa erityisosaamista vaativaa työvoimaa ja yrittäjiä ulkomailta. Työvoiman turvaamisessa ja kotoutumistoimenpiteitä suunniteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asemassa ja koulutustasossa on suuria eroja kieliryhmien välillä ja sisällä. Tästä johtuen tarvitaan myös kohdennettuja toimenpiteitä lähinnä kielikoulutukseen panostamisessa. Panostaminen erityisesti kielikoulutukseen ja nopeaan integraatioon osaksi yhteiskuntaa voi työllisyysaste ja hyvinvointi lisääntyä ulkomaalaistaustaisten ihmisten osalta. Kotoutuminen ei ole pelkästään yhteiskunnan asia vaan edellyttää myös aktiivisuutta ihmiseltä, joka haluaa kotoutua. Lähtökohtaisesti Helsingin tulee panostaa työperäisen maahanmuuton osuuden lisäämiseen kokonaismaahanmuutosta, jossa itse asiassa kotoutumistoimien osuus on vähäinen ja perustuu kotoutumiseen työpaikan kautta."
Jäsen Mari Rantasen vastaehdotus raukesi kannattamattomana.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kotoutumislain (laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.
Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kotoutumislain 32 §:n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja joka tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.
Helsingin kotouttamisohjelma Kaikkien stadi laaditaan vuosille 2017–2021 kotoutumislain mukaisesti ja kaupunkistrategiaan perustuen tarkoituksenaan edistää kotoutumista ja monialaista yhteistyötä kaupungissa. Ohjelmaan kootaan strategiakauden aikana kehitettävät uudet toimenpidekokonaisuudet sekä kotoutumista tukevat hankkeet kaikilta toimialoilta. Kotouttamisohjelmaan nostettujen toimenpiteiden lisäksi kaupungissa tehdään määrätietoisesti perustyötä uusien helsinkiläisten kotoutumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi.
Sosiaali- ja terveystoimialan kannalta keskeisimmät ohjelman tavoitteet liittyvät eriarvoisuuden ehkäisemiseen. Sosiaali- ja terveystoimi on omassa toimenpidekokonaisuudessaan huomioinut maakunta- ja soteuudistuksen niin, että ohjelman mukaisia toimintamalleja voidaan toteuttaa myös maakunnassa.
Toimintaympäristö strategiakaudella
Helsingin väestönkasvu, työikäisten määrän kasvu ja koko kaupungin elinvoimaisuus perustuvat vahvasti maahanmuuttoon. Kilpailukykyä voidaan parantaa erityisesti panostamalla täällä olevien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä houkuttelemalla osaavaa työvoimaa ja yrittäjiä ulkomailta. Työvoiman turvaamisessa ja kotoutumistoimenpiteitä suunniteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asemassa ja koulutustasossa on suuria eroja kieliryhmien välillä ja sisällä. Tästä johtuen tarvitaan myös kohdennettuja toimenpiteitä ja räätälöityjä palveluita. Panostaminen pitkäjänteiseen kotoutumiseen työllistymisessä, koulutuksessa ja elämän muilla osa-alueilla parantaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta ja hyvinvointia pidemmällä aikavälillä sekä ehkäisee väestöryhmien välistä eriytymiskehitystä.
Väestön moninaisuus ja kaupungin kansainvälistyminen koskettavat kaikkia toimialoja. Alueellisen eriytymiskehityksen estäminen ja kaikkien helsinkiläisten osallisuuden takaaminen ovat avainasemassa kaupungin kotoutumisen onnistumisessa.
Helsingin kotouttamisohjelman periaate- ja toimenpidekokonaisuudet
Helsingin kotouttamisohjelma on kaupunkistrategian mukaisten kotoutumisen tavoitteiden toteuttamiseksi koottava toimenpidekokonaisuus. Ohjelmassa nostetaan esiin neljä kaupungin kehityksen ja kotoutumisen onnistumisen kannalta keskeistä teemaa, jotka ovat ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten työllistymisen ja yrittäjyyden tukeminen, maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen, avoimuuden ja osallisuuden edistäminen sekä eriarvoisuuden ehkäiseminen.
Sosiaali- ja terveystoimialan vastuualue ja toimenpidekokonaisuus kuuluvat eriarvoisuuden ehkäisemisen teemaosuuteen (liite). Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajien palveluja ei ilman erityistä syytä eriytetä muusta palveluvalikosta, jotta maahanmuuttajat eivät eriydy muusta ympäröivästä yhteiskunnasta. Toimialan yleisenä ja yhteisenä tavoitteena on kohdentaa palveluja kaikille erityistä tukea tarvitseville ja korkean riskin kohderyhmille pääpainotuksen ollessa erityisesti nuorten palvelujen kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä huomioidaan kotoutumista tukevien palveluiden piiriin pääsy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maahantulon alkuvaiheessa ammatillisen palveluohjauksen keinoin toteutetut kohdennetut kotoutumisen tuen palvelut ennaltaehkäisevät ongelmien kärjistymistä ja tukevat kotoutujien palvelujen saamista. Erityisesti korostuvat kielikoulutuksen ja yhteiskuntaopin merkitys ja niiden tarjoaminen ja niihin kannustaminen naisille. Kotouttamisen onnistumista ja mittaamista kannattaa tehdä painottaen käytettyjen resurssien lisäksi vaikuttavuutta, mm. vasta maahan tulleen arjen sujuvuutta, työllisyyttä ja koulutustason nousua.
Tavoitteiden toteuttamiseksi sosiaali- ja terveystoimiala tarvitsee kuitenkin enemmän tietoa muun muassa ulkomaalaistaustaisten palvelujen käytöstä ja odotuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tähän tullaan vastaamaan teettämällä asiassa selvitys sekä luomalla pitkäkestoiset yhteistyörakenteet tutkimusta tekevien tahojen kanssa ulkomaalaistaustaisten terveys- ja hyvinvointi-indikaattorien kehittämiseksi ja kehityksen seuraamiseksi. Erityiskysymysten osalta (esim. kidutettujen ja sota-alueilta tulevien palvelutarpeet, tyttöjen ja naisten silpominen, pakkoavioliitot, monikulttuurinen vanhustyö, ihmiskaupan uhrit) toimiala tulee panostamaan henkilöstön koulutukseen. Sosiaali- ja terveystoimiala on myös mukana rakentamassa maakuntauudistukseen liittyvää Osaamisen tukikeskusta, jossa keskitytään edellä mainitun kaltaiset erityiskysymykset huomioiviin erityistason palveluihin.
Sosiaali- ja terveyslautakunta 08.05.2018 § 128
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä panna asian pöydälle.
Käsittely
Jäsen Tapio Bergholm pyysi asian pöydälle.
Kannattaja: jäsen Karita Toijonen
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Tapio Bergholmin pöydällepanoehdotuksen.
24.04.2018 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Maija Eloranta, erityissuunnittelija, puhelin: 310 51946
Sari Karisto, etelän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 37579
Maarit Sulavuori, va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 310 62401
This decision was published on 30.05.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Maija Eloranta, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 51946
Sari Karisto, etelän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 09 310 37579
Maarit Sulavuori, va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 09 310 62401