Lausunto valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta

Pormestari päätti antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta:

Helsinki pitää yhdistymisavustusta tarpeellisena kuntien vapaaehtoisten liitosten mahdollistamiseksi. Helsingin näkemys kuitenkin on, että harkinnanvaraista yhdistymisavustusta ei saa rahoittaa kunnan peruspalveluiden rahoittamiseen kohdistuvasta yleiskatteisesta peruspalveluiden valtionosuudesta, vaan valtion tulisi rahoittaa yhdistymisavustus muualta. Valtionosuusjärjestelmästä ei tule siirtää rahoitusta kuntien vaikean taloudellisen tilanteen ratkaisemiseen yhdistymistilanteessa ja täten vähentää kunnille tulevia valtionosuuksia. Helsinki kannattaa kuntien yhdistymisen edistämistä ja sen tukemista valtionosuuksista erillisenä elementtinä.

Esityksessä ehdotetaan kuntarakennelakiin lisättäväksi uusi 41 § harkinnanvaraisesta yhdistymisavustuksesta vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen. Harkinnanvaraista yhdistymisavustusta myönnettäisiin uudelle kunnalle, mikäli kuntien yhdistymisessä olisi mukana vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Esityksen mukaan avustus tulisi käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Lakiesityksen mukaan avustuksen tarkoituksena on parantaa edellytyksiä kuntien vapaaehtoisiin yhdistymisiin.

Kuntarakennelain perusteella uudelle kunnalle on maksettu yhdistymisavustusta, jos kuntien yhdistyminen on tullut voimaan viimeistään vuonna 2017. Avustuksen perusosa on määräytynyt yhdistymisessä olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella ja lisäksi on maksettu lisäosaa, jos kuntajaon muutoksessa oli mukana kunta, joka täytti jonkin lain kunnan taloudellista asemaa kuvaavista edellytyksistä. Lisäosa on ollut 150 euroa edellytykset täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Käytössä olleeseen yhdistymisavustukseen on ollut käytössä 200 miljoonaa euroa 2015−2021 sekä 2016−2019. Jos maksettujen yhdistymisavustusten määrä on ylittänyt edellä mainitun, peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaista valtionosuutta on vähennetty ylitystä vastaavalla osuudella.

Lakiesityksen nykytilan arvioinnissa todetaan, että kuntaliitokset ovat vähentyneet ja yhtenä tekijänä vähenemiseen on, ettei yhdistymisavustusta ole ollut saatavissa vuoden 2017 jälkeen voimaan tuleviin liitoksiin. Lisäosa on myös koettu liian merkityksettömäksi suhteessa taloudellisissa vaikeuksissa olevan kunnan aiheuttamiin taloudellisiin vastuisiin.

Aiempaan yhdistymisavustuksen lisäosaan verrattuna avustuksessa lisättäisiin valtioneuvoston harkintavaltaa avustuksen määrän osalta ja lievennettäisiin edellytyksiä, joilla avustusta voisi saada. Uuden harkinnanvaraisen yhdistymisavustusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennettäisiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta ja valtionosuuden vähennys olisi kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri, laskelmien mukaan hieman alle kaksi euroa asukasta kohden.

Julkisen talouden suunnitelmassa on vuosille 2019−2022 varattu nk. kriisikuntien harkinnanvaraiseen yhdistymiseen vuosittain 10 miljoonan euroa määräraha ja sillä voitaisiin tukea arviolta 2−3 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä vuosittain. Uusi harkinnan varainen yhdistymisavustus voisi olla suurempi kuin aiempi yhdistymisavustuksen lisäosa. Lakiesityksen mukaan noin 15 kuntaa täyttäisi tällä hetkellä ehdotetun harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen kriteerit, mikäli ne olisivat mukana kuntajaon muutoksessa. Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2019.