Asemakaavan muutos, Kulosaari tontti 42052/4, Ståhlberginkuja 1, nro 12593 Kulosaaren Yhteiskoulu

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Asemakaavan muutos koskee Kulosaaren yhteiskoulun tonttia, osaa koulutontin eteläpuolella olevasta puistoalueesta, osaa koulutontin länsipuolella olevasta urheilukentästä ja osia katualueista. Kaavaratkaisu mahdollistaa yhteiskoulun laajentamisen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin sekä monikäyttöisten lähipalvelutilojen rakentamisen kulosaarelaisten käyttöön. Yhteiskoulun vanha osa suojellaan. Korttelialueen rakennusoikeuden määrä on kaavamuutoksen jälkeen yhteensä 11 800 k-m², josta lisäystä on noin 4 956 k-m². Nykyinen tonttitehokkuus on e=0,5 ja uusi tehokkuus e=0,77. Kaavaratkaisun myötä Kulosaaren yhteiskoulun yhteyteen on mahdollista saada uusia toimintoja ja uusia rakennusosia, kun koulun tonttia laajennetaan.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista lisäämällä englanninkielisen koulutuksen paikkamääriä. Se on myös oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaava 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen. Siinä kaava-alue on merkitty kantakaupunkialueeksi merkinnällä C2. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa, joka on tullut voimaan 18.11.2011, alue on pintakallioaluetta. Maanalaisessa yleiskaavassa on tilavaraus alueen läpi linjatulle raideliikennetunnelille. Nyt laadittu kaavaratkaisu on myös maanalaisen yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Koulun tontti rajautuu pohjoisessa Itäväylään ja lännessä urheilukenttään. Etelässä ja idässä se rajautuu puistomaisiin alueisiin. Kaavaratkaisun keskiössä on Kulosaaren yhteiskoulun tontti, jossa sijaitsee eri- ikäisten koulurakennusten muodostama rakennuskokonaisuus. Arkkitehti Jorma Järven suunnittelemaa alkuperäistä koulurakennusta 1950-luvulta on oppilasmäärän kasvaessa laajennettu useasti, mm. arkkitehti Osmo Lapon suunnittelemilla lisäsiivillä 1960-luvulla ja senkin jälkeen eri vuosikymmenillä.

Yhteiskoulun etelä- ja kaakkoissivuilla sijaitsee Ståhlbergin puistometsä -niminen virkistysalue, jonka läpi kulkee paljon käytetty reitti metrolle. Virkistysalueen läpi kulkee myös voimalinja.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1959–1989. Helsingin kaupunki omistaa maa-alueet. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille vähäisiä kustannuksia Ståhlberginkujan kääntöpaikan rakentamisesta sekä kevyenliikenteen väylän linjauksen muuttamisesta Stålhberginkujan puistometsässä.

Viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi myös Helen Sähköverkko Oy:n, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kaupunginmuseon kulttuuriperintöyksikön ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa.

Kaupunginmuseon kannanotto kohdistui yleisesti koulukeskuksen rakennushistoriaan sekä erityisesti laajennusosien sovittamiseen rakennuspaikan maisemarakenteeseen sekä koulukeskuksen arkkitehtuuriin. Koulukeskuksesta teetettiin rakennushistoriallinen selvitys. Kaavassa Jorma Järven 1950-luvulla suunnittelema alkuperäinen koulurakennus suojellaan kaavamerkinnällä Sr-2 ja
laajennusosien sovittamista rakennuspaikalle on tutkittu yhdessä kaupunginmuseon kanssa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huomautti, että alueen parkkipaikan liikennejärjestelyissä tulee huomioida erityisesti oppilaiden turvallinen liikkuminen alueella. HSY:llä ei ollut huomautettavaa.

Mielipiteet

Osallisten mielipiteet kohdistuivat autopaikkoihin Ståhlberginkujan puistometsässä, laajennusosien sijoittamiseen koulutontin eteläpuolen kallio- ja metsäalueelle, Kulosaaren puistojen nakertamiseen, Svinhufvudinkujan liikennejärjestelyihin, luonnon monimuotoisuuden uhraamiseen, koulutilojen lisäämiseen Kulosaaressa, englanninkielisen opetuksen lisäämiseen, kaavahankkeen ja yleiskaavan ristiriitoihin, liian massiiviseen uudisrakentamiseen, joka ei sovellu rakennuspaikalle, alueen rakennushistoriallisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin, viheralueiden merkitykseen, luonnon- ja maiseman arvoihin, avokallioalueiden merkitykseen, kävely- ja pyöräily ympäristön huomioimiseen, yhdenvertaiseen kohteluun, liikenneturvallisuuteen ja kaavahankkeen lainvastaisuuteen.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 14 kpl. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavaehdotuksessa ei ole esitetty pysäköintiä Ståhlberginkujan puistometsään, koulutontin eteläpuolisia rakentamisaloja on pienennetty valmisteluaineistoon nähden sekä rajauksien että korkeuksien suhteen huomattavasti, rakennusalojen laajentaminen puistoalueelle on minimoitu ja Svinhufvudinkujan liikennejärjestelyjä on parannettu. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi asemakaavaan on sisällytetty ympäristön kannalta myönteisiin ratkaisuihin ohjaavia kaavamääräyksiä, minkä lisäksi tärkeiden kävely- ja pyöräilyreittien sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta on parannettu kaavakartan liikennealueiden rajauksilla ja linjauksilla.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo ja lausunnot

Kaavaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 5.8. - 3.9.2019, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat pääosin siihen, että kaavaehdotus mahdollistaa rakentamista alueille, jossa nyt on avokalliota, puustoa sekä aluetta halkova viheryhteys. Tämän lisäksi muistutuksissa todettiin luonnon monimuotoisuuden, kaupunkikuvan ja liikenneturvallisuuden heikentyvän asemakaavan toteuttamisen myötä ja että ehdotus suosii yksityisautoilua joukkoliikenteen sijaan.

Kaavaehdotuksesta saatiin Helen Sähköverkon, Helen Oy:n ja HSY:n lausunnot, joissa ei ollut huomautettavaa ehdotuksen suhteen. Kaupunginmuseon lausunto kohdistui suojelumääräyksiin ja koulukeskuksen rakennusosien massoitteluun. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) edellytti meluselvityksen päivittämistä vastaamaan kaavaehdotusta, minkä lisäksi kaavamääräyksiin toivottiin täydennyksiä julkisivujen ääneneristyksen ja piha-alueiden melutason osalta.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavan tavoitteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Myös tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät asemakaavaselostuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta 29.10.2019 § 535

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Henrik Ahola, arkkitehti, puhelin: 310 37202

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 12.06.2019 § 44

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Suvi Uotila, kiinteistöinsinööri, puhelin: 09 310 29076

This decision was published on 26.11.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §