Toivomusponsi 1, Kumpulanpuron elvyttäminen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta suhtautuu myönteisesti aloitteeseen, että jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään miten Kumpulanpuro voitaisiin kunnostaa taimenen elinympäristöksi ja mahdolliseksi lisääntymisalueeksi.

Veden laatu on ollut purossa, etenkin alajuoksulla välttävä, mutta veden fysikaaliset ominaisuudet, sameus ja väriluku, yläjuoksulla ovat hyviä. Puroa ja sen valuma-aluetta on muokattu voimakkaasti vuosien aikana. Puro kärsii ajoittain veden vähyydestä. Pääuoman pituus on noin 2 km ja alavirran vajaa neljäsosa purosta kulkee suurikokoisessa putkessa Hermannin rantatien ali Nylanderinpuistosta Toukolan rantapuistoon.

Puro kerää hulevesiä laajalta alueelta Helsingistä. Pasilan ratapihan ja muutaman muun kuormittajan hulevedet johdetaan nykyisin Viikinmäen puhdistamoon. Puro saa kuitenkin pohjaveden lisäksi hulevesistä suuren osan purouoman vesistään. Biodiversiteetin ja ihmistenkin viihtyvyyden lisäksi erilaiset hulevesiratkaisut voitaisiin ottaa entistä tehokkaammin avuksi puron vesimäärän ja virtaaman lisäämiseksi. Kaupungin hulevesityöryhmä, voisi miettiä ratkaisuja Kumpulanpuron veden lisäämiseksi ja veden laadun parantamiseksi taimenille sopivaksi, kutusoraikkojen ja pienten koskiosuuksien rakentamisen ohella.

Helsingissä on useita puroja saatu talkoolaisten ja Staran avulla kunnostettua uhanalaisen taimenen lisääntymisalueiksi, Longinoja ja Haaganpuro mainioina esimerkkeinä. Kumpulanpuron kunnostaminen taimenpuroksi saattaa olla haasteellisempi ja työläämpi kuin muiden purojen mm. veden vähyyden ja puron laskupakan sijainnin vuoksi. Puron virtaama on eräs tärkeä tekijä taimenen kutunousulle merestä jokiin ja puroihin. Puro laskee Vanhankaupunginlahteen Kyläsaaren kohdalla. Vanhankaupunginlahdella on taimenen nousua ajatellen hyvät kalastusjärjestelyt. Mm. verkkokalastus on sallittu vain talviaikaan tammi-maaliskuussa (kutunousu pääasiassa elo-lokakuussa) mutta paikka on lähellä Vantaanjoen suuta, jonne oletettavasti lähes kaikki lahdelle mereltä kudulle nousevat taimenet suuntaavat, huomattavasti suuremman ja siten houkuttelevamman virtaaman vuoksi.

Puroon voisi saada kuitenkin taimenen poikasia istuttamalla paikallisen purotaimenkannan jolla ei olisi kalastuksellista merkitystä vaan toisi lisän kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen ja asukkaiden viihtyvyyteen.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kumpulanpuron ennallistaminen taimenille sopivaksi elinympäristöksi toteutetaan Kalasataman raitiotien jatkosuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.

Taimenen kannalta hyvän puroympäristön aikaansaamiseksi toimenpiteitä tulee tehdä myös muualla Kumpulanpuron valuma-alueella Vallilanlaakson lisäksi. Taimen menestyy Helsingissä nykyäänkin vedenlaadultaan vaihtelevissa puroissa.

Puroympäristön elinvoimainen ja kestävä taimenkanta edellyttää riittävää aliveden virtaamaa, riittävää määrää kutusoraikkoja, hyvää veden laatua, esteetöntä reittiä ja riittävästi ravintoa. Parhaimmillaan taimenelle sopivan elinympäristön rakentaminen parantaa viheralueen monimuotoisuutta sekä nostaa sen virkistysarvoja. Elinvoimainen ja kestävä taimenkanta edellyttää myös puron jatkuvaa ylläpitoa. Muissa Helsingin taimenpurokohteissa vapaaehtoiset kunnostavat puroja vuosittain loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kaupunki osallistuu purokunnostustalkoisiin toimittamalla muun muassa tarvittavia kiviainesmateriaaleja.

Kumpulanpuron valuma-alue on hyvin urbaani ja pääosin putkitettu. Avo-uomaosuudet ovat pääsääntöisesti Vallilanlaakson alueella. Valuma-alueen putkituksista johtuen veden virtaamakorkeudet vaihtelevat merkittävästi vuoden aikana, koska valuma-alueella ei ole pidätyskykyä ja verkosto laskee vedet nopeasti avouomaan. Tästä johtuen sateisina aikoina uoma voi tulvia ja kuivina aikoina vettä on vähän. Tämä aiheuttaa selvän haasteen esimerkiksi kudun selviytymiselle ja kehitykselle, koska sen tulee olla jatkuvasti virtaavan ja happipitoisen veden alla. Myös muut taimenen kehitysmuodot tarvitsevat riittävän alivirtaaman selviytyäkseen ja ovat erittäin herkkiä verrattuna aikuisiin kaloihin.

Rakennettu valuma-alue vaikuttaa huomattavasti vedenlaatuun ja haitta-aineiden määrään purovedessä. Rakennetuilta pinnoilta johtuu veden mukana helposti kiintoainesta ja epäpuhtauksia, jotka päätyvät lopulta puroon. Lisäksi valuma-alueella on Ilmalan ratapihan alla vanha kaatopaikka, josta vedet johdetaan Kumpulanpuroon. Ratapihan toiminta ja kaatopaikka heikentävät veden laatua, minkä vuoksi vesiä on vuosina 2001 - 2011 johdettu suoraan Viikinmäen vedenpuhdistamolle. Veden laadun parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä on esitetty Kumpulanpuron valuma-alueen hulevesiselvityksessä ja -suunnitelmassa.

Kumpulanpuron ennallistaminen taimenelle sopivaksi elinympäristöksi edellyttää uoman muokkausta huomattavasti luonnonmukaisemmaksi, kuin se nykytilassaan on. Taimenen nousun edellyttämiseksi uomasta pitää poistaa rummut, välpät ja rakenteet, mitkä estävät tai haittaavat kalan nousua purossa. Purouoman nykyisen ympäristön avoimet osuudet eivät ole myöskään eduksi eliöstölle. Puiston istutuksilla avoimilla kohdilla voidaan lisätä varjostavuutta ja puron biomassaa puista putoavien lehtien myötä. Taimenen ruokavalioon kuuluvat hyönteiset käyttävät lehtiä ravinnokseen. Puiden varjostus vähentää myös vesistön rehevöitymistä.