Kaarelan (33.ko) asemakaavan muutos nro 12589, Kaarelankuja 2

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n risteyksen koillispuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden koulun ja uuden liikuntahallin rakentamisen alueelle. Tavoitteena on parantaa Suomalais-venäläisen koulun sisä- ja ulkotilojen ilmanlaatua ja melutilannetta. Samalla parannetaan alueen palvelutasoa mahdollistamalla liikuntahallin rakentaminen alueelle. Koulun liikuntatilat on suunniteltu sijoitettavan liikuntahalliin.

Koulun kerrosala tontilla 33079/5 (uusi tonttinro 33079/10) ei muutu kaavamuutoksessa. Uutta urheilu- ja liikuntatoimintojen kerrosalaa tulee lisää 5 650 k-m². Koulutontin tehokkuusluku on e= 0,40, liikuntahallitontin tehokkuusluku on e= 0,50.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 6966), jossa osoitetaan esikaupungin tavoiteverkon mukainen pyöräilyn pääreitti kulkemaan tulevan koulun ja liikuntahallin välistä. Reitti muodostaa suoran yhteyden Hämeenlinnanväylän ja Kaarelantien alikulkujen välille.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaavamuutosalue sijoittuu suurten liikenneväylien ja pientaloalueen välimaastoon. Alueella sijaitsee nykyisin Suomalais-venäläinen koulu (myöhemmin SVK). SVK:n rakennukset on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari. Koulun vanhin osa on rakennettu vuonna 1964 ja laajennusosa vuonna 1985. Suoritettujen tutkimusten ja selvitysten perusteella SVK:n rakennukset ovat laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa, eivätkä tilat nykyisessä muodossaan sovellu uusien oppimisympäristöjen toteuttamiseen. Rakennuksista teetetyissä haitta-ainekartoituksissa on havaittu rakenteiden sisältävän terveydelle haitallisia aineita. Rakennuksen esiopetussiipi ja alaluokkien yläkerta eivät nykyisin ole opetuskäytössä, koska tiloissa esiintyi paljon oireilua. Esikouluopetus ja alaluokat on siirretty oireilun vuoksi tontille sijoitettuihin väliaikaistiloihin. Suomalais-venäläisen koulun rakennuksia ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1998.

Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Koulun huonosta kunnosta ja kiireellisestä tilanteesta johtuen, uuden koulun rakentamista päätettiin edistää kaavaprosessin aikana poikkeamispäätöksellä. Maankäyttöjohtaja hyväksyi 19.3.2019 poikkeamispäätöksen, jolla mahdollistettiin kaavaratkaisun pohjana olleen viitesuunnitelman mukaisen koulurakennuksen rakentaminen tontille 33079/5. Poikkeamispäätöksen ehdoiksi kirjattiin kaavaratkaisussa opetustoimintojen korttelialuetta koskevat kaavamääräykset. Poikkeamispäätöksestä ei jätetty valituksia. Se tuli voimaan huhtikuussa 2019. Uuden koulun rakentamiselle on myönnetty rakennuslupa poikkeamispäätöksen nojalla toukokuussa 2019.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia uuden jalankulun ja pyöräilyn yhteyden toteuttamisesta noin 0,4 milj. euroa.

Asemakaavamuutos nostaa jonkin verran alueen arvoa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy

• Helen Sähköverkko Oy

• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto

• Liikennevirasto

• Museovirasto

• Uudenmaan ELY-keskus

• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelma-aineistosta kohdistuivat jalankulkijoiden turvallisuuden, joukkoliikenteen sujuvuuden ja linja-autopysäkkien saavutettavuuden huomioimiseen alueen liikennesuunnittelussa sekä alueella sijaitsevien päävesijohtojen ja hulevesiviemärin huomioimiseen kaavamuutoksen suunnittelussa. Museovirasto antoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaksi kannanottoa. Museoviraston kannanotot kohdistuivat olemassa olevan koulurakennuksen purkamiseen ja kaavamuutosalueella sijaitsevan muinaisjäännöksen huomioimiseen alueen suunnittelussa. Kaupunginmuseo totesi kannanotossaan, että kyseenomaisessa kaavamuutoksessa lausujana toimii Museovirasto.

Viranomaisten kannanotot on huomioitu kaavamuutoksessa siten, että:

• Kaavakartalle on merkitty putkirasite hulevesiviemärin kohdalle.
• Koulun saattoliikenteelle ja pysäköinnille on varattu nykyistä enemmän tilaa tontin puolelta ja uuden koulun ja liikuntahallin välille on suunniteltu uusi julkinen kävely- ja pyöräily-yhteys.
• Kaavamuutosalueelle sijoittuvasta muinaisjäännöksestä on järjestetty muinaismuistolain 13 §:n mukaiset neuvottelut yhdessä Museoviraston kanssa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelma-aineistosta kohdistuivat koulun väistötiloihin, alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyihin, päiväkoti Kalinkan toiminnan huomioimiseen kaavamuutoksessa ja uuden koulun rakentamisen aikana sekä alueelle suunnitellun liikuntahallin tarpeellisuuteen. Mielipiteet on otettu huomioon siten, että vaihtoehtoisia väistötilapaikkoja on selvitetty kaavamuutosprosessin aikana. Liikennejärjestelyitä koskevat mielipiteet on huomioitu alueen liikennesuunnitelmassa tarkoituksenmukaisilta osin. Päiväkodin toiveiden ja tavoitteiden huomioimisesta kaavamuutoksessa ja rakentamisen aikana on järjestetty erillinen keskustelutilaisuus päiväkodin yhteyshenkilöiden kanssa. Kirjallisia mielipiteitä saapui 5 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 3.4.–2.5.2019

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus. Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaavaehdotuksen vaikutuksiin ilmastonmuutokseen, ympäristöhäiriöihin sekä alueen liikennejärjestelyihin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt huomautukset kohdistuivat Hämeenlinnanväylän kehittämisselvityksen huomioimiseen kaavaehdotuksessa sekä melutason ohjearvojen saavuttamisen varmistamiseen koulun leikkiin ja ulko-oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla. Museovirasto totesi lausunnossaan, että alueella sijaitsevaa muinaisjäännöstä ei ole tarpeen merkitä kaavakartalle, koska muinaisjäännöksestä tehtävät tutkimukset tehdään ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. Lisäksi Museovirasto pitää olemassa olevan koulurakennuksen korvaamiseen perustuvaa kaavaratkaisua mahdollisena.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy

• Helen Sähköverkko Oy

• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)

• Museovirasto

• Uudenmaan ELY-keskus

• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Seuraavilla tahoilla ei ollut uutta lausuttavaa taikka huomautettavaa kaavaehdotuksen sisältöön: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, HSL, HSY ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksesta ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajalle koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 (§ 685) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Nimistötoimikunta 10.04.2019 § 24

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 8.4.2019

This decision was published on 02.09.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 403, 404, 405, 406, 407, 408, 409, 410, 411, 412, 413, 414, 415, 416, 417, 418, 419, 420, 421, 422, 423, 428, 430 ja 431 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 420 § (Kustannusten osalta:).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.