Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta

For decisions released prior to 2019 a related decision heading is displayed for cases.
HEL 2018-003881
More recent handlings
Case 26. / 283 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta

Urban Environment Committee

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 12.3.2018 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n perusteella. Yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena ja esitystavaltaan strategisena. Kaava-aineisto käsittää kaavakartan, kaavamerkinnät ja -määräykset, kuusi osittain tai kokonaan oikeusvaikutteista kaavakartan liitekarttaa sekä kaavaselostuksen. Yleiskaavan ajanmukaistaminen on perusteltua ja aineisto on esitystavaltaan selkeää.

Yleiskaavan alue on kooltaan 169 km² (yli 50 % Espoon maapinta-alasta). Yleiskaavan luonnoksessa on varauduttu 60 000 uuteen asukkaaseen ja 11 000 uuteen työpaikkaan kaava-alueella vuoteen 2050 mennessä. Kaava-alue ei rajaudu Helsinkiin, mutta mitoituksen kautta sillä on seudullisia vaikutuksia. Lisäksi Helsingillä on kaava-alueella maanomistusta. Merkittävimmät maanomistusalueet sijoittuvat Vihdintien varteen Lakiston, Lahnuksen ja Luukin alueille. Helsingin maanomistusalueet on yleiskaavaluonnoksessa varattu pääosin virkistysalueeksi, luonnonsuojelualueeksi, Natura 2000 -alueeksi, loma-asuntoalueeksi sekä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden alueeksi.

Kaavaratkaisu perustuu raideliikenneverkon laajentamiseen sekä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen uusien raideliikennekäytävien varrella. Kaava-alueen länsipuolella Länsirata ja itäpuolella Kalajärveltä Leppävaaraan suuntautuva pikaraitiotieyhteys muodostavat joukkoliikennejärjestelmän rungon, johon tukeutuen on osoitettu kaavan mahdollistamat uudet ja kehittyvät aluevaraukset. Länsiradan asemanseudut on merkitty raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisperiaatemerkinnällä, joka selostuksen mukaan sallii alueilla jo ennen radan toteuttamispäätöstä toimenpiteitä, jotka edistävät radan tai alueiden tulevaa käyttöä.

Kaavaratkaisun tavoitteellinen keskustaverkko mahdollistaa Espoon keskuksen ja Kalajärven edelleen kehittämisen keskuksina, sekä osoittaa uudet keskukset Histaan, Mynttilään ja Viiskorpeen. Elinkeinoelämän vyöhykkeet on osoitettu pääosin Kehä III:n ja Turunväylän varsille sekä keskustatoimintojen alueille, joiden lisäksi on mahdollistettu työpaikkojen sijoittuminen asuinalueille. Kaavassa on huomioitu laajat luonto- ja kulttuuriympäristöarvot, säilytetty merkittävimmät seudulliset viheryhteydet ja tunnistettu ekosysteemipalveluiden merkitys maankäytön suunnittelussa.

Kaavaluonnoksesta tehdyssä seudullisten vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu, että yleiskaavaluonnoksen mahdollistaman yhdyskuntarakenteen toteuttaminen vaikuttaisi seudullisella tasolla erityisesti liikennemääriin, asuntomarkkinoihin ja palveluihin. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että muutokset yhdyskuntarakenteessa voivat aiheuttaa Helsingin keskustaan suuntautuvan liikennemäärän kasvua. Jotta Helsinki voi edistää omia maankäyttötavoitteitaan, liikennemäärien kasvu on välttämätöntä ohjata kestäviin kulkumuotoihin. Tehtävissä ratkaisuissa tulisi varmistaa, että liikenteen toimintaedellytykset Helsingin keskustaan säilyvät toimivina.

Kokonaisratkaisuna ja pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehityskäytävien tukeutuminen raideliikenteeseen on perusteltua. Ratkaisut raideliikenneverkon laajentamisesta ja toteutuksesta tulee tehdä seudullisesti ja siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin seudullisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Uusien aluevarausten toteuttamisedellytysten vahva kytkeminen raideyhteyksien toteutumiseen on tärkeää seudullisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, yhdyskuntarakenteen tasapainoiseksi kehittämiseksi ja liikennejärjestelmän toimintaedellytysten turvaamiseksi. Sujuvan arjen ja kestävän elämäntavan kannalta on tärkeää varmistaa sujuvat joukkoliikenneyhteydet myös merkittävimmille elinkeinoelämän alueille. Yksityisautoilun määrän noususta johtuvien seudullisten vaikutusten ehkäisemiseksi kaavalla tulee mahdollistaa kestäviin kulkumuotoihin perustuva elämäntapa myös alueilla, jotka eivät sijaitse raideliikenteen asemien välittömällä vaikutusalueella.

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Close

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 29.5.2018 mennessä.

Close

This decision was published on 05.06.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen

Ask for more info

Susa Eräranta, arkkitehti, puhelin: 09 310 32057

susa.eraranta@hel.fi