Perusopetukseen valmistavan ryhmämuotoisen suomenkielisen opetuksen järjestämispaikat

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta Suomeen muuttaneille lapsille ja nuorille, joiden suomen kielen taito ei riitä suomen kielellä opiskeluun. Valmistavaa opetusta voidaan tarjota myös Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisenä Suomeen muuttaneille lapsille, jos heillä on koulunkäynnin onnistumisen kannalta riittämätön suomen kielen taito ja he eivät ole saaneet täyttä määrää valmistavaa opetusta esiopetuksen aikana.

Oppilaaksiotto noudattaa opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 28.2.2006 päättämiä perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaaksioton kriteereitä. Oppilas otetaan lähimpään tarkoituksenmukaista valmistavaa opetusta antavaan kouluun. Valmistavaa opetusta voidaan antaa joko inklusiivisesti oppilaan omassa lähikoulussa tai ryhmämuotoisesti erikseen nimetyissä kouluissa. Inklusiivisessa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa alkuopetusikäinen (1–2 lk) oppilas aloittaa koulupolkunsa omassa lähikoulussa yleisopetuksen luokassa ja hänen opetuksensa järjestetään perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 21.6.2016 hyväksymä perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma ohjaa muodostamaan opetusryhmiä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Ryhmäjaolla pyritään edistämään oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, sekä varmistamaan opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Lukuvuonna 2017–2018 perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä on ollut 30, joista 17 on kohdennettu vuosiluokkien 3–6 -ikäisille oppilaille ja 13 vuosiluokkien 7–9 -ikäisille oppilaille. Ryhmistä kaksi on toiminut Stadin ammattiopiston Hattulantien toimipisteessä, joihin on ohjattu oppivelvollisuuden viimeisenä vuonna maahan muuttaneita nuoria.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärä on ollut useita vuosia suhteellisen muuttumaton, lukuun ottamatta lukuvuotta 2015-2016, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, joka näkyi myös perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärissä. Kuluvana lukuvuonna perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärä on ollut edellisvuotta hieman pienempi. Syyskuussa (20.9.2017) perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaita oli yhteensä 514, joista ryhmämuotoisessa opetuksessa oli 295 ja inklusiivisessa opetuksessa omissa lähikouluissaan 219 oppilasta. Huhtikuussa 2018 perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaita oli yhteensä 489, joista 242 oppilasta opiskeli inklusiivisessa ja 247 ryhmämuotoisessa opetuksessa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmien keskimääräinen oppilasmäärä on kuluvan lukuvuoden aikana vaihdellut 10–12 oppilaan välillä sekä vuosiluokkien 3–6 että 7–9 osalta.

Suunnitelma ryhmämuotoisesti järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämispaikoista on valmisteltu yhdessä rehtoreiden ja aluepäälliköiden kanssa.

Maahan muuttavien lasten ikäjakaumaa ja alueellista sijoittumista Helsinkiin on mahdotonta ennustaa etukäteen. Lukuvuoden aikana onkin tärkeää ennakoida nopeasti ja joustavasti valmistavan opetuksen järjestämistarpeisiin, minkä vuoksi perusopetusjohtajalle esitetään varattavan mahdollisuus tarvittaessa perustaa valmistavan opetuksen ryhmiä tulosbudjetin puitteissa.

Lapsivaikutusten sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Perusopetukseen valmistava opetus on hyödyllinen ja lapsen edun mukainen vasta maahan muuttaneelle lapselle ja nuorelle. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana vahvistetaan oppilaan valmiuksia pärjätä suomenkielisessä perusopetuksessa ja luodaan hyvä pohja koulunkäynnille Suomessa, mikä osaltaan tukee syrjäytymisen ehkäisyä.

Esitys perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmämuotoisen opetuksen järjestämispaikoista kattaa laajalti koko kaupungin ja vastaa näin ollen hyvin uusien valmistavan opetuksen oppilaiden koulupaikkatarpeisiin asuinpaikasta riippumatta. Oppilaiden koulumatkat pysyvät inhimillisinä, kun ryhmiä on tasaisesti ympäri kaupunkia.

Oppivelvollisuuden päättövaiheessa maahan muuttaneiden oppilaiden valmistavan opetuksen sijoittaminen Stadin ammattiopistoon mahdollistaa tutustumisen jatkokoulutusmahdollisuuksiin sekä ikäkaudelle sopivamman viiteryhmän.

This decision was published on 07.05.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.