Siirtolapuutarha-työryhmän asettaminen

Kansliapäällikkö asetti siirtolapuutarha-työryhmän, jonka tehtävänä on:

Siirtolapuutarhoja koskevien ohjeiden kokoaminen yhteen ja päivittäminen. Lisäksi työryhmä laatii uuden sopimuspohjan, joka otetaan käyttöön vuonna 2026 alkavaksi seuraavaksi vuokrasopimuskaudeksi.

Samalla kansliapäällikkö nimesi siirtolapuutarha-työryhmän puheenjohtajaksi tiimipäällikkö Katriina Arrakosken ja ryhmään seuraavat jäsenet:

Työryhmän tulee kuulla Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestö ry:tä. Lisäksi työryhmä voi työnsä aikana kuulla muita tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita.

Työryhmällä on oikeus ottaa itselleen sihteeri.

Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestö ry teki syksyllä 2017 kunnan asukkaan aloitteen, jossa esitettiin, että kaupunki kokoaisi eri siirtolapuutarhoja koskevat ohjeistukset yhteen ja päivittäisi ne. Aloitteeseen antamassaan vastauksessa kaupunkiympäristön apulaispormestari piti esitettyä päivitys- ja koostamistyötä tarpeellisena ja esitti, että kaupunki perustaa työryhmän sopimusten päivittämiseksi.

Siirtolapuutarhat ovat osa Helsingin yleisiä alueita. Siirtolapuutarhan alueella saa liikkua vapaasti, sillä ainoastaan siirtolapuutarhapalsta ei ole julkista ulkoympäristöä. Tämän vuoksi sopimuksissa viitataan kaupungin vastuisiin ja kaupungin rooliin investointien tai ylläpitoluonteisten töiden maksajana. Nykyisissä sopimuksissa ovat osallisina kaupunki ja siirtolapuutarhayhdistys. Noin 20 vuotta sitten sopimuksia muutettiin niin, että yhdistykset ovat kaupungin maanvuokralaisia. Aikaisemmin jokaisella siirtolapuutarhamökin omistajalla oli oma sopimuksensa kaupungin kanssa.

Siirtolapuutarhoja koskevat ohjeet ja sopimukset vaikuttavat sekavilta, sillä yhdistysten ja kaupungin välinen vastuunjako on kehittynyt vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi yhdistysten ja kaupungin välistä vastuun- tai kustannustenjakoa ei sopimuksissa ole määritelty riittävän tarkasti. Sopimukset ja ohjeet kaipaavat selvyyttä myös kaupungin vuonna 2017 toteutuneen organisaatiomuutoksen vuoksi, jolloin siirtolapuutarha-asiat siirtyivät eri palveluille ja palvelukokonaisuuksille. Kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on vuokranantaja ja ylläpito-palvelu vastaa muun muassa leikkipaikoista.

Vuokralaisen pitää huolehtia siitä, että alueet pysyvät käyttötarkoituksen edellyttämässä kunnossa, mikä edellyttää yhdistyksen tekemää omavalvontaa. Kaupunki kun ei voi valvoa yhdistysten alivuokralaisia ja niiden välisten sopimusten noudattamista. Lisäksi kaupungin osuus yleisten alueiden kustannuksista pitää tarkentaa ja rajata selkeästi. Tiestön lisäksi mm. pysäköintipaikkoja, käytäviä ja polkuja tulee tarkastella. Tällä hetkellä on epäselvää, mitkä tahot ovat sopijaosapuolina kun aiheena ovat rakennusten ja laitteiden kunnostukset, esimerkiksi siirtolapuutarhan käytävien valaistus.

Hoitoon liittyviä selvitettäviä kysymyksiä ovat mm. tiestön ja kivituhkan levittämisen määritteleminen sekä kasvillisuuden, nurmikon, pensaiden, perennojen ja muiden istutusten hoidon kysymykset ja vastuut. Leikkipaikkojen osalta olisi luontevaa siirtyä samoihin hoito- ja ylläpitokäytäntöihin kuin muillakin kaupungin leikkipaikoilla.