Perusopetuksen kaksikielisen suomi-englanti –opetuksen tarjonnan laajentaminen 1.8.2019 alkaen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §) on päätetty, että kaksikielisen suomi-englanti –opetuksen määrä kaksinkertaistetaan strategiakauden aikana. Kaksikielinen suomi-englanti –opetus on osa Helsingin kaupungin laajennettua kieliohjelmakokonaisuutta.

Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukainen kaksikielinen opetus jaetaan laajamittaiseen ja suppeampaan eli kielirikasteiseen kaksikieliseen opetukseen. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa kohdekielellä annettavan opetuksen määrä on vähintään 25% koko perusopetuksen oppimäärästä. Oppilaat otetaan laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen soveltuvuuskokeen perusteella koko kaupungin alueelta. Suppeammassa kaksikielisessä eli kielirikasteissa opetuksessa kohdekielellä annettavan opetuksen määrä on alle 25% koko perusopetuksen oppimäärästä. Kielirikasteisessa opetuksessa noudatetaan yleisiä ensi- ja toissijaisia oppilaaksioton periaatteita.

Koulujen johtokunnilta on pyydetty ehdotusta kaksikielisen suomi-englanti –opetuksen aloittamisesta 1.8.2019 alkaen. Osana kieliohjelman valmisteluprosessia on kuultu sekä oppilaita että huoltajia muun muassa Wilman ja sähköisten kyselyiden avulla, vanhempain- ja asukasilloissa sekä oppilaskuntien kautta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on järjestetty opettajien ja rehtoreiden työpajoja. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tehneet yhteistyötä kaksikielisen opinpolkujen kehittämisessä.

Vesalan peruskoulun ja Laajasalon peruskoulun johtokunnat esittävät, että koulussa käynnistyy ensimmäiseltä luokalta alkava laajamittainen kaksikielinen suomi-englanti –opetus.

Itäkeskuksen peruskoulun, Merilahden peruskoulun ja Kannelmäen peruskoulun johtokunnat esittävät, että koulussa käynnistyy ensimmäiseltä luokalta alkava suppeampi kaksikielinen eli kielirikasteinen suomienglanti opetus.

Esityksen mukaisten laajennusten myötä kaksikielisen suomi-englanti –opetuksen voidaan todeta kaksinkertaistuvan Helsingissä. Lukuvuonna 2017-2018 kaksikielistä suomi-englanti –opetusta tarjotaan yhteensä 10 koulussa ja lukuvuonna 2019-2020 yhteensä 20 koulussa.

Kaksikielinen opetus tarjoaa mahdollisuuden kehittää oppijan kielitaitoa koulun opetuskielen lisäksi kohdekielessä. Kahdella kielellä opiskelu tukee oppijan ajattelun ja kielen oppimisen taitoja. Kaksikielisessä opetuksessa oleva oppija kasvaa taitavaksi viestijäksi sekä koulun opetuskielellä ja kohdekielellä. Opiskelu kahdella kielellä syventää oppiaineiden sisältäen oppimista kielitaidon monipuolisen kielitaidon kehittymisen lisäksi.

Kaksikielisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden perusopetuksen päätteeksi. Toimiminen joustavasti kahdella kielellä kouluympäristössä, jossa kielelliset haasteet kasvavat vähitellen oppilaan ikäkausi huomioiden luovat oppijalle erinomaisen pohjan myös oppia muitakin kuin opetuksessa käytettyjä kieliä. Monipuolinen kielitaito sekä kyky oppia uusia kieliä ovat tulevaisuuden avaintaitoja.

Lapsivaikutusten arviointi

Kaksikielien opetuksen verkon laajentaminen tukee alueellista tasa-arvoa ja mahdollistaa useamman oppilaan hakeutumisen kaksikieliseen opetukseen. Kaksikielisen opetuksen järjestämisessä huomioidaan oppilaan koulupolun jatkumo, jotta oppilaalla on mahdollisuus saada kaksikielistä opetusta perusopetuksen 9. luokan loppuun astin. Kaksikielistä opetusta tarjoavien koulujen kielitietoisen toimintakulttuurin ansiosta kaikilla koulun oppilailla on mahdollisuus tutustua uusiin kieliin ja kulttuureihin osana koulupäiviään.

Kaksikielisen opetuksen tarjoaminen usealla eri alueella lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta koulumatkojen osalta hakeutuessaan kaksikieliseen opetukseen. Nykyinen kaksikielisen opetuksen verkko on painottunut etelä-keskiselle alueelle. Esittelyssä oleva kaksikielisen opetuksen laajentaminen tasapainottaa verkkoa. Tämä lyhentää tapauskohtaisesti oppilaan koulumatkaa ja mahdollisuuksia hakeutua kaksikieliseen opetukseen asuinpaikasta riippumatta.

This decision was published on 07.05.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.