Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle selvityshenkilöiden raportista erityishuoltopiirien asemasta sote-uudistuksessa

Pormestari antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon selvityshenkilöiden raportista erityishuoltopiirien asemasta sote-uudistuksessa:

1. Onko selvityshenkilöiden ehdotus vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevasta organisoitumismallista mielestänne tarkoituksenmukainen?

Kyllä.

Kannatettavaa on, että palvelut rakennetaan yleisiä ja kaikille yhteisiä ratkaisuja hyödyntäen, pääsääntöisesti lähipalvelujen (mm. kotihoito ja kotisairaalahoito) avulla. On muistettava, että kehitysvammaisten ihmisten palvelut on pääsääntöisesti järjestettävissä peruspalveluina ja vain pieni osa heidän tarvitsemistaan palveluista on erityispalveluja.

2. Onko selvityshenkilöiden ehdotus ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevasta organisoitumismallista mielestänne tarkoituksenmukainen?

Kyllä.

3. Onko selvityshenkilöiden arvio ehdotetun organisoitumismallin kustannus- ja henkilöstövaikutuksista mielestänne realistinen?

Kyllä.

Niiden maakuntien, jotka käyttävät yhteistyöalueilla olevia ja järjestettäviä erityispalveluja osaamis- ja resurssikeskuksissa, tulee olla edustettuina päätettäessä kustannuksista ja palveluista. Selvityshenkilöiden ehdotuksilla on erittäin merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia vammaispalvelujen toimintaan ja talouteen. Riittävä rahoituspohja on turvattava suunniteltaessa muutosta mm. hengityshalvauspotilaiden hoidon järjestämiseen. Erityishuoltopiireissä olevaa asiantuntemusta ja osaamista tulee hyödyntää muutoksessa.

Valtaosa vammaisten henkilöiden palveluista järjestetään jo nykyisin lähipalveluina. Sote-uudistuksessa ja erityishuoltopiirien asemassa on otettava huomioon, että myös muilla sektoreilla on parannettava osaamista vammaisten henkilöiden kohtaamisessa ja vammaisten näkökulmasta toiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä. Esimerkiksi vammaispalvelujen ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arjen sujuvuudessa, osallisuudessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä palvelujen kokonaistaloudellisessa järjestämisessä.

4. Onko selvityshenkilöiden ehdotus rikoksesta tuomitsematta jätettyjen kehitysvammaisten henkilöiden hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä tulevaisuudessa mielestänne tarkoituksenmukainen?

Kyllä.

5. Onko selvityshenkilöiden vammaisten henkilöiden perusopetusta koskeva ehdotus mielestänne tarkoituksenmukainen?

Kyllä.

Vammaisten lasten opetuksen järjestäminen kuntien lähipalveluna on lasten edun kannalta tärkeää. Tämä helpottaa yhteisöön kiinnittymistä ja sen rakentavana jäsenenä toimimista. Rahoitus on otettava huomioon kokonaisratkaisussa.

Selvityshenkilöt korostavat koulun, oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon palvelujen saumatonta yhteistyötä lapsen koulunkäynnin tukemisessa. Tätä kehittämistyötä on jo tehty kunnissa sekä Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE).

6. Mitä muuta haluaisitte tuoda esille selvityshenkilöiden ehdotukseen liittyen?

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat hallituksen esitykset, keskeisimpinä maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevat lait sekä valinnanvapauslaki ovat eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Helsingin kaupunki on tästä sääntelykokonaisuudesta aiemmin antamissaan lausunnoissa selkeästi ilmaissut vastustavansa maakuntahallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista hallituksen esittämällä tavalla.

Selvityshenkilöiden raportin ehdotuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että eduskunnassa käsiteltävänä oleva maakunta- ja sote-uudistus aiheuttaisi erityisesti heikossa asemassa olevien henkilöiden palveluihin ja asumiseen riskejä, joilla voi erityisesti metropolialueella olla vakavia seurauksia. Uudistuksessa on tarkoitus muodostaa uusi hallinnon taso, joka hajauttaa valtaa ja vastuuta. Palvelutoiminta vaikeutuu, koska esitetty monituottajamalli ei tue sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista. Toimintamallit eivät ole kaikilta osin selkeät ja asukkaiden näkökulmasta päätöstasoja on monia.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen jatkuu maakunta- ja sote-uudistuksesta riippumatta. Kaupunki toteuttaa toiminnassaan maakunta- ja sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja ottaa huomioon pääkaupunkiseudun haasteet. Helsinki on purkanut palvelujen päällekkäisyyttä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa ja integroinut sekä omaa erikoissairaanhoitoaan että tukipalvelujaan HUSiin. Yhdistämisen yhteydessä on varmistettu palveluketjujen saumattomuus ja parannettu kustannustehokkuutta.

Mikäli organisaatio muuttuu, erityishuoltopiirien purkamiseen tarvitaan kohtuullinen siirtymäaika.

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön muuttuessa on tarpeen huolehtia välttämättömän moniammatillisen erityisosaamisen turvaamisesta kaikille sitä tarvitseville myös lähellä asiakkaita. On erittäin tärkeää, että voimavaroja on riittävästi kattamaan asiakasryhmien tarvitsemat terveyden, sosiaalisen ja psykologisen tuen ja erityisosaamisen tarpeet.

Raportissa on Helsingin erityishuoltopiirin henkilöstömäärää koskeva virhe. Helsingin erityishuoltopiirillä ei ole omaa henkilöstöä, vaan vammaistyön henkilöstön tehtäviin kuuluvat myös erityishuollon tehtävät ja kaupungilla on oma erityishuollon johtoryhmänsä.