Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2019-2022
Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2019-2022
Päätös
Kaupunginhallitus antoi Uudenmaan ELY-keskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2019-2022 seuraavan lausunnon:
Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on pienentynyt vuosi vuodelta. Korjausvelkaa on vähennetty valtion tilapäisellä erillisrahoituksella, jonka jatkosta ei ole tietoa. ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitustasoa tulisi nostaa, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulisi turvata huolehtimalla maantieverkon tarpeellisista investoinneista.
Helsingin alueen kehittyminen ja toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien rahoituksella. Maanteiden tienpidon kustannusjaossa tulisi noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja Liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita.
Valtion osallistuminen oman tieverkkonsa kehittämiseen siten, että se tukee MAL-sopimuksessa edellytettyä asuntotuotantoa, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Kehä I:n kehittämistä tulisi jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Itäkeskuksen eritasoliittymän toteuttaminen ja Itäväylän parantaminen välillä Itäkeskus-Kehä III ovat myös hankkeina tärkeitä, mutta suunnitelmat edellyttävät päivittämistä. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulisi panostaa Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja.
Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulisi olla oma, muista investoinneista erillinen rahoituksensa.
Toiminta ja tavoitteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2019-2022 korostuu liikenteen rooli kokonaisvaltaisena palveluna. Liikennestrategiaan 2025 kootut tavoitteet on konkretisoitu hyvin neljän toimintalinjauksen avulla, mutta rahoituksen niukkuus asettaa haasteita tavoitteiden toteutumiselle. Helsinkiin esitettyjen investointien määrä on pieni suhteessa liikkujien ja tavaraliikenteen määrään.
Suunnitelmassa korostuu myös turvallinen liikkuminen. Liikenneturvallisuuden takaamiseksi tulisi Helsinkiin suuntatuville säteittäisille maanteille lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa etenkin Helsingin sisääntuloväylille, joilla liikenteen nopeustaso vaihtelee suuresti vuorokaudenajasta riippuen.
Maanteiden meluntorjuntaan liittyen suunnitelmassa ei oteta juurikaan kantaa olemassa olevien asuinalueiden meluntorjuntaan. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten meluntorjunnan monipuolisia menetelmiä tulisi ottaa käyttöön ripeästi. Nykyisten vanhojen meluesteiden toimivuuden takaamisen, parantamisen ja ylläpidon pitäisi sisältyä suunnitelmaan.
Investointikohteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2019-2022 on esitetty kiireellisimpien hanketarpeiden suunnitelmia Helsingin osalta erittäin niukasti. Seuraavat maanteille sijoittuvat hankkeet, joita ei sisälly suunnitelmaan, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2019-2022:
- Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Eritasoliittymä parantaa valtakunnan vilkkaimman maantien liikenneturvallisuutta ja positiiviset vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat merkittävät. Hankkeen tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2015. Kaupungilla on käynnissä vuoden 2018 loppuun mennessä valmistuva eritasoliittymää ja sen ympäristöä sekä mm. liikenteen väliaikaisjärjestelyjä koskeva rakennettavuusselvitys. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2020-2022.
- Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021-2022.
- Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022-2024.
- Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2023-2024.
- Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2023-2025.
- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2019–2022 on mahdollista antaa lausunto 31.10.2018 mennessä. Lausunnot on tällöin mahdollista ottaa huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia.
Lausuntopyyntö on liitteenä 1. Suunnitelman esite on liitteenä 2 ja suunnitelma liitteenä 3. Kartat ovat liitteinä 4 ja 5. Suunnitelmat löytyvät Internet-osoitteesta: www.tienpidonsuunnitelma.fi(Link leads to external service)
Suunnitelman sisällöstä
Tienpito rahoitetaan pääosin valtion talousarviosta. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle on osoitettu määrärahat perusväylänpitoon ja joukkoliikennepalveluihin. Uudenmaan ELY-keskuksen vastuualue kattaa Uudenmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet. Liikennevastuualueeseen kuuluu noin 9 100 km maanteitä ja kaksi miljoonaa asukasta.
Uudenmaan ELY-keskuksen käytössä oleva perustienpidon rahoitus suunnitelmakaudella on keskimäärin noin 89 milj. euroa vuodessa. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan valtion omistaman yleisen tieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Liikennevirasto.
Rahoituksen kohdentamista ohjaavat ELY-keskuksen pitkän aikavälin liikennestrategia ja linjaukset, joiden mukaisesti tavoitteena on tarjota toimiva liikennejärjestelmä ja turvallinen tieverkko elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin.
Perusväylänpidon vuosittaisesta rahoituksesta tieverkon päivittäinen kunnossapito ja ylläpito vievät yli 90 %. Päivittäisellä kunnossapidolla, kuten talvihoidolla, varmistetaan tieverkon päivittäinen liikennöitävyys. Ylläpidon toimin korjataan liikenneverkon ja sen rakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita. Valtakunnallisten linjausten mukaan valta- ja kantateiden sekä vilkasliikenteisten seututeiden kunto pyritään pitämään nykytasolla ja muun verkon kunto joustaa rahoitustilanteen mukaan. Myös siltojen peruskorjaukset priorisoidaan.
Suunnitelmassa on uusina asioina tarkasteltu siltoja ja painumia. Uudenmaan alueella on noin 3000 siltaa. Näistä suuri osa on tulossa peruskorjausikään, jolloin myös korjausten rahoitustarpeet ovat kasvussa. Tiehallinnon viisiportaisen kuntoluokituksen mukaisesti tarkasteltuna ELY-keskuksen kaikista silloista 24 kpl on uusimistarpeessa ja noin 800 siltaa vaatii peruskorjauksen lähiaikoina. Rahoituksen määrästä riippuen siltoja korjataan vuosittain noin 20-30 kpl. Painumakohteita Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on seurannassa yli 200 kpl.
Parantamisinvestoinneilla rakennetaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan mm. matkojen ja kuljetusten turvallisuutta ja sujuvuutta. Parantamisinvestointeihin riittää vain hyvin niukasti rahoitusta. Rahoitus ohjataan pitkälti pieniin, kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin. Viime vuosina kunnat ja yritykset ovat rahoittaneet entistä enemmän maantieverkon investointeja.
Merkittävämmän lisän perustienpidon rahoitukseen ovat tuoneet valtakunnalliset lisärahoitusohjelmat: 600 milj. euron korjausvelkaohjelma vuosille 2016-2018 ja 364 milj. euron perusväylänpidon lisärahoitusohjelma vuosille 2017-2019. Ensin mainitusta ohjelmasta Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämälle tieverkolle kohdistui yhteensä noin 51 milj. euroa ja jälkimmäisestä noin 24 milj. euroa. Näillä ohjelmilla on pystytty tilapäisesti pysäyttämään korjausvelan kasvu. Perusväylänpidon 24 milj. euron lisärahoitusohjelmasta vuoden 2019 osuus on 7,7 milj. euroa. Tästä eteenpäin ei ole osoitettu lisärahoitusta.
Uudenmaan ELY-keskuksessa huolta aiheuttavat em. lisärahoitusohjelmien päättyminen sekä investointirahan lähes olematon taso. Tienpidon nykyisellä perusrahoituksella ei voida varmistaa tiestön pysymistä nykytarpeita vastaavassa kunnossa. ELY-keskuksen mukaan tienpidon perusrahoituksen ostovoima on laskenut kymmenessä vuodessa neljänneksellä ja samaan aikaan liikennesuorite tieverkolla on kasvanut yli 12 %.
Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden painopiste on vilkkaimmilla maanteillä.
Käynnissä olevia hankkeita ovat Kt 45 (Tuusulanväylä) vaihtopysäkit Yhdyskunnantien kohdalla (kehittämishanke), Vt 3:lla Kivihaan kuivausrakenteiden parantaminen, Mt 103 Vuosaaren tunnelin ylläpitotoimenpiteet (korjausvelkaohjelma), Mt 3 Sepänmäen melusuojaus (MAL-hanke) sekä Mt 101 Kehä I Klaukkalanpuiston siltojen peruskorjaus. Liikenneturvallisuutta edistävänä kohteena on Mt 101 Kehä I valaistuksen parantaminen välillä Itäkeskus-Vihdintie.
Suunnitelmakauden 2019-2022 hankkeisiin sisältyvät Helsingin alueella seuraavat hankkeet:
- Kt 50/Suutarilantie rampin liikennevalot MAL-hankkeena
- Vt 1 vaihtuvat nopeusrajoitukset Kehä III-Munkkivuori perusväylänpidon lisärahoituskohteena 2017-2019
- Vt 3 Pirkkolantien risteyssilta ja Vt 7 Puroniityn risteyssilta siltojen peruskorjaushankkeina.
Joukkoliikenteen osalta ELY-keskus ostaa määrärahakiintiöllään yhdessä kuntien kanssa palvelutasomäärittelyn mukaista liikennettä, sekä hankkii suunnittelupalveluja. Joukkoliikenteessä siirrytään 2.12.2019 päättyvän siirtymäkauden loppuun mennessä henkilöliikennelain mukaisista liikenteen järjestämistavoista ja linjaliikenneluvista liikennepalvelulain ja palvelusopimusasetuksen mukaisiin liikennelupiin ja liikennöintisopimuksiin. Siirtymäkauden sopimusten päättyessä tehokkaiden liikennöintikokonaisuuksien hankinta helpottuu.
Esittelijän kannanotot
Esittelijä toteaa, että valtion talousarvioehdotuksessa valtion koko liikenneverkolle esitetään noin 1,59 mrd. euroa. Perusväylänpitoon koko maassa on ehdotettu noin 1 mrd. euroa.
Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan korjausvelan suuruus Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien alueella on yli 200 milj. euroa.
Pääkaupunkiseudun suurten liikennemäärien johdosta tiestö kuluu keskimääräistä nopeammin. Riittävän rahoituksen saaminen perustienpitoon on välttämätöntä, jotta liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus voidaan taata. Perustienpitoon osoitetun rahoituksen vuosittaista tasoa olisi pysyvästi saatava nostettua nykyistä suuremmaksi, jotta korjausvelan kasvu saadaan taittumaan.
Pääkaupunkiseudun merkitys koko maan kehityksen ja elinkeinoelämän kannalta on keskeinen, joten rahoitusta olisi osoitettava selvästi nykyistä enemmän myös seudun investointihankkeisiin. Nykyisellään valtion rahoitus Uudenmaan ELY-keskukselle on hyvin vähäistä ja painottuu pieniin yksittäisiin parannushankkeisiin. Seudun liikenneverkkoa on pystyttävä kehittämään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
Kaupunki varautuu 10-vuotisen investointiohjelmansa mukaisesti toteuttamaan Liikenneviraston yhteishankkeista suunnitteluvalmiudeltaan parhaimman, Myllypuron eritasoliittymän vuosina 2020-2022. Liittymän toteuttaminen on ELY-keskuksen pitkän aikavälin liikennestrategian ja linjausten mukainen investointi, jolla osaltaan varmistetaan elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin vastaavan toimivan liikennejärjestelmän ja turvallisen tieverkon toteutumista. Hankkeen toteutumiseksi myös valtion rahoitus tulisi varmistaa. Helsingin alueella on lisäksi useita muitakin eritasoliittymien rakentamishankkeita, joiden toteutuksen edistäminen on tärkeää.
Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston ja elinkeino-osaston kanssa.
Kaupunginhallitus 22.10.2018 § 657
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Otso Kivekkään ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035
Kaupunkiympäristölautakunta 11.09.2018 § 425
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Talous ja toimintaympäristö
Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on hälyttävällä tasolla ja vähenee vuosi vuodelta. Korjausvelkaa on vähennetty tilapäisellä erillisrahoituksella, jonka jatkosta ei ole tietoa. Tilanne on kestämättömällä pohjalla. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus tulisi valtion suunnasta nostaa riittävälle tasolle, sillä niin alueen liikkujat ja tavaramäärät kuin asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehittymisen seurauksena. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulisi turvata huolehtimalla maantieverkon tarpeellisten investointien tekemisestä. Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulisi olla oma erillinen rahoitus, joka ei ole uusista investoinneista pois, sillä alue kasvaa ja maantieverkkoon liittyvät uusinvestoinnit ovat välttämättömiä.
Helsingin alueen kehittyminen ja toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää rahoituksen osalta myös valtion sitoutumista yhteishankkeisiin. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin omalta osaltaan. Hankkeita siirtyy valtion sitoutumattomuuden vuoksi vuosi vuodelta eteenpäin tarkoittaen pahimmillaan maanteiden läheisyyteen suunniteltujen maankäyttöhankkeiden hidastumista, mikä ei ole valtion eikä kaupunkien kannalta toivottavaa. Maankäytön kehittäminen tiiviisti ja keskeisten yhteyksien varteen on kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta johtava periaate, johon valtiokin useissa strategioissaan on sitoutunut. Valtion osallistuminen oman tieverkkonsa kehittämiseen siten, että se tukee MAL-sopimuksessa edellytettyä asuntotuotantoa, on erittäin perusteltua. Tällaisia hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymän lisäksi Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulisi panostaa etenkin Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja.
Itäkeskuksen eritasoliittymän toteuttaminen ja Itäväylän parantaminen välillä Itäkeskus - Kehä III ovat hankkeina tärkeitä. Olemassa olevat suunnitelmat edellyttävät kuitenkin päivittämistä.
Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien verorahoista. Tämä kehitys on väärän suuntainen. Jatkossakin tulisi noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita maanteiden tienpidon kustannusjaosta. Minkäänlaisten valtionhallinnossa tapahtuvien organisaatiomuutosten ei pidä heikentää maanteiden tienpidon rahoitusta Helsingissä.
Toiminta ja tavoitteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2019–2022 korostuu liikenteen rooli kokonaisvaltaisena palveluna. Liikenteen kehittäminen nähdään olevan myös vahvasti sidoksissa maankäyttöön, asumiseen, työpaikkoihin ja alueiden palvelurakenteeseen. ELY-keskuksen liikennestrategian päätavoitteina onkin tarjota elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset ja tehokasta logistiikkaa sekä asukkaille sujuvaa arkea ja mahdollisuuksia kestäviin liikkumisvalintoihin. Tavoitteet on konkretisoitu hyvin neljän toimintalinjauksen avulla: kustannustehokkaat kuljetusketjut, kestävä yhdyskuntarakenne ja liikkumisratkaisut, turvallisuutta kaikille tienkäyttäjille ja digitalisaatiolla uusia toimintamalleja. Valitettavasti hyvät tavoitteet eivät kuitenkaan rahoituksen puitteissa toteudu. Helsingissä, missä liikkujien ja tavaraliikenteen määrä on suuri, on esitettyjen investointien määrä siihen nähden pieni.
Suunnitelmassa korostuu myös turvallinen liikkuminen. Tavoitteet liikenneturvallisuudelle on asetettu valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden painotus on vilkkaimmilla maanteillä. Liikenneturvallisuuden takaamiseksi Helsinkiin suuntatuville säteittäisille maanteille tulisi lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa etenkin Helsingin sisääntuloväylille, jossa liikenteen nopeustaso vaihtelee suuresti vuorokaudenajasta riippuen. Turvalliseen liikkumiseen liittyy tieverkon kunnossapito sekä siltojen ja painumien korjaukset, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi Kehä I:n Myllypuron eritasoliittymä parantaa valtakunnan vilkkaimman maantien liikenneturvallisuutta.
Maanteiden meluntorjuntaan liittyen suunnitelmassa ei oteta juurikaan kantaa olemassa olevien asuinalueiden osalta. Yhdyskuntarakanteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten meluntorjunnan monipuolisia menetelmiä tulisi ottaa käyttöön ripeästi. Myös nykyisten vanhojen meluesteiden toimivuuden takaaminen, parantaminen ja ylläpito, pitäisi sisältyä suunnitelmaan.
ELY-keskus vastaa toimivaltaisena viranomaisena Helsinkiin suuntautuvasta joukkoliikenteestä kaukoliikenteen osalta. Minkäänlaisen valtionhallinnossa tapahtuvan organisaatioiden uudistamisen ei pidä heikentää kaukoliikenteen järjestämisen edellytyksiä.
Investointikohteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2019–2022 on esitetty kiireellisimpien hanketarpeiden suunnitelmia Helsingin osalta erittäin niukasti. Lisärahoituskohteena on Vt1:n vaihtuvat nopeusrajoitukset Munkkivuoresta länteen. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy Suutarilantie-Kehä III:n liittymän etelänpuoleisen rampin liikennevalot sekä Vt 7:n Puroniityn sillan ja Vt 3:n Pirkkolantien siltojen peruskorjaus. Vuoden 2018 aikana toteutetaan Tuusulanväylän vaihtopysäkit Yhdyskunnantien kohdalla, Sepänmäen meluesteet Kehä I:llä, Klaukkalanpuiston siltojen peruskorjaus Kehä I:llä sekä kahden kohteen kuivatukseen liittyvää parantamista.
Seuraavat maanteille sijoittuvat hankkeet, joita Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan ei sisälly, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2019–2022:
- Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Hankkeen positiiviset vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat merkittävät. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2020–2022.
- Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021–2022.
- Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.
- Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2023–2024.
- Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2023–2025.
- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä melulle altistuvien meluhaittojen vähentämiseksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Eveliina Heinäluoma: Lausuntoehdotukseen lisätään seuraava uusi kappale: Itäkeskuksen eritasoliittymän toteuttaminen ja Itäväylän parantaminen välillä Itäkeskus - Kehä III ovat hankkeina tärkeitä. Olemassa olevat suunnitelmat edellyttävät kuitenkin päivittämistä.
Kannattaja: Risto Rautava
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Eveliina Heinäluoman vastaehdotuksen.
04.09.2018 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Pätynen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37110
Jarkko Karttunen, tiimipäällikkö, puhelin: 310 38360
This decision was published on 12.11.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36035