Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:n perustaminen
Yhtiön perustaminen Länsisataman Hernesaaren jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamista varten
Päätös
A
Kaupunginhallitus päätti toteuttaa Länsisataman Hernesaaren uudelle asunto- ja toimitila-alueelle alueellisen jätteen putkikeräysjärjestelmän.
B
Kaupunginhallitus päätti:
1
perustaa Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy (ruotsiksi Ärtholmens sopsug Ab) – nimisen osakeyhtiön, jonka tehtävänä on omistaa, toteuttaa, hallinnoida ja ylläpitää Hernesaaren uudella asunto- ja toimitila-alueella alueellista jätteen putkikeräysjärjestelmää sekä tuottaa omakustannusperusteisia jätteen keräyspalveluja osakkeenomistajilleen
2
hyväksyä liitteenä 1 olevan yhtiön yhtiöjärjestyksen
3
kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita yhtiön perustamisvaiheessa merkitsemään yhtiön ainoan (1) äänivaltaisen A-osakkeen ja 8 000 äänivallatonta osaketta yhteensä 373 000 euron merkintähintaan, josta 5 000 euroa kirjataan yhtiön osakepääomaan ja loput yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon
4
myöntää kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käytettäväksi 373 000 euroa osakkeiden merkintähinnan maksamista varten vuoden 2018 talousarvion kohdasta 8 06 02 Arvopaperit, Muut kohteet, Khn käytettäväksi
5
kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita hoitamaan yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet ja allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat sekä oikeuttaa tekemään perustamissopimukseen ja yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia, täsmennyksiä ja täydennyksiä
6
kehottaa kaupunkiympäristölautakuntaa huolehtimaan siitä, että Hernesaaren alueella tonttien varaus- ja luovutusehdoissa velvoitetaan tonttien vuokralaiset ja omistajat sekä maankäyttösopimuksissa alueen yksityiset maanomistajat liittämään rakennukset jätteen putkikeräysjärjestelmään, ryhtymään kaupungin määräämin ehdoin yhtiön osakkeenomistajaksi sekä tekemään yhtiön kanssa kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaiset suunnittelu- ja toteutussopimukset, merkintä- ja käyttösopimukset tai muut vastaavat sopimukset, ellei kaupunkiympäristölautakunta perustellusta syystä toisin päätä ja
7
kehottaa kaupungin toimialoja, virastoja ja liikelaitoksia huolehtimaan siitä, että Hernesaaren alueella liitetään julkiset rakennukset jätteen putkikeräysjärjestelmään ja tehdään yhtiön kanssa kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaiset suunnittelu- ja toteutussopimukset, merkintä- ja käyttösopimukset tai muut vastaavat sopimukset.
C
Kaupunginhallitus oikeutti kaupunkiympäristölautakunnan vahvistamaan Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:n ja järjestelmän käyttäjäksi tulevien tonttien vuokralaisten ja/tai tonttien omistajien välillä tehtävien osakemerkintää sekä putkikeräysjärjestelmän toteuttamista ja käyttämistä koskevien sopimusten pääperiaatteet ja sopimusmallit.
D
Kaupunginhallitus kehotti päätöskohdassa B tarkoitettua yhtiötä, kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa ja kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelua kiinnittämään putkikeräysjärjestelmää suunniteltaessa ja rakennettaessa sekä järjestelmän toimittajan kilpailutuksessa erityistä huomiota jätteiden syntypaikkalajittelua ja jätteiden määrän vähentämistä edistäviin ratkaisuihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Helsingin kaupunkistrategian mukaan Helsinki pyrkii muun muassa tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sekä ekologisiin ja energiaa säästäviin ratkaisuihin.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, esitetään että Länsisataman Hernesaaren uudelle asunto- ja toimitila-alueelle toteutetaan alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä, johon alueen asunto- ja toimitilatontit sekä julkisten rakennusten tontit liittyvät. Järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta huolehtii perustettavaksi esitettävä Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy- niminen osakeyhtiö (ruotsiksi Ärtholmens sopsug Ab).
Perustettavaksi esitettävä yhtiö toteuttaisi omistukseensa jätteen putkikeräysjärjestelmän Hernesaaren alueella. Putkikeräysjärjestelmään kuuluvat jäteasema ja järjestelmän runkoverkko (järjestelmän yleiset osat) sekä kiinteistöliittymät (jätteen syöttöpisteet ja kiinteistöputket). Jäteyhtiö vastaisi omakustannusperiaatteella putkikeräysjärjestelmän rakennuttamisesta, rahoittamisesta, omistamisesta, käytöstä ja ylläpidosta.
Kaupunki merkitsisi yhtiön ainoan äänivaltaisen osakkeen, jonka nojalla se hallinnoisi yhtiötä ainakin Hernesaaren alueen rakentamisajan ja putkikeräysjärjestelmän rakentamisajan. Lisäksi kaupunki merkitsisi yhtiön 8 000 äänivallatonta osaketta, jotka vastaavat kaupungin kyseiselle alueelle kaavailtujen ja jätteen putkikeräysjärjestelmään liitettävien julkisten rakennusten rakennusoikeuden arvioitua määrää (8 000 kerrosneliömetriä). Kaupunki maksaisi näiden osakkeiden merkintähintoina yhteensä 373 000 euroa.
Hernesaaren putkikeräysjärjestelmän investoinniksi arvioidaan muodostuvan noin 15,7 miljoonaa euroa, josta yleisten osien osuus on noin 7,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöliittymien osuus noin 7,9 miljoonaa euroa.
Putkikeräysjärjestelmästä yleisesti
Ensimmäiset jätteiden putkikeräysjärjestelmät on otettu käyttöön jo 1960-luvulla Ruotsissa, ja ne ovat yleistyneet varsin laajalti eri Euroopan maissa. Tukholman kotitalouksista noin 20 % on nykyisellään putkikeräysjärjestelmän piirissä. Selvitysten mukaan nykyiset järjestelmät ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin kehittyneitä ja käytettävyydeltään luotettavia.
Perinteisen autoilla tapahtuvan jätteen keräyksen sijaan putkikeräysjärjestelmässä jätteet kuljetetaan jätelajeittain keskitetysti alipaineella tonteilta maanalaista runkoputkea pitkin alueelliselle jäteasemalle, josta ne kuljetetaan konteissa jatkokäsittelylaitoksiin ja kaatopaikalle.
Helsingissä putkikeräysjärjestelmät on toteutettu tai tullaan toteuttamaan Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan ja Pasilan alueille. Järjestelmiä on toteutettu myös muualle Suomeen ainakin Espoon Suurpeltoon, Tampereen Vuorekseen ja Vantaan Kivistöön.
Lähtökohdat järjestelmälle Hernesaaressa ja jätehuoltovaihtoehdoista laadittu selvitys
Helsingin kaupunkistrategian mukaan Helsinki pyrkii tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sekä ekologisiin ja energiaa säästäviin ratkaisuihin.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään, että Länsisataman Hernesaaren uudelle asunto- ja toimitila-alueelle toteutetaan alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä, johon alueen asunto- ja toimitilatontit sekä julkisten rakennusten tontit liittyvät. Järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta huolehtisi perustettavaksi esitettävä Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy- niminen osakeyhtiö (ruotsiksi Ärtholmens sopsug Ab).
Perustettavaksi esitettävä yhtiö toteuttaisi alueellaan omistukseensa jätteen putkikeräysjärjestelmän, johon kuuluvat jäteasema ja järjestelmän runkoverkko (järjestelmän yleiset osat) sekä kiinteistöliittymät (jätteen syöttöpisteet ja kiinteistöputket). Jäteyhtiö vastaisi omakustannusperiaatteella putkikeräysjärjestelmän rakennuttamisesta, rahoittamisesta, omistamisesta, käytöstä ja ylläpidosta. Samanlainen yhtiömalli on käytössä Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa.
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy on laatinut Hernesaaren alueen jätehuoltovaihtoehtojen selvityksen (18.12.2013). Selvitys on liitteenä 2. Selvityksen mukaan putkikeräysjärjestelmää puoltavat muun muassa seuraavat seikat.
- Jätteen putkikeräysjärjestelmä on käyttäjien näkökulmasta perinteistä jätteen keräystä siistimpi, hygieenisempi, turvallisempi ja joustavampi tapa jätteen keräykselle.
- Suuretkaan jätemäärän vaihtelut eivät aiheuta astioiden ylitäyttymistä. Lisäksi syntypaikkalajittelun tehokkuus kasvaa, koska hyötyjäteastioissa on aina tilaa.
- Putkikeräysjärjestelmä vähentää jätehuollon raskasta ajoneuvoliikennettä alueella lähes kymmenesosaan verrattuna perinteiseen jätteenkeräykseen.
- Järjestelmä on jätteen keräystyön kannalta huomattavasti parempi, sillä se vähentää oleellisesti työntekijöiden suoraa kontaktia jätteisiin, astioiden siirtelystä ja vaikeista sääoloista aiheutuvia työtapaturmariskejä sekä jäteautojen ajosta aiheutuvia onnettomuusriskejä.
- Ympäristövaikutusten kannalta putkikeräysjärjestelmä on selvästi perinteistä järjestelmää parempi. Vaikka kokonaisenergiankulutus on molemmissa järjestelmissä samaa suuruusluokkaa, on putkikeräysjärjestelmän etuna se, että käyttöenergia tuotetaan pienemmin kokonaispäästöin. Paikallisesti ero on suuri putkikeräysjärjestelmän eduksi, koska jätteen keräyksen päästöt ovat putkikeräysjärjestelmässä vain murto-osa perinteisen järjestelmän päästöistä.
- Putkikeräysjärjestelmän omistamista ja hallinnointia varten perustettava alueellinen yhtiö voi ottaa alueellisena toimijana aktiivisen roolin jätteen tuottoa ja kierrätystä koskevassa asukastiedotuksessa ja valistuksessa sekä tarjota myös muita keskitettyjä jätehuolto ja -kierrätyspalveluja yhteistyössä HSY:n kanssa. Näin mahdollistetaan jätehuollon ja kierrätyksen tehostaminen.
Selvityksen mukaan perinteinen jätehuolto on asiakasmaksujen mukaan laskettuna jätteen putkikeräysjärjestelmää halvempi. Perinteisen jätehuollon asiakasmaksu on asuinkiinteistöllä noin 66 euroa/vuosi/asukas ja putkikeräyksen asiakasmaksu noin 112 euroa/vuosi/asukas.
Kokonaiskustannuksiksi (asiakasmaksut ja investointikustannukset laskettuna annuiteettimenetelmällä) muodostuisi perinteisen jätehuollon osalta noin 118 euroa/vuosi/asukas ja putkikeräysjärjestelmän osalta noin 210 euroa/vuosi/asukas. Kokonaiskustannuksina laskettuna putkikeräysjärjestelmän ja perinteisen järjestelmän ero on huomattavasti suurempi, sillä putkikeräysjärjestelmään liittyy suuret investoinnit.
Jätteen putkikeräysjärjestelmien keskeiset haasteet liittyvätkin muun muassa vahvasti etupainotteisiin investointeihin, joka vaikeuttaa muun muassa jäteyhtiön rahoitustarpeen ennakointia ja rahoituksen järjestämistä.
Putkikeräysjärjestelmästä päätettäessä on kuitenkin otettava huomioon kokonaisuutena järjestelmän talouteen, ympäristövaikutuksiin, käyttö- ja liikenneturvallisuuteen, kaupunkikuvallisiin ominaisuuksiin ja alueen imagovaikutuksiin liittyvät seikat.
Putkikeräysjärjestelmän toiminta-alue
Kaupunginvaltuusto on 17.1.2018 § 11 hyväksynyt Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen. Osayleiskaavan perusteella Hernesaaren alueelle laaditaan asemakaavamuutos.
Hernesaaren jätehuoltovaihtoehdoista laaditussa selvityksessä on käytetty lähtötietoina osayleiskaavaluonnoksen kerrosaloja. Luonnoksessa asuinkerrosalaa on suunniteltu 215 000 k-m2 sekä toimitila- ja palvelurakentamista 125 400 k-m2. Kerrosalat vastaavat noin 6 900 asukasta ja 3 000 työpaikkaa.
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa asuinkerrosalaa on noin 285 000 k-m2 sekä työpaikka- ja palvelukerrosalaa noin 150 000 k-m2. Kerrosalan lisäyksen voidaan olettaa vaikuttavan selvityksen mukaiseen investointikustannukseen alentavasti kerrosneliömetriä kohden laskettuna.
Hernesaaren tulevan asemakaavan mukainen alue tulisi olemaan jäteyhtiön toiminta-alue. Suunnitellun toiminta-alueen havainnekartta on liitteenä 3.
Toteuttamisen pääpiirteet ja investointikustannukset
Kaikki Hernesaaren uudet asuin-, liike- ja yleisten rakennusten tontit on lähtökohtaisesti tarkoitus liittää alueelliseen putkikeräysjärjestelmään. Järjestelmään ei kuitenkaan liittyisi alueella olevat jo rakennetut kiinteistöt eivätkä pienet itärannalle kaavoitetut ravintolakiinteistöt, joiden jäte on pääosin järjestelmään soveltumatonta ravintoloiden biojätettä.
Putkikeräysjärjestelmän toteutusta varten perustettava yhtiö vastaisi kokonaisuudessaan jätteen putkikeräysjärjestelmän rakennuttamisesta, omistamisesta, rahoittamisesta, käytöstä ja ylläpidosta. Järjestelmän edellyttämä runkoverkko sijoitetaan kaduille ja muille yleisille alueille. Jäteasema on alustavassa kartoituksessa kaavailtu Hernesaaren pohjoisosaan.
Putkikeräysjärjestelmän kiinteistökohtaiset osat (jätteen syöttöpisteet ja kiinteistöputket) sijoitetaan pääosin tonteille, mahdollisuuksien mukaan asukkaiden ja muiden käyttäjien luonnollisten kulkureittien varrelle.
Putkikeräysjärjestelmällä olisi tarkoitus kerätä neljää eri jätejaetta: sekajätettä, biojätettä, paperia ja kartonkia. Lisäksi varaudutaan muovijätteen keräykseen.
Suurikokoisen jätteen, lasin ja pakkausmetallin keräys on selvityksessä suunniteltu järjestettäväksi aluekohtaisesti kierrätyshuoneisiin. Suunnitelman mukaan näitä kierrätyshuoneita tulisi alueelle neljä kappaletta. Muista jätteen putkikeräysyhtiöistä saatujen kokemusten perusteella näitä olisi todennäköisesti järkevintä toteuttaa enemmänkin, esimerkiksi korttelikohtaisesti.
Hernesaaren putkikeräysjärjestelmän investoinniksi arvioidaan muodostuvan noin 15,7 miljoonaa euroa, josta yleisten osien osuus on noin 7,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöliittymien osuus noin 7,9 miljoonaa euroa.
Selvityksen laatimisen aikana käytössä olleen arvioidun kerrosalamäärän mukaan laskettuna kustannus olisi noin 46 euroa/k-m2. Huoneistoneliömetriä kohden kustannus olisi laskennallisesti tällöin noin 55 euroa/m2.
Kustannukset ovat arvioita ja ne täsmentyvät paitsi valittavan järjestelmän toimittajan mukaan myös asemakaavoituksessa täsmentyvien kerrosalamäärien mukaan. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vastaavat kustannukset ovat Jätkäsaaressa noin 48 euroa/k-m2, Kalasatamassa noin 40 euroa/k-m2 ja Kruunuvuorenrannassa noin 52 euroa/k-m2.
Jäteyhtiö kattaa putkikeräysjärjestelmästä johtuvat investoinnit järjestelmän käyttäjiksi tulevilta tonteilta tontin luovutuksen jälkeen perittävillä osakkeiden merkintähinnoilla. Koska putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen edellyttää osakkeiden merkintähintojen tuloutumiseen nähden hyvin merkittäviä etupainotteisia investointeja, joutuu jäteyhtiö alkuvaiheessa tilapäisesti rahoittamaan investointeja kaupunkikonsernin sisäisesti järjestettävän rahoituksen turvin.
Toteutuskustannukset ja järjestelmien tekniset yksityiskohdat tarkentuvat ja selviävät lopullisesti vasta, kun järjestelmien toimittaja on kilpailutettu. Kilpailutus on tarkoitus aloittaa viipymättä, kun yhtiö on perustettu, rekisteröity ja sen hallinto on järjestetty sekä alueen kaavalliset toteuttamisen edellytykset ovat olemassa.
Käyttö- ja ylläpitokulut
Yhtiö perii putkikeräysjärjestelmän käytöstä käyttömaksua ja niin sanottua perusmaksua. Järjestelmän käytöstä koituva kokonaiskustannus muodostuu siis käyttömaksuna perittävästä osuudesta ja perusmaksuna perittävästä osuudesta.
Käyttömaksulla katetaan jäteyhtiön muuttuvat kulut, joita ovat esimerkiksi jätteen keräyksestä aiheutuvat kulut ja jätteen poiskuljetus jäteasemalta. Perusmaksulla yhtiö kattaa puolestaan jäteyhtiön kiinteät kustannukset, kuten jäteaseman operoinnin ja järjestelmän kunnossapidon. Lisäksi perusmaksulla on tarkoitus kattaa ainakin osin järjestelmän ajan mittaan tarvitsemat uusintainvestoinnit. Selvityksen laskentatavan mukaisesti perusmaksulla katetaan lisäksi myös järjestelmän tarvitsemien korvausinvestointien kustannukset. Käyttömaksulla katetaan puolestaan jätteen putkikeräysjärjestelmän muuttuvat kulut, esimerkiksi jätteen poiskuljetus jäteasemalta, käsittelymaksut ja energia.
Jätteen putkikeräysjärjestelmän arvioitu jätehuoltomaksu (käyttö-ja ylläpitokulut) olisi Hernesaaren jätehuoltovaihtoehdoista laaditun selvityksen mukaan noin 0,219 euroa/ k-m2 /kk (sis. alv 24 %). Tästä perusmaksua on 0,157 euroa/k-m2/kk ja käyttömaksua 0,062 euroa/ k-m2 /kk. Huoneistoneliömetriä kohden summa tekisi laskennallisesti noin 0,263 euroa/ m2/kk (sis. alv 24 %).
Lopullisen perusmaksun suuruus riippuu kuitenkin merkittävästi siitä, kuinka suuri osuus järjestelmän edellyttämistä uusintainvestoinneista on tarkoitus kerätä ajan mittaan etukäteen järjestelmään liittyviltä tonteilta ja kuinka suuri osuus peruskorjaustasoisista uusintainvestoinneista katetaan korjaustarpeen ilmettyä otettavalla lainalla. Edellä mainitussa kustannusarviossa perusmaksuun on sisällytetty korvausinvestoinneista aiheutuvat kustannukset.
Jätehuoltovaihtoehtojen vertailua
Investoinnit
Jätteiden putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen edellyttää liittyjiltä perinteistä järjestelmää suurempia alkuinvestointeja. Järjestelmän toteuttamisen kokonaiskustannukset eivät selvitysten mukaan kuitenkaan muodostu kohtuuttomiksi.
Hernesaaren jätehuoltovaihtoehdoista laaditun selvityksen mukaan perinteisen jätehuollon investointikustannukset muodostuvat käytännössä jätehuoneiden rakennuskustannuksista. Perinteisen jätehuollon laskennalliseksi investoinniksi Hernesaaren alueella muodostuisi selvityksen mukaan noin 19 euroa/k-m2 ja laskennallisesti noin 23 euroa/h-m2.
Jätteen putkikeräysjärjestelmän keskimääräiseksi investoinniksi arvioidaan puolestaan muodostuvan edellä todetulla tavalla noin 46 euroa/k-m2 ja laskennallisesti noin 55 euroa/h-m2.
Jätteen putkikeräysjärjestelmä olisi näin ollen investoinneiltaan keskimäärin noin 27 euroa/k-m2 ja 32 euroa/h-m2 perinteistä jätehuoltoa kalliimpi. Eroa voidaan pitää jokseenkin merkittävänä, mutta saavutettuihin etuihin nähden maltillisena.
Käyttökustannukset
Jätteen putkikeräysjärjestelmän arvioitu jätehuoltomaksu (käyttö-ja ylläpitokulut) olisi selvitysten mukaan noin 0,219 euroa/k-m2/kk (sis. alv 24 %). Tästä perusmaksua on 0,157 euroa/ k-m2 kk ja käyttömaksua 0,062 euroa/k-m2/kk. Huoneistoneliömetriä kohden summa tekisi laskennallisesti noin 0,263 euroa/kk.
Yleisesti jätehuollon kustannukset ovat asunto-osakeyhtiöissä (kerrostalot) pääkaupunkiseudulla keskimäärin vuonna 2016 olleet 0,18 euroa/huoneistoneliömetri/kk. Perinteisen jätteen keräyksen käyttökustannukset muodostuvat pääasiassa jäteastioiden vuokrista ja tyhjennysmaksuista. Näin ollen jätteen putkikeräysjärjestelmä on käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan 0,083 euroa perinteistä jätehuoltoa kalliimpi.
Edellä mainittuun Hernesaaren putkikeräysyhtiön arvioituun jätehuoltomaksuun on puolestaan laskettu mukaan järjestelmän tarvitsemien korvausinvestointien kustannukset, mikä osaltaan vaikuttaa käyttö-ja ylläpitokustannusten eroon.
Kustannukset asukasta kohden vuodessa
Hernesaaren alueen jätehuoltovaihtoehdoista laaditussa selvityksessä perinteistä jätteenkeräystä ja jätteen putkikeräysjärjestelmää on vertailtu myös asiakasmaksuina ja kokonaiskustannuksina vuodessa asukasta/työpaikkaa kohden.
Selvityksen mukaan perinteinen jätehuolto on asiakasmaksujen mukaan laskettuna jätteen putkikeräysjärjestelmää edullisempi. Perinteisen jätehuollon asiakasmaksu on asuinkiinteistöllä noin 66 euroa/vuosi/asukas kun taas putkikeräyksen asiakasmaksu noin 112 euroa/vuosi/asukas.
Kokonaiskustannuksiksi (asiakasmaksut ja investointikustannukset laskettuna annuiteettimenetelmällä) muodostuisi perinteisen jätehuollon osalta noin 118 euroa/vuosi/asukas ja putkikeräysjärjestelmän osalta noin 210 euroa/vuosi/asukas.
Kokonaiskustannuksina laskettuna putkikeräysjärjestelmän ja perinteisen järjestelmän ero on huomattavasti suurempi, sillä putkikeräysjärjestelmään liittyy suuret investoinnit.
Jätteen putkikeräysjärjestelmän vaikutuksista asumiskustannuksiin
Jätteen putkikeräysjärjestelmän investoinnit olisivat edellä kuvatulla tavoin keskimäärin noin 32 euroa/huoneistoneliömetri perinteistä järjestelmää korkeammat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omakustannusperusteisessa säännellyssä asuntotuotannossa (Hitas, asumisoikeus, Ara-vuokra) putkikeräysjärjestelmä nostaa asunnon hankintakulua mainitulla määrällä.
Putkikeräysjärjestelmän edellyttämillä investoinneilla ei kuitenkaan ole sääntelemättömässä omistus- ja vuokra-asuntotuotannossa lähtökohtaisesti asuntojen myyntihintaa/vuokraa korottavaa vaikutusta, koska hinnat ja vuokrat määräytyvät pääasiassa markkinaehtoisesti asuntojen rakentamiskustannuksista riippumatta.
Hitas-omistusasuntotuotannossa putkikeräysjärjestelmän edellyttämät investoinnit nostavat asunnon myyntihintaa, koska myyntihinta määräytyy asunnon toteutuskustannusten mukaan. Tällöinkin asunnon ostajalla on ainakin lähtökohtaisesti mahdollisuus saada putkikeräysjärjestelmästä aiheutuva lisähinta takaisin asunnon myyntitilanteessa, koska putkikeräysjärjestelmän kustannus sisältyy asuntojen säänneltyyn jälleenmyyntihintaan.
Muussa säännellyssä tuotannossa (valtion tukema tuotanto) putkikeräysjärjestelmän investoinnit vaikuttavat asuntojen hankintahintaan ja siten myös perittävään vuokraan sekä muihin maksuihin.
Putkikeräysjärjestelmän vaikutuksia Hitas-asunnon hankintakustannuksiin voidaan havainnollistaa esimerkillä: 75 h-m² suuruisen kolmion osalta putkikeräysjärjestelmästä aiheutuisi investointikustannuksena noin 2 400 euron lisäkustannus (75 h-m² x 32 euroa) perinteiseen jätehuoltoratkaisuun verrattuna. Jos kyseisen hitas-asunnon myyntihinnaksi arvioidaan ilman putkikeräysjärjestelmää 3 600 euroa/h-m² eli yhteensä 270 000 euroa, putkikeräysjärjestelmästä aiheutuva asunnon myyntihinnan korotus 2 400 euroa olisi laskennallisesti noin 1 %.
Putkikeräysjärjestelmän kuukausittaiset käyttökustannukset olisivat perusmaksun määrittelyperiaatteista riippuen kyseisen esimerkkiasunnon osalta noin 8,4 euroa/kk perinteistä jätehuoltoa korkeammat.
Tämä tarkoittaisi arviolta noin 1 % korostusta kuukausittaiseen yhtiövastikkeeseen, jos koko yhtiövastikkeeksi arvioidaan noin 5 euroa/h-m²/kk. Pääkaupunkiseudun asunto-osakeyhtiöiden (kerrostalot) keskimääräinen hoitovastike vuonna 2016 oli noin 4,85 e/h-m²/kk.
Yhtiön perustamisen ja toiminnan periaatteet
Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston Länsisataman aluerakentamisprojekti on tehnyt aloitteen jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamiseksi ja jäteyhtiön perustamiseksi Hernesaaren alueelle. Esitys on laadittu kaupunkiympäristö toimialan maankäytön kehittäminen ja tontit –palvelun sekä kaupunginkanslian aluerakentamisprojektin ja oikeuspalvelun yhteistyönä.
Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy toimisi samoin periaattein kuin Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueille perustetut ja toiminnassa olevat alueelliset jäteyhtiöt.
Hernesaaren jäteyhtiö vastaisi omakustannusperiaatteella putkikeräysjärjestelmän omistamisesta, rakennuttamisesta, rahoittamisesta, operoinnista ja ylläpidosta.
Kaupunki merkitsisi yhtiön ainoan äänivaltaisen A-osakkeen. Putkikeräysjärjestelmän käyttäjiksi tulevat tonttien vuokralaiset ja/tai omistajat tulisivat jäteyhtiön osakkeenomistajiksi merkitsemällä yhtiöstä hallinnoimansa/omistamansa tontin asemakaavan mukaista rakennusoikeutta vastaavan määrän jäteyhtiön äänivallattomia B-sarjan osakkeita (1 osake/k-m²). Jäteyhtiö käyttää osakkeiden merkintähintoina keräämänsä varat putkikeräysjärjestelmän edellyttämien investointien rahoittamiseen. Pääomasuoritukset vahvistavat yhtiön pääomarakennetta, mikä on tärkeää, koska yhtiön toiminta tulee olemaan alkuvuosina tappiollista. Lisäksi pääomasuorituksista ei aiheudu yhtiölle negatiivisia arvonlisävero- eikä tuloveroseuraamuksia.
Alueen tonttien vuokralaiset ja/tai omistajat velvoitetaan luovutussopimuksissa liittymään alueelliseen järjestelmään, ellei kaupunkiympäristölautakunta yksittäistapauksessa perustellusta syystä toisin päätä. Alueen yksityiset maanomistajat sitoutetaan järjestelmän toteuttamiseen maankäyttösopimuksin.
Yhtiön osakkeet ja hallinnointi
Koska putkikeräysjärjestelmän tulevat käyttäjät on yhtiön taloudellisten toimintaedellytysten kannalta tarpeen ottaa yhtiön osakkeenomistajiksi jo järjestelmän rakennusvaiheessa, tulee yhtiössä olla kaksi osakesarjaa, joista vain toinen tuottaa äänioikeuden yhtiön päätöksenteossa.
Kaupungilla on jäteyhtiössä yksin määräysvalta yhden äänivaltaisen A-osakkeen perusteella. Tämä on tarpeen ainakin niin kauan kuin kaupungin jäteyhtiöille antama, jäljempänä tarkemmin esiteltävä, omavelkainen takaus on voimassa ja järjestelmä on toteutettu alueella valmiiksi. Tämän jälkeen kaupunki voi harkita yhtiön hallinnon luovuttamista alueen tonteille muuttamalla äänivallattomat B-osakkeet äänivaltaisiksi osakkeiksi.
Äänivallattomien osakkeenomistajien suojaksi yhtiön yhtiöjärjestykseen on kuitenkin tarkoitus ottaa ehto, että yhtiöjärjestyksen toimialaan merkityn omakustannus- ja voitontuottamattomuusperiaatteen muuttamiseen tarvitaan myös äänivallattomien osakkeenomistajien määräenemmistön suostumus.
Yhtiön hallinto muodostuu hallituksesta ja toimitusjohtajasta. Hallitukseen valitaan kolmesta viiteen hallituksen jäsentä. Hallitus nimeää yhtiölle toimitusjohtajan. Muita toimielimiä yhtiölle ei nimetä. Yhtiölle ei ole tarkoitus ainakaan alkuvaiheessa palkata vakinaista henkilöstöä, vaan yhtiö hankkii tarvitsemansa palvelut ostopalveluina.
Yhtiö on kaupungin tytäryhtiö ja kuuluu siten normaalin konserniohjauksen ja seurannan piiriin.
Osakkeiden merkitseminen ja merkintähinnan rahoitus
Kaupunki merkitsisi jäteyhtiön perustamisvaiheessa yhtiön ainoan äänivaltaisen osakkeen (A-osakesarja) sekä 8 000 äänivallatonta osaketta (B-osakesarja) yhteensä 373 000 euron merkintähintaan. Merkintähinnasta 5 000 euroa kirjataan yhtiön osakepääomaan ja 368 000 euroa yhtiön sijoitetun oman vapaan pääoman rahastoon.
Kaupungin 8 000 äänivallatonta osaketta vastaavat kaupungin Hernesaaren alueelle suunnittelemien ja järjestelmään liitettävien julkisten rakennusten rakennusoikeuden arvioitua määrää (yksi osake/k-m²).
Kaupungin edellä mainitun pääomasijoituksen arvioidaan riittävän yhtiön toiminnan alussa tapahtuvaan järjestelmän suunnitteluun ja järjestelmän toimittajan kilpailuttamiseen.
Kaupungin suorittaman osakkeiden merkintähinnan arvioidaan kattavan kokonaan järjestelmään liittymisestä kaupungille aiheutuvat kustannukset.
Osakkeiden merkintään tarvittava 373 000 euron määräraha voidaan myöntää vuoden 2018 talousarvion kohdasta 8 06 02, Muut kohteet.
Mikäli järjestelmän hankinnasta aiheutuvat kustannukset ja siten kaupungin osuus niistä nousisivat arvioitua ja merkintähintoina maksettua suuremmiksi, suorittaisi kaupunki erillisen päätöksen/erillisten päätösten mukaisesti mahdollisen loppuosuuden yhtiölle. Tässä vaiheessa ei katsota kuitenkaan tarpeelliseksi varautua lisämaksuihin kaupungin talousarviossa.
Hankkeen rahoitus
Yhtiö joutuu ottamaan merkittäviä lainoja järjestelmän toteuttamiseen,
koska toteuttaminen on hyvin etupainotteista alueen asunto- ja toimitilarakentamiseen sekä tonttien luovutuksensaajilta saataviin osakkeiden
merkintähintoihin ja pääomasuorituksiin nähden. Jäteyhtiöllä ei ole lainojen
vakuudeksi käypää omaisuutta, joten lainojen vakuudeksi tarvitaan kaupungin yhtiölle myöntämä laina.
Hankkeen alkuvaiheen kustannuksien kattamiseksi yhtiölle on tarkoitus myöntää kaupungin konsernitilin yhtiölle avattavaan käyttöoikeustiliin liitettävä sisäinen luottolimiitti.
Hankkeen edetessä limiittivelkaa on tarkoitus konvertoida kaupungin myöntämäksi konsernin sisäiseksi lainaksi, johon on tarkoitus varata määräraha vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä. Määrärahatarve on noin 8,4 milj. euroa. Yhtiö lyhentää lainan alueen rakentumisen myötä kerättävien liittymismaksujen muodostamalla kassavirralla.
Perustamisaikataulu
Yhtiön perustamistoimenpiteet tulisi käynnistää välittömästi, jotta yhtiö pystyisi aloittamaan mahdollisimman pian putkikeräysjärjestelmän kilpailuttamisen valmistelun ja osallistumaan osaltaan Hernesaaren alueen asemakaavoitukseen ja katusuunnitteluun. Lisäksi rahoituksen valmistelu on syytä aloittaa viipymättä, jotta yhtiöllä on mahdollisuus ryhtyä hankkimaan putkikeräysjärjestelmää.
Osakkeiden merkintä- ja muiden sopimusten sekä merkintähintojen vahvistaminen
Putkikeräysjärjestelmän toimittaja on tarkoitus kilpailuttaa julkista hankintamenettelyä noudattaen arviolta vuosina 2018 - 2019. Hankinnan erityispiirteistä ja haasteista johtuen hankintamuotona käytettäneen kilpailullista neuvottelumenettelyä, joka lisää kilpailuttamiseen, ja sen osana oleviin neuvotteluihin, edellytettävää aikaa. Järjestelmien tekniset yksityiskohdat selviävät lopullisesti, ja lopulliset osakkeiden merkintähinnat voidaan vahvistaa vasta kilpailutuksen jälkeen.
Perustettavan yhtiön tulee sopia yhtiön osakkeiden merkitsemisestä erillisellä merkintäsopimuksella järjestelmän käyttäjiksi tulevien tonttien vuokralaisten ja/tai omistajien kanssa. Lisäksi järjestelmän käyttäjiksi tulevien tonttien kanssa tehdään erillinen suunnittelu- ja toteutussopimus sekä käyttösopimus. Sopimukset tehdään mahdollisimman saman sisältöisinä kaikkien järjestelmän käyttäjiksi tulevien tonttien kanssa.
Lopuksi
Putkikeräysjärjestelmän jatkosuunnittelussa ja järjestelmän toimittajan kilpailuttamisessa tulisi antaa erityinen painoarvo sellaisille teknisille ja muille ratkaisuille, jotka edistävät jätteiden syntypaikkalajittelua ja jätteiden määrän vähentämistä. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa, kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelua sekä perustettavaa yhtiötä kehotetaan kiinnittämään edellä mainittuihin seikkoihin jatkossa erityistä huomiota.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut huolehtii yhtiön perustamisen edellyttämistä toimenpiteistä ja kaupunginhallituksen konsernijaostolle valmistellaan kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ehdotus yhtiön hallituksen jäsenistä.
Kaupunkiympäristölautakunta 24.04.2018 § 215
Esitys
A
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättäisi toteuttaa Länsisataman Hernesaaren uudelle asunto- ja toimitila-alueelle alueellisen jätteen putkikeräysjärjestelmän.
B
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättäisi
1
perustaa Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy (ruotsiksi Ärtholmens sopsug Ab) –nimisen osakeyhtiön, jonka tehtävänä on omistaa, toteuttaa, hallinnoida ja ylläpitää Hernesaaren uudella asunto- ja toimitila-alueella alueellista jätteen putkikeräysjärjestelmää sekä tuottaa omakustannusperusteisia jätteen keräyspalveluja osakkeenomistajilleen;
2
hyväksyä liitteenä 1 olevan yhtiön yhtiöjärjestyksen;
3
kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita yhtiön perustamisvaiheessa merkitsemään yhtiön ainoan (1) äänivaltaisen A-osakkeen ja 8 000 äänivallatonta osaketta yhteensä 373 000 euron merkintähintaan, josta 5 000 euroa kirjataan yhtiön osakepääomaan ja loput yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon;
4
kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita hoitamaan yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet ja allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat sekä oikeuttaa sen tekemään perustamissopimukseen ja yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia, täsmennyksiä ja täydennyksiä;
5
kehottaa kaupunkiympäristölautakuntaa huolehtimaan siitä, että Hernesaaren alueella tonttien varaus- ja luovutusehdoissa velvoitetaan tonttien vuokralaiset ja omistajat sekä maankäyttösopimuksissa alueen yksityiset maanomistajat liittämään rakennukset jätteen putkikeräysjärjestelmään, ryhtymään kaupungin määräämin ehdoin yhtiön osakkeenomistajaksi sekä tekemään yhtiön kanssa kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaiset suunnittelu- ja toteutus-, merkintä- ja käyttösopimukset tai muut vastaavat sopimukset, ellei kaupunkiympäristölautakunta perustellusta syystä toisin päätä ja
6
kehottaa kaupungin hallintokuntia ja laitoksia huolehtimaan siitä, että Hernesaaren alueella liitetään julkiset rakennukset jätteen putkikeräysjärjestelmään ja tehdään yhtiön kanssa kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaiset suunnittelu- ja toteutus-, merkintä- ja käyttösopimukset tai muut vastaavat sopimukset.
C
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaa kaupunkiympäristölautakunnan vahvistamaan Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:n ja järjestelmän käyttäjäksi tulevien tonttien vuokralaisten ja / tai omistajien välillä tehtävien osakemerkintää sekä putkikeräysjärjestelmän toteuttamista ja käyttämistä koskevien sopimusten pääperiaatteet ja / tai sopimusmallit.
D
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se kehottaa esitysehdotuksessa B tarkoitettua yhtiötä, kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa ja kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelua kiinnittämään putkikeräysjärjestelmää suunniteltaessa ja rakennettaessa (toteutettaessa) sekä järjestelmän toimittajan kilpailutuksessa erityistä huomiota jätteiden syntypaikkalajittelua ja jätteiden määrän vähentämistä edistäviin ratkaisuihin.
E
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että esitysehdotukset A-D pannaan täytäntöön ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sille tehtävän erillisen ehdotuksen Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:n lainojen vakuudeksi myönnettävästä kaupungin 8 400 000 euron suuruisesta omavelkaisesta takauksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Katarina Nordberg, kiinteistölakimies, puhelin: 09 310 31800
This decision was published on 03.09.2018
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Presenter information
Ask for more info
Maria Nelskylä, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 25251