Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiö sr:n perusparannusrahastoon

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stadion-säätiö

Stadion-säätiö sr on kaupungin määräysvallassa oleva säätiö, jonka tarkoituksena on urheilun ja liikuntakasvatuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan hoitamalla ja ylläpitämällä Helsingin kaupungin omistamaa Olympiastadionia, luovuttamalla sitä korvausta vastaan erilaisiin harjoitus-, kilpailu- ja muihin yleisötilaisuuksiin sekä käyttämällä sen huonetiloja.

Stadion-säätiö hallinnoi ja ylläpitää vuokraoikeuden perusteella vuonna 1938 valmistunutta kaupungin omistamaa Helsingin Olympiastadionia, joka on suojeltu silloisen rakennussuojelulain nojalla 19.10.2006.

Stadion-säätiön hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista kaupunki nimeää sääntöjen mukaan puheenjohtajan ja neljä jäsentä. Lisäksi säätiön hallitus voi täydentää itseään yhdellä jäsenellä. Alkaneella toimikaudella hallitus on täydentänyt itseään kaupunginhallituksen konsernijaoston nimeämiskehotuksen mukaisesti.

Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushanke

Kaupunginvaltuusto päätti 28.11.2012, § 385 hyväksyä Suomen valtion kanssa solmittavan sopimuksen kaupungin ja valtion välisestä yhteistyöstä Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisessa. Yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat rahoittamaan perusparannushankkeen hyväksyttävät ja todelliset arvonlisäverottomat kustannukset yhtä suurin osuuksin.

Kaupunki ja valtio voivat yhteistyösopimuksen mukaan järjestää oman osuutensa rahoituksen haluamallaan toisen osapuolen ja Stadion-säätiön kannalta kustannusneutraalilla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksen perustelujen mukaan rahoitus on kaupungin osalta tarkoituksenmukaista järjestää ainakin hankkeen silloisessa vaiheessa urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista myönnettävällä lainalla.

Kaupunginvaltuusto päätti 11.2.2015, § 47 hyväksyä Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisestä yhteistyöstä Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisessa tehtyyn sopimukseen Suomen valtion kanssa solmittavan lisäyksen, jonka mukaan kaupungin rahoitusosuus perusparannushankkeen kustannuksista on yhteensä enintään 104,5 miljoonaa euroa. Samalla kaupunginvaltuusto päätti osaltaan hyväksyä Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen 3.11.2014 päivätyn hankesuunnitelman.

Kaupunginvaltuuston päätöksen perustelujen mukaan kaupungin rahoitusosuus on tarkoituksenmukaista kattaa urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Stadion-säätiölle myönnettävällä lainalla, jonka lyhennykset alkavat vasta perusparannushankkeen valmistumisen jälkeen. Säätiölle maksetaan vuotuista laitos- ja säätiöavustusta rahaston varoista myönnetyn lainan korkojen ja lyhennysten maksamiseen.

Kaupunginvaltuusto päätti 18.1.2017, § 8 hyväksyä kaupungin rahoitusosuuden korottamisen Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen rahoittamisessa 26 miljoonalla eurolla siten, että kaupungin rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on aiemmin päätetyn enintään 104,5 miljoonan euron sijaan yhteensä enintään 130,5 miljoonaa euroa.

Perusparannusrahasto

Säätiölain (487/2015) 12 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan liiketoimintaa harjoittavan säätiön hallituksen on viipymättä tehtävä oman pääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus, jos hallitus havaitsee, että säätiön oma pääoma on negatiivinen.

Stadion-säätiö toteuttaa sääntöjensä mukaan tarkoitustaan muun muassa luovuttamalla Olympiastadionia korvausta vastaan erilaisiin harjoitus-, kilpailu- ja muihin yleisötilaisuuksiin. Stadion-säätiö harjoittaa tältä osin liiketoimintaa ja on säätiölain 12 luvun 22 §:n 1 momentin soveltamisalan piirissä.

Stadion-säätiö perusti vuonna 2016 perusparannusrahaston, jonka avulla säätiön oma pääoma on tarkoitus säilyttää uudistamis- ja perusparannushankkeen aikana positiivisena.

Perusparannusrahaston sääntöjen mukaan rahaston pääomaan kuuluvat varat, jotka Helsingin kaupunki sijoittaa rahastoon osana kaupunginvaltuuston päättämää kaupungin rahoitusosuutta Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen kustannuksista. Lisäksi pääomaan kuuluvat edellä mainittujen varojen mahdolliset tuotot ja rahastoon muutoin mahdollisesti saatavat lisäykset.

Perusparannusrahaston perustamisen yhteydessä tarkoituksena oli, että kaupunki sijoittaa vuosittain 2016–2019 perusparannusrahastoon tilikauden aikana muodostuneen aktivoitujen peruskorjauksien poistojen ja kaupungin lainojen lyhennyksiin kaupungin antamien avustusten välisen erotuksen. Perusparannusrahaston lisäykset käytetään Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen rahoittamiseen. Perusparannusrahaston pääomaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Stadion-säätiön perusparannusrahastoa koskevasta päätöksenteosta vastaa Stadion-säätiön hallitus tai hallituksen päättämässä laajuudessa toimitusjohtaja. Perusparannusrahaston sääntöjen 1.1. (Pääoma) ja 1.2. (Käyttötarkoitus) -kohtien muuttaminen sekä rahaston lakkauttaminen edellyttävät Helsingin kaupungin suostumusta.

Kaupunginhallitus päätti 19.12.2016, § 1145 hyväksyä 768 500 euron suuruisen sijoituksen tekemisen Stadion-säätiö sr:n perusparannusrahastoon käytettäväksi Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeeseen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti 11.12.2017, § 1117 hyväksyä 764 500 euron sijoituksen tekemisen rahastoon.

Stadion-säätiön hakemus

Stadion-säätiö on lähettänyt kaupungille 16.10.2018 liitteenä olevan hakemuksen liittyen perusparannusrahaston lisäykseen vuodelle 2018.

Stadion-säätiön hallituksen 15.10.2018 tekemän päätöksen mukaisesti säätiö hakee kaupungilta perusparannusrahaston lisäystä vuodelle 2018 yhteensä 759 000 euroa, joka on aktivoitujen peruskorjauksien poistojen, noin 1,98 miljoonaa euroa, ja peruskorjausten lainojen lyhennyksiin saatujen kaupungin avustusten, noin 439 000 euroa, erotuksesta muodostuva alijäämä.

Perusparannushankkeen rahoituksen järjestäminen

Kaupunki on tähän mennessä myöntänyt Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeeseen rahoitusta seuraavasti:

Hankkeeseen liittyvät urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnetyt lainat Stadion-säätiölle, yhteensä 102,7 miljoonaa euroa:

• 2012: 0,5 miljoonaa euroa ja 5,9 miljoonaa euroa

• 2015: 6,3 miljoonaa euroa

• 2018: 90 miljoonaa euroa (josta nostettu 45 miljoonaa euroa).

Sijoitukset perusparannusrahastoon, yhteensä 1 533 000 euroa:

• 2016: 768 500 euroa

• 2017: 764 500 euroa.

Kaupungin yhteensä 130,5 miljoonan euron rahoitusosuudesta on myönnetty yhteensä noin 104,2 miljoonaa euroa, josta on tähän mennessä nostettu/toteutunut yhteensä noin 59,2 miljoonaa euroa.

Kaupungin rahoitusosuudesta on myöntämättä vielä noin 26,3 miljoonaa euroa, johon sisältyy myös nyt esitetty sijoitus perusparannusrahastoon. Vuoden 2018 perusparannusrahastosijoitusta lukuun ottamatta jäljellä oleva rahoitusosuus on tarkoitus järjestää Stadion-säätiölle urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnettävällä lainalla tai lainoilla. Lainojen myöntämiseen on varauduttu siirtämällä hankkeelle osoitettuja varoja urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon vuodesta 2014 lähtien.

Kaupunki myöntää Stadion-säätiölle vuotuista lainanhoitoavustusta, jolla säätiö maksaa urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnettyjen lainojen lyhennykset kaupungille. Lainanhoitoavustus on vuonna 2019 noin 2,3 miljoonaa euroa, jolloin ensimmäiset hankkeeseen liittyvät lainanlyhennykset alkavat.

Valtio on avustanut säätiötä tähän mennessä hankkeeseen liittyen 87,7 miljoonalla eurolla, joten alkuperäisen 104,5 miljoonan euron rahoitusosuuden osalta jäljellä on 16,8 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuden korotuksen osuuden, 26 miljoonaa euroa, valtio maksaa osittain jälkikäteisesti vuosien 2018–2027 aikana.

Esittelijän kannanotto

Kaupunki on varautunut osallistumaan Olympiastadionin peruskorjaukseen kaupunginvaltuuston 28.11.2012 hyväksymän Suomen valtion kanssa solmitun sopimuksen kaupungin ja valtion välisestä yhteistyöstä Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisesta mukaisesti.

Kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista jatkaa säätiön pääoman vahvistamista perusparannusrahastoon tehtävällä pääomasijoituksella siten, että säätiö käyttää kyseisen pääoman uudistamis- ja perusparannushankkeen kustannusten kattamiseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Tehtävä sijoitus luetaan osaksi kaupungin rahoitusosuutta hankkeessa, joten kaupunginvaltuuston päättämää rahoituksen enimmäismäärää ei ylitetä.

Ensimmäinen sijoitus perusparannusrahastoon tehtiin vuonna 2016. Päätöksen perusteluissa todettiin, että perusparannusrahastoon on tarpeen tehdä vastaavanlaiset sijoitukset myös vuosien 2017, 2018 ja 2019 osalta, koska aiempien vuosien peruskorjaushankkeisiin liittyvät poistot jatkuvat, eikä säätiöllä ole uudistamis- ja perusparannushankkeen aikana varsinaisen toiminnan tuloja.

Vuoden 2018 osalta suunnitelman mukaisten poistojen ja lainojen lyhennyksiin myönnettyjen avustusten välinen erotus on noin 759 000 euroa. Vuoden 2018 talousarvion määrärahoissa on varauduttu kyseessä olevan sijoituksen tekemiseen.

Stadion-säätiön arvion perusteella vuonna 2019 ei enää tarvita sijoitusta perusparannusrahastoon, koska säätiö aloittaa lainojen lyhennykset kaupungille ja kaupungin lainanhoitoavustus tulee kattamaan säätiön poistojen määrän vuonna 2019.

Päätösesitys perusteluineen vastaa kaupunginhallituksen konsernijaoston esitystä.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 12.11.2018 § 97

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472

This decision was published on 27.11.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.