Tilannekatsaus, Länsisataman aluerakentamisprojekti

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsee tiedoksi Länsisataman
aluerakentamisprojektin tilannekatsauksen ja suosittaa seuraavaa:

• Ruoholahtea kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöomistajien kanssa erityisesti pääkonttoreille sijaintipaikkoja tarjoavana toimistoalueena, jonka rakennuskanta ja kaupunkiympäristö vastaavat myös jatkossa elinkeinoelämän tarpeita.
• Kaupunkiympäristötoimiala ja kaupunginkanslia ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin Länsisataman liikenteen sujuvoittamiseksi ja satamalogistiikan kehittämiseksi, jotta yritysten sijoittumismahdollisuudet Ruoholahdessa ja laajemmin kantakaupungissa turvataan jatkossakin.
• Hernesaaressa varaudutaan järjestämään turvalliset ja tarkoituksenmukaiset kävelyreitit ja muut liikennejärjestelyt risteilymatkailijoille alueen rakentamisen ajaksi.
• Alueen merkittävän työllistäjän, telakan, mahdollisuudet toimia myös rakentamisen aikana turvataan Munkkisaaressa.

Länsisataman aluerakentamisprojekti käynnistyi 1990-luvulla Ruoholahdesta ja jatkui 2000-luvulla Salmisaaren osa-alueelle. Jätkäsaaren toteutus käynnistyi 2009. Hernesaaren rakentaminen on käynnistynyt rakennusten puruilla ja uuden risteilylaiturin rakentamisella. Varsinainen asunto- ja toimitilarakentaminen alueella alkaa 2020-luvun alkupuolella asemakaavan saatua lainvoiman.

Jätkäsaaressa asuu tällä hetkellä yli 7 500 ihmistä. Alueen valmistuessa 2020-luvun lopulla alue tarjoaa kodin noin 18 000 asukkaalle ja alueelle sijoittuu yli 6 000 työpaikkaa. Hernesaaressa asuu tulevaisuudessa 7 500 asukasta ja työpaikkoja alueelle sijoittuu 3 500.

Kaupunki investoi Länsisataman alueelle 30 vuoden aikana noin 900 miljoonaa euroa. Yksityiset investoinnit alueelle ovat lähes kymmenkertaiset kaupungin investointeihin verrattuna.

Ruoholahti on Helsingin merkittävimpiä pääkonttoreiden keskittymiä. Alueella sijaitsee noin 20 prosenttia kaikista Helsinkiin sijoittuneista pääkonttoreista ja alueella työskentelee yli 19 000 henkilöä pääosin osaamisintensiivisillä aloilla.

Helsingille on tärkeää varmistaa tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöomistajien kanssa, että Ruoholahti uusiutuu ja alueen pääosin 1990-luvulla syntynyt rakennuskanta ja kaupunkiympäristö vastaavat myös jatkossa elinkeinoelämän tarpeita. Alueelle kaavoitetaan uutta toimitilaa noin 50 000–70 000 k-m2 lähinnä pääkonttoritasoisille toimijoille. Tämä on yli 10 prosentin lisäys alueen tilakantaan. Toimitilojen lisäksi myös Ruoholahden kulttuurikeskittymä kehittyy Tanssin talon rakentamisen käynnistyessä vuoden 2019 aikana Kaapelitehtaan yhteyteen.

Salmisaaren alueelle valmistui vuoden 2018 kesällä Technopolis 3 -hanke, johon sijoittui mm. Kemiran pääkonttori. Salmisaaressa on vielä kaksi rakentumatonta korttelia, joissa on kerrosalaa 21 300 k-m2.

Jätkäsaari on kantakaupungin jatke, jonka palvelurakenne perustuu pääosin kivijalkaliiketiloihin. Kivijalkaliiketiloja alueelle on toteutunut jo lähes 40 prosenttia tulevasta kokonaismäärästä ja niiden vuokrausaste on erittäin hyvä. Kivijalkaliiketilojen lisäksi alueelle on rakentunut tai rakentumassa useita vetovoimisia toimitilahankkeita, joista elinkeinopoliittisesti merkittävimpiä ovat Verkkokauppa.com, Clarion-hotelli, TallinkSiljan pääkonttori sekä Wood City, johon sijoittuu Supercellin pääkonttori.

Jätkäsaaren kaupallisen keskittymän tulee muodostamaan keskus- ja palvelukortteleiden noin 100 000 k-m2 kokonaisuus, jossa on sekä toimitilaa, kaupallisia palveluita että asumista. Palvelukortteleista järjestetyn tontinvarauskilpailun ratkaisu tulee etenemään kaupunginhallitukseen vuoden 2019 alussa. Keskuskortteleiden osalta järjestetään tontinvarauskilpailu vuosina 2020–2021.

Länsisatama on yksi maailman vilkkaimmista matkustajasatamista lähes seitsemällä miljoonalla vuosittaisella matkustajalla. Tämä on mahdollistanut Jätkäsaaren kehittämisen houkuttelevana matkailun ja vapaa-ajanpalveluiden alueena. Jätkäsaaressa etenkin hotellitonttien kysyntä on ollut suurta. Alueelle on sijoittunut tai sijoittumassa 7–9 hotellia ja huonemäärän arvioidaan kipuavan lähes 2 000:een. Lisäksi erilaisille vapaa-ajan palveluille on muodostumassa keskittymä sataman ja Bunkkerin läheisyyteen.

Länsisataman kaupunginosa on merkittävä lännestä keskustaan suuntautuvan työmatkaliikenteen solmukohta. Satamaliikenteen osuus alueen liikennemäärästä on noin 10–20 prosenttia. Länsisataman liikenteen sujuvuus on yritysten näkökulmasta erittäin keskeistä; liikenteen ruuhkautuminen heikentää saavutettavuutta ja vähentää etenkin Ruoholahden houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana.

Länsiväylän-Porkkalankadun-Mechelininkadun reitillä pullonkauloiksi on tunnistettu Länsilinkin ja Porkkalankadun liittymät. Liikenteen haasteita ratkaistaan sekä perinteisellä infrasuunnittelulla ja -rakentamisella että uusilla innovaatioilla. Tällä hetkellä käynnissä on keskipitkän aikavälin liikennejärjestelyiden ja maankäytön yleissuunnitelman laadinta, joka on tarkoitus viedä kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn keväällä 2019.

Myös muutamia pienempiä, lähinnä Jätkäsaaresta ulos suuntautuvan liikenteen sujuvoittamistoimenpiteitä toteutetaan tai suunnitellaan. Näitä ovat Länsisatamankadun kaistajärjestelyt, Jätkäsaarenlaiturin kaistamuutokset sekä Rionkadun liittymä. Laajempia liikenneratkaisuita tutkitaan osana kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun selvittämistä.

Helsingin ja Tallinnan välillä kulkee vuosittain yli 300 000 kuorma-autoa ja perävaunua. Helsingissä valtaosa liikenteestä kulkee Länsisatamasta, mutta myös Vuosaaren kautta ja Katajanokalta kuljetetaan kuorma-autoja autolautoilla. Raskaan liikenteen ohjaukseen on kehitetty älysovelluksia. Lisäksi yhtenä keinona on tunnistettu myös rahtiliikenteen kasvun ohjaaminen Vuosaaren satamaan, esim. hintaohjauksella.

Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 mukaisesti Jätkäsaari toimii uusien älykkään liikkumisen palveluiden kokeilualustana. Helsinki Mobility Labin tavoitteena on rakentaa Jätkäsaaresta älykkään liikkumisen kehittämis-, käyttöönotto- ja kokeiluympäristö, joka suuntaa, vahvistaa ja nopeuttaa uusien liikkumisen innovaatioiden käyttöönottoa sekä lisää ymmärrystä uusien innovaatioiden ja teknologioiden mahdollisuuksista ja rajoitteista. Helsinki Mobility Lab tekee näkyväksi ja tuo yhteen jo käynnissä olevaa vireää kaupungin, yritysten ja tutkimuslaitosten kehitystyötä.

Hernesaaren ja Telakkarannan kehittäminen liittää Helsingin eteläisen kärjen tiiviisti osaksi kantakaupunkia. Näille alueille omaleimaisen teollisen ilmeen antaa alueen suurin työllistäjä Arctech Helsinki Shipyard, joka suoraan tai välillisesti työllistää tuhansia henkilöitä. Telakkarannan alueelle tulee vuoden 2019 lopussa sijoittumaan myös Euroopan kemikaalivirasto ECHA, joka työllistää yli 600 henkeä.

Hernesaareen saapuu keväästä 2019 lähtien vuosittain yli 450 000 risteilymatkailijaa. Rakentamisen aikana sekä risteilymatkailijoiden että Hernesaaren ranta-alueen yritysten toimintaedellytykset varmistetaan korkeatasoisilla väliaikaisjärjestelyillä.

Länsisataman aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Outi Säntti antaa asiasta suullisen ajankohtaiskatsauksen elinkeinojaoston kokouksessa.

This decision was published on 14.12.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §