Laajasalo, Kaljaasitie 9, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49122 tonttia 5 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8280 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

********** (jättöpäivämäärä 20.2.2018)

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49122 tontti 5

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden uuden kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakentamiseen (278 k-m²) poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 8280 siten, että rakennusoikeus ylittyy. Tonttitehokkuutta haetaan nostettavaksi tehokkuusluvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Tontin rakennusoikeus ylittyisi nykytilanteesta 55,5 k-m² (25 %). Alustavan suunnitelman mukainen rakennusoikeus tontilla olisi n. 277,5 k-m² nykyisen 222 k-m² sijaan.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontin tehokkuusluvun nosto parantaa alueen asumistehokkuutta. Nosto vastaa myös alueella uudisrakentamisen myötä tapahtunutta kehitystä.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.6.1982 vahvistettu asemakaava nro 8280. Asemakaavan mukaan tontti on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuus on e=0,20, joka vastaa 222 m² asuntokerrosalaa (tontin pinta-ala on 1 110 m²). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä kasvihuoneita enintään 20 m²/asunto sekä muuta asunnon ulkopuolista, asumista palvelevaa tilaa kuten varasto-, huolto-, ja askartelutilaa enintään 15 m²/asunto. Em. tiloja saa kuitenkin olla enintään 40 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Enintään 30 % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen katokset mukaan luettuna. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueena, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa.

Rakennusten vähimmäisetäisyys katualueen rajasta on 5 m. Rakennuslautakunta voi myöntää tästä poikkeuksen olemassa olevan rakennuksen tai sen laajennuksen tai autotallin ollessa kysymyksessä edellyttäen, ettei liikenneturvallisuutta vaaranneta. Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta on kuitenkin 2 m. Rakennuksen vähimmäisetäisyys puistoalueen rajasta on 4 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 2 m.

2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja 1-kerroksisen 5 m. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/80 k-m².

Alueella on voimassa yleiskaava, jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa rakennuspaikalla on vuonna 1956 valmistunut asuinrakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavissa suunnitelmissa esitetty uudisrakentaminen sopii alueen rakennuskantaan ja sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Laajasalossa on alueita, joiden tonttitehokkuus on suhteellisen alhainen. Olemassa oleva infrastruktuuri ja tuleva Laajasalon kasvu puoltaa täydennysrakentamista, mitä on myös jo tapahtunut. Olemassa olevilla asuinalueilla lisärakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen, ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä.

Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, poikkeamisella mahdollistetaan kahden uuden asuinrakennuksen rakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla siten, että asuinrakennusten koot ovat tarkoituksenmukaisia. Tontti itsessään on tarpeeksi suuri kahdelle asuinrakennukselle ja vanhan rakennuksen purkaminen mahdollistaa tontin suunnittelun ilman olemassa olevan rakennuksen asettamia rajoituksia. Tonttia voidaan siis pitää hyvänä mahdollisuutena tehokkaalle täydennysrakentamiselle. Lähialueelle on annettu vastaavia poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen. Uudisrakentamisessa on tarkoituksenmukaista noudattaa alustavan suunnitelman periaatteita alueen järkevän ja tarkoituksenmukaisen toteutumisen sekä paremman maankäytöllisen ratkaisun saamiseksi.

Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan ja uuden yleiskaavaehdotuksen tavoitteita. Täten tonttitehokkuuden nostamisen ei voida katsoa aiheuttavan haittaa alueen kaavoitukselle tai käytön muulle järjestämiselle. Tarkasteltaessa asiaa käytetyn rakennusoikeuden sekä tontin muodon ja koon kautta tehokkuusluvun noston voidaan katsoa edistävän tontin tarkoituksenmukaista käyttöä.

Alueen vehreän yleisilmeen säilyttämiseksi olemassa olevaa puustoa ja maastomuotoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksen mukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon