Rakennuskiellon pidentäminen kantakaupungin alueilla (nro 12536)
Rakennuskiellon pidentäminen kantakaupungin alueilla (nro 12536)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti pidentää rakennuskieltoa asemakaavan muuttamiseksi 1. - 8. sekä 13. ja 14. kaupunginosissa rakennuskieltokartassa nro 12536 esitetyillä tonteilla 11.10.2020 saakka (piirustus nro 12536, päivätty 25.9.2018).
Samalla kaupunkiympäristölautakunta päätti määrätä, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että päätöksestä tulee kuuluttaa.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Taustaa
Kaupunginvaltuusto päätti 11.10.1961 muuttaa kantakaupungin 1.- 8. ja 10. - 14. kaupunginosien asemakaavoja. Päätöksen perusteella tuli ko. kaupunginosissa voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla.
11.10.1961 voimaan tullutta rakennuskieltoa on sisäasiainministeriön, ympäristöministeriön ja kaupunginhallituksen (viimeksi 3.10.2016) päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan (Rakennuslaki 42 § 2momentin 3 kohta ja vuoden 2000 alusta maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §:n 2momentti).
Rakennuskieltoalueen laajuus on vuosien saatossa supistunut, koska niiltä alueilta, joille on kiellon voimassa ollessa hyväksytty asemakaavan muutokset, rakennuskielto on päättynyt. Tontilla 8/148/2 (Kauppiaankatu 1–3) rakennuskielto on tullut voimaan rakennuslain 42 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla. Ministeriö antoi rakennuskiellon jättäessään vahvistamatta asemakaavan muutoksen
Rakennuskieltoalueella on voimassa Helsingin Yleiskaava 2002.
Kaupunginhallitus päätti 27.1.2014 määrätä osaan kantakaupunkia rajatun rakennuskiellon yleiskaavan laatimista varten maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n 1 momentin nojalla 31.12.2018 saakka (piirustus nro 12259). Kielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Rajattu rakennuskielto ei koske alueita, joilla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n nojalla.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin uuden yleiskaavan 26.10.2016. Hyväksymispäätöksestä on valitettu ja tällä hetkellä uusi yleiskaava on Korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavana.
Kaavoitus- ja suunnittelutilanne
Rakennuskieltoalueella on eri-ikäisiä sisällöiltään ja tavoitteiltaan vanhentuneita asemakaavoja 1800 luvulta alkaen.
Pääosalle alkuperäiseen rakennuskieltoon asetettua aluetta asemakaavan muutokset on jo laadittu. Asemakaavoja on uusittu tarpeen mukaan muutoshankkeiden yhteydessä. Menettely on osoittautunut parhaaksi tavaksi yhdistää kaupungin yleiset tavoitteet sekä kiinteistönomistajan hankekohtaiset tavoitteet ja sitä on tarkoitus jatkaa. Viimeisten kahden vuoden aikana kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennuskieltoalueelle asemakaavan muutoksen Kampin kortteliin 63 tontille 1 (Lönnrotinkatu 1). Alueella on myös tehty useita käyttötarkoituksenmuutoksia ja uudisrakennushankkeita koskevia poikkeamispäätöksiä. Rakennuskielto jää näillä tonteilla voimaan, kunnes asemakaavamuutos on laadittu.
Alueella on vireillä lukuisia hankekohtaisia asemakaavan muutoksia. Rakennuskieltoa koskevat tontit kuuluvat pääosin käynnistyneen kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyön alueeseen. Ajantasaistamistyön tavoitteena on muun muassa päivittää keskenään erityyppiset ja osin vanhentuneet asemakaavat. Liikekeskustan alueella muutostarpeet käsitellään hankekohtaisin asemakaavoin ja poikkeusluvin.
Kiinteistöjen peruskorjaukseen kuuluvat pienemmät muutostoimenpiteet on voitu käsitellä rakennuslupaprosessin yhteydessä, joko suoraan tai poikkeamismenettelynä. Suurempien muutosten edellyttämät asemakaavan muutokset on laadittu hankkeiden kanssa yhteistyössä.
Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaupunkirakennetta voidaan kehittää ja ylläpitää nykyisten tavoitteiden mukaisesti sekä turvata muutoksen hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.
Rakennuskiellon pidentäminen
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa pidentää kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.
Kaupunkiympäristön asemakaavoituspalvelu on laatinut rakennuskieltoalueesta 25.9.2018 päivätyn piirustuksen nro 12536.
Sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 2 momentti, 202 §.
Hallintosääntö 16 luku 1 § kohta 4.
This decision was published on 01.10.2018
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Kerttu Kurki-Issakainen, johtava arkkitehti, puhelin: 09 310 37349
Janne Prokkola, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37233