Kluuvi, Vuorikatu 24, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 40 tonttia 14 rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta asemakaavan laatimiseksi siten, että olemassa oleva rakennus puretaan.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Senaatti-kiinteistöt (jättöpäivämäärä 26.3.2018)

Rakennuspaikka

2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 40 tontti 14

Hakemus

Hakija hakee lupaa olemassa olevan rakennuksen purkamiseksi siten, että poiketaan alueen rakennuskiellosta asemakaavan muuttamiseksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontilla oleva toimistorakennus kellaritiloineen on päätetty purkaa rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Hakijan mukaan rakennuksesta on tehty laaja kuntokartoitus ja sisätilat ovat osin käyttökiellossa terveydelle haitallisten sisäilmaolosuhteiden johdosta. Tontille ollaan valmistelemassa asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa uudisrakentamisen purettavan rakennuksen tilalle.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 3.10.2016 (§ 858) määräämä rakennuskielto (nro 12416) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee kantakaupungin vanhentuneita tai puutteellisia asemakaavoja, joiden rakennusoikeus-, käyttötarkoitus- ja rakennussuojelumääräykset on tarkoitus saattaa ajan tasalle.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa asemakaava nro 4323 (vahvistettu 22.1.1958). Kaavan mukaan tontti on yleisen rakennuksen tontti. Asemakaavaan on merkitty yksi rakennusala 8-kerroksista rakennusta varten (A) ja yksi rakennusala 2-kerroksista rakennusta varten. Yleisen rakennuksen tontilla saa A:lla merkityllä tontinosalla ullakon sisustaa. Asemakaava ei määrittele rakennusoikeutta tai kerrosalaa.

Alueella on voimassa yleiskaava (2002), jossa alue on keskustatoimintojen aluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskusalueeksi C1.

Kaisaniemenpuiston alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1966 valmistunut Ilmatieteen laitoksen keskustoimipaikaksi rakennettu 6-kerroksinen toimistorakennus. Rakennuksen kaksi maanalaista kerrosta sijoittuvat koko tontin alueelle sekä myös tontilla olevan jalankulkuyhteyden alle. Rakennuksen on suunnitellut Veli Valorinta. Rakennuksen eri osiin on aikaisemmin ollut sijoitettuna sään havainnoimiseen käytettäviä laitteita ja niihin liittyviä rakennelmia.

Tontille on valmisteilla asemakaava, jossa tontin käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta toimitilarakennusten kortteliksi (KTY). Tontin eteläosa muutetaan katualueeksi. Näin turvataan itä-länsi-suuntaisen kevyen liikenteen yhteyden säilyminen. Asemakaavan yhteydessä rakennusoikeuteen ja käyttöön liittyvät seikat saatetaan ajan tasalle.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (25.4.2018). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl. Muistutusten sisältö kohdistui viereisen koulun oppilaiden turvallisuuteen, alueen kulkuyhteyksiin, läheisten rakennusten suojeluun, puiston ja sen puuston suojaamiseen, purkutyön aiheuttamiin ympäristöhäiriöihin sekä purkutyön järjestämiseen.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Museovirastolta, Helen Oy:ltä ja Helen Sähköverkko Oy:ltä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (4.5.2018) ettei ei näe estettä rakennuksen purkamiselle, mikäli sillä ei todeta olevan merkittäviä rakennushistoriallisia arvoja ja kuntotutkimus vahvistaa sen huonon kunnon sekä terveydelle vaarallisuuden.

Museovirasto pitää lausunnossaan (22.5.2018) tärkeänä, että rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot tutkitaan ja ratkaistaan ensisijaisesti asemakaavan laadinnan yhteydessä. Kaavamuutos on vireillä ja vuoden 1958 asemakaava on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta vanhentunut. Mikäli tontilla päädytään selvityksiin perustuen olevan rakennuksen korvaamiseen uudisrakennuksella, on valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön rakentaminen määriteltävä huolella asemakaavan keinoin.

Helen Oy toteaa lausunnossaan (8.5.2018), että Vuorikatu 24:sen kellarissa sijaitsee kaukolämpöjohtoja, jotka palvelevat kiinteistön lähiympäristöä. Ne on siirrettävä uuteen sijaintiin ennen purkamista.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska toimenpide on vireillä olevan asemakaavamuutoksen mukainen. Tilalle on suunnitteilla uudisrakennus. Asemakaavaehdotus on valmistelussa ja menossa julkisesti nähtäville ennen sen käsittelyä kaupunkiympäristölautakunnassa. Olemassa olevan rakennuksen huono kunto puoltaa sen purkamista. Rakennukseen ei kohdistu suojeluarvoja.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat tilanteen muuttuminen voimassa olevan asemakaavan laadinnan jälkeen, valmisteilla olevan asemakaavan toteuttamisen edistäminen sekä tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Rakennuksen purkamisen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi sekä tontin tarkoituksenmukaisen toteuttamisen edistämiseksi poikkeamiselle asetetaan ehtoja ympäristölle aiheutuvista haitoista, purkamisen toteutuksesta, kaukolämpöyhteyden säilyttämisestä tonttien välillä sekä alimmasta louhintatasosta.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hakijalle on toimitettu saapuneet muistutukset ja lausunnot (sähköposti 21.5.20118). Hakija toimitti vastineessaan selvityksen tehdyistä tutkimuksista, suoritetuista korjaustoimenpiteistä sekä raportin olemassa olevan rakennuksen sisäilman laadusta. Hakija ilmoittaa vastineessaan järjestäneensä suunnittelukokouksen kaukolämpölinjojen suunnittelusta.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen purkutoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava lupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon