Valtuutettu Pilvi Torstin aloite lähikouluperiaatteen käyttöönotosta päiväkotipaikkapäätöksissä

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Pilvi Torstin ym. valtuustoaloitteesta koskien selvitystä lähikouluperiaatteen käyttöönotosta päiväkotipaikkapäätöksissä Helsingissä:

Palvelun järjestämistä ohjaavat periaatteet

Lapsen päivähoitopaikan, esiopetuspaikan ja perusopetuksen koulupaikan osoittamiseen vaikuttaa vallitseva lainsäädäntö sekä Helsingissä päätetyt periaatteet. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen alueellinen hakeutumisprosessi ja valintakriteerit poikkeavat toisistaan.

Helsingissä lähtökohtana on, että lapsi saa varhaiskasvatuspaikan mahdollisimman läheltä kotia. Tavoitteena on, että julkisella liikenteellä matka kotiovelta varhaiskasvatuspaikkaan on enintään 30 minuuttia. Esiopetuspaikka osoitetaan ensisijaisesti lapselle oman asuinalueen oppilaaksiottoalueella esiopetusta antavasta päiväkodista. Perusopetuksessa oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Oppilaan koulumatkan tulee olla mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. Kaupunki osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta annetaan.

Monissa osissa kaupunkia palvelun suunnittelun pohjana olevat varhaiskasvatusalueet ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueet poikkeavat toisistaan ja ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan hyvin erikokoisia. Varhaiskasvatusalueet noudattelevat kaupungin tilastollisten alueiden rajoja (piirijako). Perusopetuksessa oppilaaksiottoalueiden rajat pohjautuvat palveluverkkosuunnittelutyöhön, oppilaiden ja koulujen tilapaikkojen määrään. Esiopetusalueet rakentuvat perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden pohjalta. Esiopetusalueiden rajat poikkeavat joillakin alueilla oppilaaksiottoalueiden rajoista.

Vuonna 2017 noin 30 prosenttia suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsista vaihtoi päiväkotia siirtyessään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Vuonna 2017 suomenkielisestä esiopetuksesta perusopetukseen siirryttäessä noin 73 prosenttia esiopetuksessa olleista jatkoi saman oppilaaksiottoalueen koulussa, jossa esiopetusta tarjonnut päiväkoti sijaitsi. Vuonna 2017 ruotsinkielisestä esiopetuksesta perusopetukseen siirryttäessä lähes 100 prosenttia oppilaista jatkoi saman oppilaaksiottoalueen koulussa.

Helsingin kaupunkistrategian mukaan suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja perusopetus ovat vetovoimaisia lähipalveluita. Varhaiskasvatusalueiden, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden yhdenmukaistaminen vahvistaisi lähipalvelukokonaisuutta. Yhtenäinen palvelualue mahdollistaisi lapselle luontevan siirtymän ja eheän opinpolun varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen.

Lähipalveluperiaate turvaa lapselle tutun fyysisen ja sosiaalisen ympäristön, joka tukee hyvinvointia ja kasvua. Sujuvat siirtymät ja yhteistyö siirtymävaiheissa tukevat varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurien yhtenäistämistä.

Helsingin kaupungin strategia ohjaa aloitteen suuntaiseen työhön. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla lähipäiväkotiperiaatteen suuntainen lapsen opinpolun sujuvoittaminen on jo aloitettu yhteisellä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keskustelulla, alueiden kokonaisuuksien kuvaamisella sekä palveluverkkotyönä. Suomenkielistä esiopetusta pyritään järjestämään entistä enemmän koulujen kanssa samoissa tiloissa, jossa myös iltapäivän osalta varhaiskasvatus järjestetään.

Selvityksen laatiminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa aloitteessa mainitun selvityksen tekemistä. Selvitys voidaan toteuttaa vuoden 2018 aikana, jonka jälkeen arvioidaan tarkemmin tarvittavia toimenpiteitä ja aikataulua.

Selvitystyö edellyttää laajaa kokonaistarkastelua varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä perusopetuksen järjestämisestä ja hakeutumisesta.

Selvityksessä tulee kuvata varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelunkäytön ja siirtymävaiheiden nykytilanne, palvelualueisiin (oppilaaksiottoalueet), palvelutarpeeseen ja palveluverkkoon liittyvät tekijät ja niiden kehitysnäkymät. Lisäksi on arvioitava yhtenäiseen lähipäiväkoti-peruskoulu-malliin siirtymisestä aiheutuvat tilatarvemuutokset, vaikutukset tilasuunnitteluun, kustannusvaikutukset sekä lapsivaikutusten arviointi.

Selvityksessä tulee määritellä lähipäiväkoti-peruskoulu-malliin uudistuneet periaatteet, kuvata lähipäiväkoti-peruskoulu-alueet sekä arvioida, millä aikataululla uuteen malliin voidaan siirtyä. Selvitystyössä tulee ottaa huomioon digitalisaation mahdollisuudet palveluiden suunnittelussa, palveluihin hakeutumisessa ja palveluiden käytössä.