Perusopetuksen ruotsin kielikylpyopetuksen tarjonnan laajentaminen 1.8.2019 alkaen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 on päätetty (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §), että ruotsin kielikylpyopetuksen tarjontaa lisätään. Koulujen johtokunnilta on pyydetty esitystä järjestää yksikössään ruotsin kielikylpyopetusta. Hiidenkiven peruskoulun johtokunta esittää koulussa aloitettavaksi ruotsin kielikylpyopetus 1.8.2019 ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen.

Kielikylpyyn hakeudutaan varhaiskasvatuksen aikana neljästä ikävuodesta alkaen. Kielikylpyyn ei ole soveltuvuuskokeita, vaan kielikylvyn varhaiskasvatuksessa aloittaneille taataan opinpolku perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Päiväkotien ryhmät muodostetaan sen perusteella, mikä vastaanottavan koulun ryhmäkoko on.

Kielikylpyä järjestetään Helsingissä kahdeksassa kunnallisessa-, yhdessä ostopalvelu- ja yhdessä yksityisessä päiväkodissa yhteensä noin 360 lapselle. Vuosiluokilla 1-6 kielikylpyopetusta on kuudessa koulussa ja vuosiluokilla 7-9 viidessä koulussa.

Koillisella alueella järjestetyn kielikylvyn oppilaiden jatko perusopetuksessa on suuntautunut keskustan kouluihin. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 19.12.2017 (§ 30) kokouksessa ruotsin kielen kielikylpytoiminnan käynnistämisestä Puistolassa varhaiskasvatusyksikkö Klaara-Vihtorin esiopetuksessa sekö laajentamisesta päiväkoti Nuotissa. Samalla päätettiin, että ruotsin kielen kielikylpyopetuksen jatko varmistetaan käynnistämällä opetus koillisen alueen peruskoulussa syksyllä 2019.

Hiidenkiven peruskoulun kielikylpyopetuksen aloittaminen takaa koillisen alueen kielikylpyoppilaille mahdollisuuden opiskella kielikylpyluokalla lähempänä kotia ja jatkumon varhaiskasvatusyksikkö Klaara-Vihtorista ja päiväkoti Nuotista kouluun siirtyville lapsille.

Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa lapset oppivat toisen kotimaisen kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä päiväkodissa ja koulussa. Helsingin suomenkielisissä päiväkodeissa ja kouluissa opetuskielenä eli kielikylpykielenä on ruotsi. Kielikylpyopetuksessa aloittavilta ei edellytetä ruotsin kielen osaamista. Perusopetuksen kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan pääsääntöisesti ruotsiksi, minkä jälkeen suomen kielen osuutta kasvatetaan vähitellen. Tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään sekä lukemaan että kirjoittamaan sujuvasti molemmilla kielillä.

Kielikylpyopetuksessa opiskeltuaan oppilas saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden molemmissa kotimaisissa kielissä, mikä laajentaa hänen jatko-opintomahdollisuuksiaan. Opiskelu kahdella kielellä kehittää myös oppijan ajattelun taitoja ja tukee hänen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kehittymistä.

Lapsivaikutusten arviointi

Kielikylpyopetuksen yksiköiden lisääminen lyhentää oppilaan koulumatkaa kielikylpyopetukseen ja takaa kielikylpyopetuksen jatkon lähempänä kotia. Oppilaiden mahdollisuus hakeutua kielikylpyopetukseen lisääntyy ja alueellinen tasa-arvo kielikylpyopetuksessa vahvistuu.

Kielikylpyopetuksessa opiskeltuaan oppilas saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden molemmissa kotimaisissa kielissä, mikä laajentaa hänen jatko-opintomahdollisuuksiaan. Opiskelu kahdella kielellä kehittää myös oppijan ajattelun taitoja ja tukee hänen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kehittymistä.

This decision was published on 07.05.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.