Oikaisuvaatimus paloesimiesten virkaan ottamista koskevasta pelastusjohtajan päätöksestä 16.2.2018 § 25

Pelastuslautakunnan päätös

Pelastuslautakunta päätti hylätä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusjohtajan 16.2.2018 § 25 tekemää päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Pelastusjohtajan päätös ja sen tiedoksianto asianosaisille

Pelastusjohtaja päätti valita päätöksessä erikseen mainitut 10 henkilöä 1.3.2018 alkaen paloesimiehen virkoihin seuraavin perusteluin:
Haettavana oli kymmenen (10) vakituista virkaa. Sisäinen ilmoitus julkaistiin intranetissä 16.1. ja hakuaika tehtäviin oli 16.1.-31.1.2018. Määräaikaan mennessä virkoja haki 19 henkilöä, jotka kaikki täyttivät hakuilmoituksessa mainitut kelpoisuusehdot ja tulivat haastatelluiksi. Yksilöhaastattelut suoritettiin Haagan pelastusasemalla 5.2, 9.2, ja 12.2.

Haastattelijoina toimivat:

Virkojen täyttö 1.3.2018 alkaen.

Haastattelijat arvioivat hakijat näiden koulutuksen, kokemuksen ja hakuilmoituksessa mainittujen eduksi laskettavien seikkojen perusteella. Haastattelujen jälkeen muodostettiin hakijoiden ansioihin perustuva kokonaisarvio virkaan esitettävistä sekä varahenkilöistä. Erityisesti arvioitiin hakijoiden osaamisen hyödynnettävyyttä pelastuslaitoksen eri prosesseissa ja toiminteissa.

Päätös muutoksenhakuohjeineen lähetettiin 28.2.2018 tiedoksi asianosaisille sähköisenä viestinä.

Oikaisuvaatimus

Pelastusjohtajan päätöksestä on tehty 18.2.2018 oikaisuvaatimus, jossa oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii valintojen uudelleen käsittelyä ja valintojen suorittamista uudelleen. Perusteena oikaisuvaatimuksen tekijä kertoo täyttävänsä kaikki haussa vaaditut kelpoisuusehdot. Lisäksi hän toteaa, että virkoihin on valittu useita henkilöitä, jotka ovat valmistuneet alipäällystökurssilta hänen jälkeensä. Samoin hän toteaa, omaavansa pidemmän työhistorian sekä enemmän työkokemusta esimiestehtävissä Suomen vilkkaimmalla pelastusasemalla.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn vaatimukset

Kuntalain 134.1 ja 2 §:n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle.

Kuntalain 137.1 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa vaatimusten mukaisesti.

Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita ja nuhteetonta käytöstä. Mikä tahansa kansalaistoiminta ei siis tule nimitysperusteita arvioitaessa huomioiduksi.

Virantäyttöä ohjaavien säännösten tulkinnanvaraisuuden ohella virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee mm. viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava. Päätöksentekijällä on siis lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita virkaan kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista, kunhan ei syyllistytä syrjintään. Nimitysperusteita sovelletaan hakijoiden keskinäisessä vertailussa siten, että niiden nojalla muodostetaan kokonaisarvio hakijoiden ansioista.

Hakuilmoituksessa ilmoitettiin seuraavat paloesimiehen viran kelpoisuusehdot:
1. Pelastustoimiasetuksen tarkoittama alipäällystötutkinto.
2. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen tyydyttävä suullinen taito
3. Terveydentilansa puolesta virkaan sopiva.
4. BC-luokan ajokortti.

Lisäksi hakuilmoituksessa ilmoitettiin, että eduksi lasketaan työssä käytettävien ohjelmistojen (esim. HESU, Pronto, Merlot Palo/Palotarkastus, Microsoft Office) käyttökokemus ja muuten sujuva tietokoneen käyttö, esimieskokemus, asenne, kokemus ja ymmärrys pelastustoiminnan johtamisesta, ennaltaehkäisevän työn merkityksestä sekä hyvät esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot.

Ilmoituksessa kuvattiin paloesimiehen keskeiset työtehtävät seuraavasti:
Tehtävään kuuluu vastata oman pelastusaseman työvuoron päivittäisestä toiminnasta ja työvuoron operatiivisen valmiuden ylläpidosta, toimia komennusluettelon mukaisesti yksikön esimiehenä, oman työvuoronsa lähiesimiehenä, asemapäivystäjänä, pelastusaseman päivystävänä esimiehenä tai P41 tehtävissä. Tehtäviin kuuluu myös osallistua onnettomuuksien ehkäisytyöhön, oman pelastusaseman erikoisalueiden kehittämiseen, osaamisen ylläpitoon sekä asiantuntijatyöhön. Tarpeen vaatiessa osallistua myös muuhun asiantuntijatyöhön pelastustoimintojen vastuualueiden ohjauksen mukaisesti. Paloesimies avustaa asemamestaria henkilöstöasioiden hoidossa sekä alueen vuosisuunnitelman laadinnassa, toimeenpanee harjoituksia sekä osallistuu opetustoimintaan. Vastuulla on myös valvoa alueen sammutus-, pelastus-, ja ensihoitokaluston toimintakuntoa ja huolehtia alueen sammutus-, pelastus-, ja ensihoitovälinevarastoista, alueen poltto- ja voiteluaineista sekä sammutus- ja torjunta-aineista sekä suorittaa esimiesten määräämät muut tehtävät.

Haastattelut

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi virkaan pelkästään siksi, että hänellä on esimerkiksi pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (KHO 19.9.1997/2296). Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu tai kokenein. Virkaa täyttävällä kunnan viranomaisella on laaja harkintavalta painottaa yhtä kelpoisuusvaatimuksiin sisältyvistä vaatimuksista ohittamalla jokin muu vaatimus haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla.

Haastattelijat arvioivat hakijat näiden koulutuksen, kokemuksen ja hakuilmoituksessa mainittujen eduksi laskettavien seikkojen perusteella. Haastattelujen jälkeen muodostettiin hakijoiden ansioihin perustuva kokonaisarvio virkaan esitettävistä sekä varahenkilöistä. Erityisesti arvioitiin hakijoiden osaamisen hyödynnettävyyttä pelastuslaitoksen eri prosesseissa ja toiminteissa. Valittaviksi esitetyistä laadittiin nimitysesitys, joihin valintaesityksen perustelut kirjattiin tarkemmin.

Haastattelijoiden on voitu katsoa omaavan sen asiantuntemuksen, jota paloesimiesten valinta edellyttää ja haastattelut on toteutettu huolellisesti.

Ansiovertailu ja valintamenettely

Kuten aiemmin on todettu, on viran täyttämisessä noudatettava perustuslain yleisiä nimitysperusteita. Perustuslain yleisiä nimitysperusteita on oikeuskäytännössä tulkittu siten, että viranomainen voi päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muunkin kuin kokeneimman. Valitsijan harkintavaltaan kuuluu se, että jotain kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvista vaatimuksista voidaan painottaa haastatteluun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvioinnin nojalla.

Valituksi tulleiden samoin kuin valitsematta jääneen oikaisuvaatimuksen tekijän työkokemuksen osalta voidaan todeta, että valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Työhistorian pituudelle Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella tai työkokemuksen määrälle esimiestehtävistä kuten ei myöskään alipäällystökurssin suoritusajalle, ei yksistään ole annettu ratkaisevaa painoarvoa. Erot työhistorian ja esimieskokemuksen osalta eivät olleet valittujen ja valitsematta jääneen oikaisuvaatimuksen tekijän välillä merkityksellisiä. Kaikilla valituilla oli vähintään viisi vuotta kokemusta paloesimiehen tehtävästä, kun oikaisuvaatimuksen tekijällä oli kuusi vuotta. Työhistoriaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella kaikilla valituilla oli vähintään 11 vuotta, kun oikaisuvaatimuksen tekijällä oli 13 vuotta.

Paloesimiesten virkavalinnoissa yksi painotetuista asioissa oli valittavien henkilöiden kokemuksen ja koulutuksen hyödynnettävyys uusien vastuualueiden palo- ja pelastuspalveluissa. Tähän arviointiin vaikuttivat niin hakijan näytöt kuin henkilökohtainen innokkuus ja muu kompetenssi osallistua eri palveluiden kehittämiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei hakemuksessaan tai haastattelutilanteessa tuonut esille sellaista erityistä osaamista, jonka perusteella hänet olisi kokonaisarvioinnin perusteella nostaa virkaan valittavien joukkoon. Kokemus esimiestehtävistä laskettiin kaikkien hakijoiden osalta eduksi, mutta kokemuksen pituutta ei pidetty ratkaisevana valintaperusteena, vaan valinnat perustuivat kokonaisarvioon hakijoiden soveltuvuudesta tehtävään. Hakijoiden vertailussa on koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi otettu huomioon hakijoiden viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet.

Pelastusjohtajan päätös on perustunut viranhakuilmoituksessa esiin tuotuihin viran kelpoisuusehtoihin ja viran menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä oleviin vaatimuksiin sekä kokonaisharkintaan siitä, keitä viranhakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset sekä viran menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä olevat vaatimukset täyttävistä hakijoista on yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen pidettävä täytettävinä oleviin virkoihin ansioituneimpina.

Johtopäätös

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole oikaisuvaatimuksessaan tuonut esiin sellaisia seikkoja, joiden mukaan hän olisi ansioituneempi paloesimiehen virkaan kuin siihen valitut. Päätös ei ole myöskään syntynyt väärässä järjestyksessä eikä pelastusjohtaja päätöstä tehdessään eivätkä muutkaan virantäyttöä valmistelleet henkilöt ole toimineet virheellisesti. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisesti vaikuttavia eikä tarkoituksenmukaisia syitä, joiden johdosta voitaisiin katsoa olevan syytä muuttaa pelastusjohtajan tekemää päätöstä paloesimiesten virkoihin ottamisesta.