Valtuutettu Tapio Klemetin aloite hiihtokauden pidentämiseksi Paloheinässä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Paloheinän ulkoilualueen latuverkoston ylläpidosta vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelukokonaisuus. Liikuntapalvelut on huolehtinut, että kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimiin vuoden 2018 investointimäärärahoihin, kohtaan 8 04 01 02 liikuntapaikat ja ulkoilualueet on varattu 200 000 euroa Paloheinän lumetusolosuhteiden kehittämiseen.

Määrärahalla on tarkoitus suunnitteluttaa ja rakennuttaa vesiputkisto ja sähköverkko reitin varteen, jolloin tykkilumi saadaan ns. ammuttua suoraan latureitille. Näin lyhyitäkin pakkasjaksoja pystytään hyödyntämään, eikä maapinnan jäätymistä jouduta odottamaan. Tällä hetkellä lumi tykitetään Paloheinän alueella yhteen paikkaan, josta se levitetään raskaalla kalustolla latureiteille. Tällöin joudutaan odottamaan, että reittipohjat ovat jäätyneet kestääkseen raskaan kaluston painon lunta levitettäessä latureiteille.

Uuden järjestelmän myötä lumitykki tuodaan ladulle ja kytketään vesijohto- ja sähköverkkoon. Lumi tykitetään suoraan latureitille, jonka jälkeen latukone tasaa ladulle tykitetyn lumen. Tämän kaltainen järjestelmä on käytössä esim. Vihti Ski Centerissä, Espoossa Oittaalla ja Vantaan Hakunilassa.

Liikuntapalvelut ei ole aiemmin katsonut tarpeelliseksi tehdä selvitystä mahdollisen putken rakentamisesta Paloheinän ulkoilualueelle, sillä hyödyn on todettu olevan pieni. Hyöty on näkyvä siinä vaiheessa, kun pakkanen pysyy lähellä nollaa, jolloin tykkilunta voidaan tehdä. Tämä ero oli kuluneena talvena hyvin havaittavissa, kun Oittalla ja Hakunilassa pystyttiin tykittämään lunta ja ladut saatiin auki huomattavasti aikaisemmin kuin Paloheinässä.

Lumetettavien latujen suunnittelussa on otettava huomioon sen sijainti huomioiden kaikentasoiset hiihtäjät sekä myös muut liikkujat Paloheinän ulkoilualueella. Lumetettavat ladut tullaan todennäköisesti toteuttamaan Paloheinän hiihtostadionin viereen, n. 1,0 km tasaisille reiteille sekä n. 1,8 km haastavammalle metsäreitille. Eri vaativuusasteisilla reiteillä pystytään huomioimaan kaikenkuntoiset- ja tasoiset hiihtäjät. Tämä sijainti mahdollistaa myös hyvin stadionalueen hyödyntämisen tykkilumialueena.

Helsingissä on laadittu hiihto-olosuhteiden luomiseksi suunnitelma miten vuosittain latujen kunnossapito organisoidaan. Kivikon hiihtohalli avataan vuosittain syys-lokakuun vaihteessa ja halli pidetään auki niin kauan talvea vasten, kun asiakkaita riittää. Paloheinässä tykkilumilatua päästään tekemään säiden salliessa, yleensä joulukuun aikana. Mikäli luonnonlunta ei ole satanut riittävästi tammikuun aikana luonnonlumilatujen kunnostamiseksi, on pyritty sään salliessa Paloheinän lisäksi tekemään Vuosaaren Mustavuoreen tykkilumilatu.

Paloheinän tykkilumen valmistamisessa käytetään vesijohtovettä, joka jäähdytetään jäädytystornissa, jolloin emme pääse samalle kylmyystasolle kuin Espoon Oittaalla ja Vantaan Hakunilassa, joissa käytetään alijäähtynyttä luonnonvettä. Oittaalla vesi otetaan järvestä ja Hakunilassa purosta. Näin ollen heillä tykkilumen valmistaminen on tehokkaampaa.

Paloheinää lähinnä mahdollisesti käytettävissä oleva luonnonvesi löytyy Kuninkaantammessa sijaitsevasta Palettilammesta, lammen veden riittävyydestä ei ole tehty selvitystä. Linnun tietä matkaa Paloheinän majalta lammelle kertyy yli kilometri. Vantaanjokeen matkaa kertyy linnuntietä lähes kaksi kilometriä.

Paloheinän hiihtoaluetta pidetään hiihtäjien keskuudessa jopa Suomen vilkkaimpana maastohiihtokeskuksena. Hyvällä talvisäällä alueella vierailee päivittäin tuhansia hiihtäjiä. Harrastehiihdon suosion kasvu, kaikille sopivat hiihtoladut sekä Helsingin alueen väestöpohja luovat pohjan Paloheinän alueen suosiolle. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala pyrkii kehittämään alueen hiihto-olosuhteita ja käytettävissä olevien resurssien ja määrärahojen puitteissa.