Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden lausunto Espoon ja Kauniaisten meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018-2022 luonnoksesta

For decisions released prior to 2019 a related decision heading is displayed for cases.
HEL 2018-002182
More recent handlings
§ 7

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden lausunto Espoon ja Kauniaisten meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018-2022 luonnoksesta

Ympäristöjohtaja

Päätös

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut päättä antaa lausunnon Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018–2022 luonnoksesta.

Espoon ja Kauniaisten kaupungit ovat laatineet sekä meluselvityksen että meluntorjunnan toimintasuunnitelman yhteistyönä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on avattu kattavasti ja selkeästi toimintasuunnitelman taustaa ja edellytyksiä sekä meluhaitan syntymistä.

Liikennemelun on todettu olevan merkittävin melulähde Espoossa ja sen pääasiallinen aiheuttaja on autoliikenne. Tehdyn meluselvityksen meluvyöhykekarttojen perusteella meluongelmiksi on nostettu valtion moottoritiet ja kehätiet, asuinalueiden läpi kulkevat tiet, jotka tuottavat melua aroissa paikoissa, ja Rantarata, joka kulkee asutuksen keskellä. Kauniaisissa raideliikenteen suhteellinen merkitys korostuu ja se nousee tie- ja katuliikenteen rinnalle merkitykselliseksi melulähteeksi. Tilanne on vastaava niissä Espoon kaupunginosissa, joiden läpi rantarata kulkee.

Suunnitelmassa on eritelty meluntorjunnan keinoja vastuita Espoossa ja Kauniaisissa tiiviisti ja selkeästi, mikä antaa hyvän kuvan kaupunkien meluntorjunnan kokonaisuudesta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, jotka vähentävät liikennettä tai siirtävät sitä henkilöautoista muihin kulkumuotoihin. Koska liikenne on huomattavin melulähde Espoossa ja Kauniaisissa, todetaan näillä toimenpiteillä olevan selvä melua vähentävä vaikutus. Siksi nämä toimet on laskettu mukaan meluntorjuntatyöhön, vaikka niiden ensisijainen tai ainakaan ainoa tarkoitus ei olisi melun vähentäminen.

Espoossa kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja Espoon kaikkien keskusten kehittäminen. Tällä on katsottu olevan liikennemelun lähteitä vähentävä vaikutus, sillä tiiviimpi kaupunki ja tiheä keskustaverkko tarkoittavat lyhyempiä matkoja ja lisäksi lyhyemmät matkat suoritetaan pitkiä matkoja todennäköisemmin joukkoliikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Samalla on kuitenkin todettu, että tiivistäminen voi edellyttää kaavoittamista meluvyöhykkeille ja siten se voi paikallisesti lisätä melulle altistumista. Kaavoituksen vaikutukset tosin konkretisoituvat hitaasti, kaupungin mittakaavassa vuosikymmenien kuluessa.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on useassa kohdassa viitattu valtioneuvoston periaatepäätökseen meluntorjunnasta (2007) joka ei enää kuitenkaan ole voimassa. Nämä viittaukset on syytä korjata suunnitelmaan. Suunnitelmassa ja erityisesti arviossa meluongelman laajuudesta -luvussa on paikoin myös epäjohdonmukaisuutta siinä, miten ympäristömeludirektiivin mukaisia päivä-ilta-yömelutasoja ja yömelutasoja (Lden ja Lyö) sekä toisaalta kansallisissa selvityksissä käytettyjä päivä- ja yöajan ekvivalenttimelutasoja (LAeq 7-22 ja LAeq 22-7) on käytetty kuvaamaan meluhaittojen laajuutta ja vaikutuksia. Näiden johdonmukaisuuteen ja käyttötapaan on tarpeen kiinnittää huomiota suunnitelman jatkovalmistelussa.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on todettu, että rakennuksia, joissa asuville ympäristömelu aiheuttaa suoraa terveydellistä haittaa, ei ole Espoossa tai Kauniaisissa kovin paljon, mutta niitä löytyy ja ne tulisi tunnistaa. Lisäksi on mainittu, että Espoossa ja Kauniaisissa on meluselvityksen perusteella hoito- ja oppilaitoksia melualueilla, ja että tunnistetuissa kohteissa olisi tarpeen tehdä yksityiskohtaisempi selvitys melutilanteesta. Melu aiheuttaa terveyshaittoja, ja koska ongelma on tunnistettu, olisi toimenpide näiden kohteiden tilanteen selvittämiseksi hyvä tuoda suunnitelmaan mukaan, jotta sen edistäminen saa painoarvoa.

Espoon ja Kauniaisten meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa meluntorjunnan keinot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: melulähteisiin puuttumiseen, melun leviämisen estämiseen sekä meluntorjuntaan tonteilla ja rakennusten ääneneristävyyden parantamiseen. Jako auttaa hyvin hahmottamaan ja selventämään tarpeellisia ja suunniteltuja toimenpiteitä meluhaitan torjuntaan ja vähentämiseen. Eritellyt meluntorjunnan mahdollisuudet voisi kiinnittää vielä selkeämmin suunnitelmassa esiteltyihin meluntorjunnan toimenpiteisiin ja peilata toimenpiteitä siihen, miten ne edistävät asetettuja tavoitteita.

Edellisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimenpiteet ja niiden toteutuminen on esitelty suunnitelmassa selkeästi. Toimenpiteiden toteutumisen kuvailun yhteydessä olisi kiinnostava lukea vielä tarkemmin siitä, mistä syistä toimenpiteitä on tai ei ole onnistuttu toteuttamaan sekä perusteluita toimenpiteiden tarpeellisuudelle jatkossa. Muutaman toimenpiteen osalta tätä olikin avattu osittain.

Toimintasuunnitelmassa meluntorjunnan tavoitteet oli jaettu toimenpiteisiin vuosille 2018–2022 ja meluntorjunnan pitkän aikavälin strategiaan kummankin kaupungin osalta erikseen, mikä selkeyttää suunnitelman toimeenpanoa ja seurantaa. Espoon ja Kauniaisten meluntorjunnan toimenpiteet kuitenkin poikkeavat osin toisistaan. Toimintasuunnitelmassa olisi hyvä perustella, miksi tietyt toimenpiteet puuttuvat toisen kaupungin tavoitteista. Esimerkiksi Kauniaisten osuudessa on esitetty matalampien ajonopeuksien edistäminen ja uuden asutuksen meluntorjunnasta huolehtiminen, jotka voisivat hyvin olla nostettu myös Espoon toimenpiteiksi.

Meluntorjunnan toimenpiteisiin sisältyi useita suuria hankkeita, joilla edistetään erityisesti kestäviä liikkumismuotoja Espoon ja Kauniaisten sekä laajemmin pääkaupunkiseudun alueella. Näiden avulla edistetään samanaikaisesti useampia eri tavoitteita, kuten päästövähennyksiä ja ilmanlaadun parantamista. Koska nämä toimenpiteet oli nostettu keskeisiksi, niitä voisi eritellä ja tarkentaa vielä hieman selvemmin meluntorjunnan näkökulmasta. Myös toimenpiteiden kustannukset oli kirjattu hankekohtaisesti, jolloin ne eivät anna täysin oikeaa kuvaa meluntorjunnan kustannuksista vaan saavat ne näyttämään todellista suuremmilta. Toimenpiteillä edistetään kuitenkin ensisijaisesti tai vähintäänkin meluntorjunnan ohella monia muitakin tavoitteita. Todettakoon kuitenkin samalla, että kustannusten erittely meluntorjunnan osalta on haastavaa ja osittain mahdotontakin. Kustannusten muodostumista voisi tuoda suunnitelmassa enemmän esiin.

Pitkän aikavälin tavoitteissa oli listattu hyviä ja tehokkaita meluntorjunnan toimia, joista osa olisi voinut hyvinkin olla myös varsinaisella toimenpidetasolla ja niihin olisi voitu liittää konkreettisempia kehittämistoimia sekä seurantaa.

Viestintää ja osallistumismahdollisuuksia oli kuvattu selkeästi ja suunnitelman toimenpiteistä on tiedotettu asukkaita jo hyvin ennalta. Asukkaat saivat osallistua suunnitelman valmisteluun kertomalla, miten tärkeinä he pitivät kaavailtuja toimenpiteitä tai miten he olisivat halunneet suunnitelmaa vielä kehitettävän. Asukkaiden kommenteissa tuli esiin se, että sähköisen liikenteen edistäminen ei kuitenkaan vähennä rengasmelua ja asukkaat olivatkin ehdottaneet tähän liittyviä toimenpiteitä, kuten nastarenkaiden kieltämistä tai rajoittamista. Lisäksi asukaskommenteissa oli ehdotettu nopeusrajoitusten alentamista isoilla väylillä tai hiljaisen päällysteen käyttöä. Kauniaisten toimenpiteisiin oli kirjattu nopeusrajoitusten alentaminen, mutta muilta osin näitä ehdotettuja toimenpiteitä ei ole liitetty toimenpidesuunnitelmaan. Niiden ottamista mukaan suunnitelmaan voisi vielä harkita tai vaihtoehtoisesti niiden jättämistä toimenpiteiden ulkopuolelle voisi perustella suunnitelmassa.

Myös hiljaisten alueiden merkitys on nostettu suunnitelmassa tärkeäksi ja niiden merkitys kävi asukaskommenteistakin ilmi. Tämän pohjalta tulisi vielä punnita, riittääkö hiljaisiin alueisiin liitettyjen tavoitteiden näkökulmasta suunnitelmaan kirjattu toimenpide, eli tietojen vieminen paikkatietoon, tavoitteen edistämiseen riittävällä tasolla.

This decision was published on 27.03.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Ask for more info

Jenni Kuja-Aro, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 310 32008

jenni.kuja-aro@hel.fi

, puhelin:

Decisionmaker

Riikka Åberg
vs. ympäristöjohtaja