Valtuutettujen Eveliina Heinäluoman, Kauko Koskisen ja Sinikka Vepsän aloitteet juoksuportaiden rakentamiseksi

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa aloitteet loppuun käsitellyiksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristön toimiala on vastaanottanut valtuustoaloitteen koskien juoksuportaiden rakentamista Alakivenpuistoon Myllypuroon. Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on puolestaan saanut vastattavakseen useamman aloitteen juoksuportaiden rakentamiseksi eri puolille Helsinkiä.

Tällä hetkellä juoksuportaita löytyy kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimalta alueelta Malminkartanosta ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoimalta alueelta Paloheinästä. Vuosaaren huipulle tutkitaan juoksuportaita käynnissä olevan Vuosaarenhuipun hoito- ja kehittämissuunnitelman yhteydessä. Juoksuportaat ovat puurakenteisia ja niitä ei ylläpidetä talvella.

Porrasjuoksu on liikuntamuoto, jonka suosio on räjähdysmäisesti kasvanut. Juoksuportaiden lisäämien soveltuviin paikkoihin on kannatettavaa.

Juoksuportaiden soveltuvuutta Alakivenpuistoon on alustavasti selvitetty. Tekninen selvityksen perusteella puistoon on mahdollista sijoittaa juoksuportaat vahingoittamatta täyttömäen tärkeitä suojakerroksia, jotka erottavat mäen sisään kapseloidun epäpuhtaan maa-aineksen puhtaasta maasta. Portaiden toteutus edellyttää tarkempaa jatkosuunnittelua.

Kaupunkiympäristön toimiala käynnistää koko kaupungin kattavan porrasselvityksen vuoden 2018 aikana yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden kanssa vastaten selvityksen laatimisesta. Tavoitteena on esittää alustava juoksuportaiden verkostosuunnitelma, periaatteelliset rakenne- ja materiaalivaihtoehdot, alustavat toteutuskustannusarviot, ylläpidon ja kunnossapidon kustannukset sekä valaistuksen kustannukset.

Verkostosuunnittelussa otetaan huomioon muun muassa luontoarvot, topografia, saavutettavuus, turvallisuus ja maaperäolosuhteet. Uusien portaiden soveltuvuutta tullaan tutkimaan paikkoihin, jotka liittyvät luontevasti osaksi jo olemassa olevaa, laajempaa reittiverkostoa tai liikuntaympäristöä. Uusien portaiden rakentaminen saavutettavuudeltaan heikoille, syrjäisille alueille ei ole perusteltua. Verkostosuunnitelman lähtökohtana helppo pääsy portaiden luokse jalan, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja mahdollisuuksien mukaan henkilöautolla.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi valtuutettu Eveliina Heinäluoman ym. aloitteesta juoksuportaiden rakentamiseksi Myllypuron Alakivenpuiston mäelle, valtuutettu Sinikka Vepsän ym. aloitteesta kunto-/juoksuportaiden rakentamiseksi Suutarilan täyttömäelle ja valtuutettu Kauko Koskisen ym. aloitteesta harjoitteluportaiden rakentamiseksi Alppikylän huipulle seuraavan yhteisen lausunnon:

Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa yhdessä liikunnan ulkoilupalveluiden kanssa selvityksen paikoista, jonne voisi rakentaa kuntoportaat. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2018 aikana. Kaupunkiympäristön toimialalla on vetovastuu selvitystyöstä.

Selvitystyössä on tarkoitus arvioida kokonaisvaltaisesti mahdolliset sijoituspaikat, huomioiden tavoitettavuus, ympäristö, kasvillisuus, kunnossapito jne. Selvityksessä sovitaan myös, mikä taho huolehtii portaiden kunnossapidosta. Vanhan virasto-organisaation aikaan kyseisen virasto jonka hallinnoimalle maa-alueelle rakennettiin, huolehti myös lähtökohtaisesti kunnossapidosta. Näin on toimittu Malminkartanon ja Paloheinän portaiden suhteen. Malminkartanon täyttömäki ja mäen huipulle johtavat portaat ovat kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimia ja ylläpitämiä. Paloheinän ulkoilualue ja kuntoportaat ovat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoimalla alueella ja liikuntapalveluiden ylläpitämiä.

Helsingissä on rakennettu kuntoportaat Malminkartanon ja Paloheinän täyttömäille. Paloheinän portaiden saaman julkisuuden myötä kaupungille on tullut useita ehdotuksia kuntoportaiden rakentamiseksi eri kaupunginosiin.

Malminkartanon portaissa on 426 askelmaa ja ne ovat pidemmät kuin Paloheinän portaat, Paloheinän portaissa on 254 askelmaa. Portaat Paloheinässä valmistuivat lokakuussa 2017 ja ne saavuttivat heti suuren suosion. Portaihin on asetettu laskurit joiden mukaan, portaissa mitattiin yhteensä 186 862 kpl nousua 6.10.–6.12.2017 välisenä aikana. Paloheinän portaiden asiakasmäärä on osoittanut, että oikein sijoitettuna ne muodostavat oivan liikuntapaikan. Portaat suunniteltiin leveämmiksi kuin Malminkartanon portaat, jotta portaissa mahtuu hyvin liikkumaan samanaikaisesti, niin ylös- kuin alaspäin. Kuntoportaiden toteutus maksoi lähes 180 000 euroa. Portaiden valaistus on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2018 aikana.

Liikuntapalveluiden näkemyksen mukaan portaiden suunnittelussa ja sijoituspaikan valinnassa tulisi huomioida laajempi kokonaisuus kuin vain portaiden rakentaminen. Liikunnan ylläpitämien Paloheinän portaat ovat osa ulkoilureittiverkostoa, jolloin portaiden kiipeämisen jälkeen voi jatkaa kuntoilua eteenpäin ulkoilureitillä tai palata takaisin alas, joko portaita pitkin tai vieressä olevaa ulkoilureittiä pitkin, jolloin portaista voi käyttää suurempi ihmismäärä samanaikaisesti.

Mikäli portaita ei rakenneta valmiina olevan ulkoilureitin viereen, tulee portaista rakentaa tarpeeksi leveät, jotta portaita ylös nouseva ulkoilija voi turvallisesti kohdata niitä alas laskeutuvan ulkoilijan.

Portaiden kunnossapito tulee myös huomioida suunnittelussa ja niiden kunnossapitoon tulee varata riittävä määräraha. Kunnossapidon määrittely määräytyy jo osittain portaiden materiaalivalinnalla. Paloheinän portaiden pääsääntöinen rakennusmateriaali on puu. Portaiden runko on metallia mutta itse porrasaskelmat ovat puuta, valinta tehtiin mm. esteettisistä syistä, puu soveltuu Paloheinän ulkoilualueen kokonaisuuteen. Puupinnan liukkauden torjunta on todella haastavaa, joten liikuntapalvelut linjasi jo portaiden materiaalivalinnan yhteydessä että portaita ei oteta talvikunnossapidon piiriin.