Perhe- ja sosiaalipalvelujen vammaistyön johtajan virkasuhteeseen ottaminen, työavain 7-581-18

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.2.2018 § 53 myöntää valtiotieteen maisteri Mikaela Westergårdille eron 19.3.2018 lukien vammaispalvelujen johtajan virasta. Samalla lautakunta päätti, että vammaistyön johtajan virka (vakanssinumero 026720) julistetaan haettavaksi. Vammaistyön johtajan virka kuuluu kokonaispalkkausjärjestelmään (HAY22) ja viran kokonaispalkka on 6814,84 euroa kuukaudessa.

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palvelukokonaisuuden johtajan suoran alaisen virkaan ottamisesta.

Vammaistyön johtajan virka oli julkisesti haettavana 6.–25.4.2018. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa osoitteessa helsinkirekry.fi. Lisäksi ilmoitus oli esillä Helsingin Sanomissa 8.4.2018 sekä LinkedIn-palvelussa.

Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta johtamistehtävissä sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Virkoja täytettäessä tulee ottaa huomioon perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Sosiaali- ja terveystoimialan toimintasäännön 3 luvun 3.1.4 momentin mukaan palvelua johtaa vammaistyön johtaja. Vammaistyön johtaja suorittaa perhe- ja sosiaalipalvelujohtajan määräämät tehtävät. Vammaistyön tehtävänä on kaikenikäisten vammaisten sosiaalityö, asumis- ja perhehoitopalvelut, työ- ja päivätoimintapalvelut sekä vammaispalvelulain (380/1987) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukainen kuljetuspalvelu.

Vammaistyö käsittää kaikenikäisten vammaisten sosiaalityön, asumis- ja laitospalvelut sekä työ- ja päivätoimintapalvelut. Palveluun on keskitetty kaikki erityislainsäädännön (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) perusteella kehitysvammaisille ja vaikeavammaisille annettavat palvelut, jotka muodostavat selkeän toiminnallisen kokonaisuuden. Ruotsinkieliset vammais- ja kehitysvammahuollon palvelut sijoittuvat osaksi tätä palvelua.

Viran hoitaminen edellyttää vammaistyön ja vammaisten palvelujen tuntemusta. Tehtävä edellyttää henkilöstöjohtamista, talousjohtamista ja taitoa johtaa toimintaa tavoitteiden suuntaan. Lisäksi vammaistyön johtaja osallistuu tulevan sote-maakunnan kehittämiseen ja rakentamiseen. Siksi erityisesti muutosten johtamisen osaaminen katsottiin eduksi.

Hakijat ja rekrytointiprosessi

Vammaistyön johtajan virkaa haki hakuajan kuluessa 12 henkilöä. Vaadittu ylempi korkeakoulututkinto oli kaikilla hakijoilla. Kokemusta vaativista johtamistehtävistä oli kahdeksalla hakijalla. Hakijaluettelo on liitteenä 1.

Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa: ********** ja Katja Raita. Hakijoita haastattelivat 9.5. ja 16.5. toimialajohtaja Juha Jolkkonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori, henkilöstösuunnittelupäällikkö Tarja Näkki sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajat Sanna Vesikansa, Karita Toijonen ja Seija Muurinen. Henkilöarviointiin kutsuttiin haastatelluista kolme. Henkilöarvioinnit suoritti Psycon Oy.

********** on suorittanut valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2004. Hänellä on sosiaalityöntekijän laillistus. Lisäksi hän on suorittanut sosiaalitalouden opinnot (20 ov) Helsingin yliopistossa vuonna 2005, yrittäjäerikoisluokan Helsingin kauppaoppilaitoksessa vuonna 1988 sekä johtajuusopinnot (12 ov) Helsingin yliopistossa vuonna 2002. Hakija on toiminut ostopalvelupäällikkönä Hämeenlinnan kaupungilla 1.3.2011 alkaen. Aiemmin hän on työskennellyt ylitarkastajana Valvirassa sekä Etelä-Suomen lääninhallituksessa, päihdeyksikön johtajana Helsingin kaupungilla sekä liikkeen-harjoittajana. Hakijan vahvuutena on monipuolinen työkokemus ja kilpailutus-osaaminen. Hakija kutsuttiin henkilöarviointiin.

********** on suorittanut sosionomi YAMK -tutkinnon Metropoliassa vuonna 2013. Lisäksi hän on sosionomi AMK Helsingin ammattikorkeakoulusta vuonna 2004 ja kehitysvammaistenohjaaja Helsingin diakoniaopistosta vuonna 1998. Hän on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Amiedussa vuonna 2015. Hän on toiminut va. vammaistyön johtajana Helsingin kaupungilla 19.3.2018 alkaen. Aiemmin hän on toiminut ostopalvelupäällikkönä Helsingin kaupungilla, työ- ja päivätoiminnan päällikkönä Vantaan kaupungilla, toimintayksikön esimiehenä Vantaan kaupungilla sekä sosionomina Suomen MS-liitossa. Hakijan vahvuutena on haettavana olevan tehtäväkokonaisuuden tuntemus toiminnan näkökulmasta. Hänen kokemuksensa vaativista johtamistehtävistä on vähäinen.

********** on suorittanut yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2015. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri Joensuun yliopistosta vuonna 2005 ja lisäksi hän on suorittanut sosiaalityön eximia cum laude –opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2006. Hän on suorittanut myös Sote-johtaminen muuttuvassa ympäristössä -opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2016, Älykäs kokeilu- ja kehittämistoiminta kunnissa –opinnot vuonna 2016 sekä henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen -opinnot Tekesissä 2017. Hän on toiminut vs. vammaisten sosiaalityön päällikkönä Helsingin kaupungilla 1.2.2018 alkaen. Aiemmin hän on toiminut sosiaalityön asiantuntijana Kanta-Hämeen maakunnassa, johtavana sosiaalityöntekijänä Hattulan kunnassa, tutkijana ja yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa sekä sosiaalityöntekijänä Akaan kaupungissa. Hakijan vahvuutena on vammaisten sosiaalityön vahva tuntemus. Hänen johtamiskokemuksensa vaativista johtamistehtävistä on haastatelluista vähäisin.

********** on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 1986. Lisäksi hänellä on kelpoisuus kansanopiston, työväenopiston ja kansalaisopiston opettajaksi Kuopion kansalaisopistosta 1988 ja johtamisen erikoisammattitutkinto johtamistaidon opistosta 2005. Hän on toiminut 9.4.2018 alkaen kehittämispäällikkönä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä. Aiemmin hän on toiminut vanhus- ja vammaistyön päällikkönä Tuusulassa, sosiaalijohtajana ja perusturvan toimialajohtajana Somerolla, sosiaalisihteerinä Vampulassa ja yhteiskunnallisten aineiden opettajana Suomen kirkon sisälähetysseuran oppilaitoksissa. Hakijan vahvuutena on johtamiskokemus. Hänen tuntemuksensa haettavana olevasta tehtäväkokonaisuudesta on suppeampi kuin muilla haastatelluilla. Hakija kutsuttiin henkilöarviointiin.

Katja Raita on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1998. Hänellä on sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Lisäksi hän on suorittanut työyhteisö- ja esimieskoulutuksen 2001 Lahden kaupungilla, johtamisen erikoisammattitutkinnon Edupolissa 2005, johdon ja esimiesten strategiavalmennuksen 2011 PHSOTEY:ssä ja työhyvinvointikorttikoulutuksen 2014 PHSOTEY:ssä. Hakija on toiminut tulosyksikköpäällikkönä 13.2.2017 alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä vammaispalvelujen tulosalueella. Aiemmin hän on työskennellyt sosiaalipäällikkönä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, ylitarkastajana Etelä-Suomen lääninhallituksessa, perusturvajohtajana Myrskylän kunnassa, vs. sosiaalijohtajana ja sosiaalityön vastuuhenkilönä Nastolan kunnassa sekä laaja-alaisesti erilaisissa sosiaalityön tehtävissä kuntasektorilla. Hakijan vahvuutena on monipuolinen johtamiskokemus sekä vammaistyön palvelujen tuntemus. Hakija kutsuttiin henkilöarviointiin.

Arviointi

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin, henkilöarviointiin ja aiempaan tietoon sekä lautakunnan lausuntoon perustuen on katsottava, että yhteiskuntatieteiden maisteri Katja Raita omaa parhaat edellytykset edellä kuvattujen vammaistyön johtajan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

Katja Raidan valintaa puoltaa hänen monipuolinen johtamiskokemuksensa, vammaistyön vahva asiantuntijuus, näytöt uudistusten toteuttamisesta sekä todennetusti hyvät valmiudet operatiiviseen johtamiseen ja yhteistyön tekemiseen. Katja Raita tuntee vammaistyön toimintakentän, tuntee alaa ohjaavan lainsäädännön, ja tunnistaa keskeiset toimintaympäristön muutokset. Hänen johtamistapansa on ratkaisukeskeinen.

Muuta

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenillä on mahdollisuus tutustua esitykseen liittyviin hakemuksiin ja niistä laadittuun yhteenvetoon sekä henkilöarviointiraportteihin ennen kokousta ja kokouksen aikana.

This decision was published on 27.06.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.