Rakennusvalvontataksan tarkistaminen 1.1.2019 alkaen

For decisions released prior to 2019 a related decision heading is displayed for cases.
HEL 2018-011565
More recent handlings
Case 8. / 213 §

Rakennusvalvontataksan tarkistaminen 1.1.2019 alkaen

Environment and Permits Sub-committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä seuraavat rakennusvalvontataksaan tehtävät muutokset:

Rakennusvalvontataksan maksuja alennetaan kolmella prosentilla, lukuun ottamatta taksan 13 §:ssä olevia kiinteistöinsinöörin maksuja.

Taksan 4 §:ään lisätään uusi toinen kappale. Tämä kappale kuuluu seuraavasti: Kun linjasaneeraushankkeen yhteydessä tehdään myös rakennuksen ilmanvaihtoon kohdistuvia toimenpiteitä siten, että samalla rakennetaan poistoilman lämmöntalteenotto, linjasaneeraushankkeen rakennusvalvontataksan tämän pykälän nojalla määrättävää lupamaksua alennetaan 20 %.

Taksan 15 §:n ensimmäiseen kappaleeseen tehdään seuraavat lisäykset: Tässä kappaleessa ennestään olevan lauseen loppuun lisätään suluissa oleva sana rakennusrasite. Näin muutetun lauseen jälkeen kappaleeseen lisätään seuraavat lauseet: Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 158 a §:n mukaan kolmiulotteisen kiinteistön vuoksi tarpeellinen rakennusrasite saadaan perustaa 158 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen ilman asianosaisten sopimusta noudattaen muutoin, mitä 158 §:ssä säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 160 §:n 1 momentin mukaan rakennusrasite voidaan muuttaa tai poistaa, jos asianosaiset siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta tarkoituksenmukaista rakentamista, kiinteistön asianmukaista käyttöä tai hoitoa taikka asemakaavan toteuttamista.

Taksan 15 §:n c) kohdan edellä oleviin kahteen kappaleeseen tehdään seuraavat lisäykset: Näistä kappaleista ensimmäiseen lisätään kappaleen loppuun lause: Maankäyttö- ja rakennuslain 160 §:n 2 momentin mukaan ilman rasiteoikeuden haltijan suostumusta rakennusrasite saadaan muuttaa tai poistaa tietyin edellytyksin. Näistä kappaleista toiseen lisätään kappaleen muodostavan lauseen alkuun teksti Maankäyttö- ja rakennuslain 159 §:ssä tai 160 §:n 2 momentissa tarkoitettu. Tämän lisäyksen jälkeen tämä kappale kuuluu: Maankäyttö- ja rakennuslain 159 §:ssä tai 160 §:n 2 momentissa tarkoitettu ei sopimukseen perustuvan rakennusrasitteen perustaminen, muuttaminen ja poistaminen.

Taksan 15 §:n f) kohdan edellä olevaan kappaleeseen lisätään siinä ennestään olevan lauseen jälkeen seuraavat lauseet: Maankäyttö- ja rakennuslain 164 a §:n mukaan, jos kolmiulotteisen kiinteistön vuoksi on tarpeen tehdä usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi kaikkien kiinteistönomistajien sopimuksesta tai yhden kiinteistönomistajan aloitteesta muita kiinteistönomistajia ja -haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä. Yhteisjärjestelyssä noudatetaan, mitä 164 §:n 2–4 momentissa säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 164 b §:n mukaan yhteisjärjestelyn muuttamisesta ja poistamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen noudattaen, mitä 160 §:ssä säädetään rasitteen muuttamisesta ja poistamisesta.

Taksan 16 §:n ensimmäinen kappale poistetaan ja korvataan uudella kappaleella. Poistettava kappale kuuluu seuraavasti: Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 54 §:n mukaan kokoontumistilaa koskevassa rakennusluvassa tai toimenpideluvassa vahvistetaan kyseisessä tilassa samanaikaisesti sallittujen henkilöiden enimmäismäärä. Tarvittaessa tästä voidaan päättää muutoinkin. Uusi kappale kuuluu seuraavasti: Maankäyttö- ja rakennuslain 117 k §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennusluvassa, toimenpideluvassa tai paloturvallisuuden vuoksi erikseen tarvittavassa päätöksessä vahvistettava kokoontumistilassa samanaikaisesti sallittujen henkilöiden enimmäismäärä.

Taksan 22 §:n viimeinen kappale poistetaan ja korvataan uudella kappaleella. Poistettava kappale kuuluu seuraavasti: Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolla on oikeus ohjata pientalojen lupahakemusten vireillepanoa 1.10. – 31.1. välisenä aikana tapahtuvaksi alentamalla lupamaksua harkintansa mukaan enintään 25 %. Maksualennusta ei kuitenkaan voi antaa kiinteistöinsinöörin maksusta. Uusi kappale kuuluu seuraavasti: Kun pientalon lupahakemus pannaan vireille 1.10. - 31.1. välisenä aikana, tämän taksan 2 §:n a) kohdan nojalla määrättävää lupamaksua alennetaan 20 %. Pientalolla tarkoitetaan tässä omakotitaloa, paritaloa ja rivitaloa.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi todeta, että taksa tulee voimaan 1.1.2019 ja että päätöksestä tulee kuuluttaa.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

Kaupunginvaltuusto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksan yleiset perusteet.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 10.11.2017 hyväksynyt voimassa olevan rakennusvalvontataksan. Taksa tuli voimaan kuuluttamisen jälkeen 1.1.2018.

Myönnetyt rakennusluvat 1.1. – 30.9.2018

Vuoden 2018 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaistilavuus oli 2 857 753 kuutiometriä. Vuonna 2017 yhteenlaskettu kokonaistilavuus oli samalla yhdeksän kuukauden ajanjaksolla 3 122 811 kuutiometriä. Vähennystä viime vuoteen verrattuna on 265 058 kuutiometriä. Muutos on –8 %.

Samalla yhdeksän kuukauden ajanjaksolla vuonna 2018 myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala oli 531 015 neliömetriä. Vuonna 2017 yhteenlaskettu kerrosala samalla ajanjaksolla oli 621 644 neliömetriä. Vähennystä viime vuoteen verrattuna on 90 629 neliömetriä. Muutos on –15 %.

Vuoden 2018 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaisala oli 659 810 neliömetriä. Vuonna 2017 yhteenlaskettu kokonaisala oli samalla yhdeksän kuukauden ajanjaksolla 830 190 neliömetriä. Vähennystä viime vuoteen verrattuna on 170 380 neliömetriä. Muutos on –21 %. Kokonaisalaan lasketaan kerrosalan lisäksi kellari- yms. tilat. Rakennusvalvontataksan maksut perustuvat rakennusten kokonaisalaan.

Rakennusvalvontataksan kateprosentti

Suomen Kuntaliitto antaa malleja ja suosituksia rakennusvalvonnan maksuista. Viimeisin Kuntaliiton suositus on päivätty 1.2.2012. Kuntaliitto suosittaa, että rakennusvalvonnan toimintamenot katetaan kokonaan rakentajilta perittävillä maksuilla. Maksujen tarkastamista ja muuttamista joka vuosi suositellaan. Rakennusvalvonnan ollessa viranomaistoimintaa ei ole tarkoitus, että rakennusvalvonta kerryttäisi kunnalle pysyvästi ylijäämää. Sen sijaan estettä ei ole sille, että vilkkaan rakentamisen vuosina kate on positiivinen, ja vastaavasti rakentamisen hiljetessä kate painuu miinukselle.

Kuntaliiton suosituksen mukaisesti Helsingin rakennusvalvontataksan nojalla määrättävillä maksuilla tavoiteltava kateprosentti on 100 %. Vuosina 2004-2011 kateprosentti oli vuosittain merkittävästi alle 100 %, alimmillaan vain 62 %. Vuonna 2012 päästiin melkein tavoitteeseen kateprosentin oltua 99 %. Vuodesta 2013 lähtien kateprosentti on ollut vuosittain yli 100 %. Otettaessa huomioon vuonna 2018 lokakuun loppuun mennessä kertyneet rakennusvalvonnan rakennusvalvontataksan mukaiset tulot ja vuoden 2018 rakennusvalvonnan ennustetut menot voidaan todeta, että kuluva vuosi 2018 tulee olemaan kuudes peräkkäinen vuosi, jolloin kateprosentti on yli 100 %.

Merkittävin positiiviseen kateprosenttiin vaikuttava tekijä on ollut se, että näinä viime vuosina rakennuslupia on haettu ja myönnetty huomattavasti enemmän kuin näitä edeltävinä vuosina. Joukossa on ollut myös muutamia poikkeuksellisen suuria rakennushankkeita. Rakentaminen on ollut viime vuosina Helsingissä vilkasta.

Osatekijänä kateprosentin kasvulle oli lisäksi vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen rakennusvalvontataksaan tehty muutos, jolla muutettiin korjaus- ja muutostyön sekä käyttötarkoituksen muutoksen rakennuslupamaksu vastaamaan aiempaa paremmin asian käsittelystä aiheutuvia rakennusvalvontaviranomaisen kustannuksia.

Rakennusvalvontataksan muutokset

Rakennusvalvontataksan maksuja esitetään alennettavaksi kolmella prosentilla, lukuun ottamatta taksan 13 §:ssä olevia kiinteistöinsinöörin maksuja. Tällä muutoksella pyritään pääsemään maksutuloissa lähelle 100 %:n kateprosenttitavoitetta. Kuten edellä on selostettu, myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt aiempaan verrattuna selvään laskuun. On täysin mahdollista, että rakentaminen ei jatku Helsingissä yhtä vilkkaana kuin mitä se on viime vuosina ollut. Näillä perusteilla on päädytty esittämään tämän suuruista maksujen alennusta.

Taksan kahteen pykälään, 4 § ja 22 §, esitetään tehtäväksi sisällöllisiä muutoksia asiakkaiden eduksi. Taksan linjasaneerauslupamaksuja koskevaan 4 §:ään esitetään tehtäväksi maksun alennusta koskeva lisäys. Pykälään esitetään lisättäväksi seuraava lause omaksi kappaleekseen:

Kun linjasaneeraushankkeen yhteydessä tehdään myös rakennuksen ilmanvaihtoon kohdistuvia toimenpiteitä siten, että samalla rakennetaan poistoilman lämmöntalteenotto, linjasaneeraushankkeen rakennusvalvontataksan tämän pykälän nojalla määrättävää lupamaksua alennetaan 20 %.

Taksan 22 § koskee maksun alentamista. Pykälän viimeinen kappale kuuluu nykyisessä taksassa seuraavasti:

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolla on oikeus ohjata pientalojen lupahakemusten vireillepanoa 1.10. – 31.1. välisenä aikana tapahtuvaksi alentamalla lupamaksua harkintansa mukaan enintään 25 %. Maksualennusta ei kuitenkaan voi antaa kiinteistöinsinöörin maksusta.

Käytännössä aiemmin rakennuslautakunta ja nyttemmin, Helsingin kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeen, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on vuosittain päättänyt alentaa lupamaksua tämän taksankohdan nojalla 20 %. Taksankohta esitetään nyt muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Kun pientalon lupahakemus pannaan vireille 1.10. - 31.1. välisenä aikana, tämän taksan 2 §:n a) kohdan nojalla määrättävää lupamaksua alennetaan 20 %. Pientalolla tarkoitetaan tässä omakotitaloa, paritaloa ja rivitaloa.

Taksan rasitepäätös- ja yhteisjärjestelypäätösmaksuja koskevaan 15 §:ään esitetään tehtäväksi 1.8.2018 voimaan tulleiden laki- ja asetusmuutosten mahdollistaman kolmiulotteisten kiinteistöjen muodostamisen johdosta tarvittavat taksan tekstitäydennykset. Näillä tekstitäydennyksillä taksassa otetaan huomioon kolmiulotteisen kiinteistön muodostamisen, pysyttämisen ja lakkaamisen johdosta tarvittavien rasitteiden ja yhteisjärjestelyjen perustaminen, muuttaminen ja poistaminen.

Taksan 15 §:ään esitetään tehtäväksi myös pykälän ei sopimukseen perustuvan rakennusrasitteen perustamisen, muuttamisen ja poistamisen kohtaan tarkentavat tekstitäydennykset.

Taksan kokoontumistilojen maksuja koskevan 16 §:n ensimmäinen kappale esitetään muutettavaksi sisällöltään päivitettyyn muotoon johtuen siitä, että kokoontumistiloja koskeva säännös on nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain 117 k §:ssä. Aiemmin kokoontumistiloista säädettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa.

Kiinteistöinsinöörin maksut

Kaupunkimittauspalvelut toteaa 31.10.2018 päivätyssä esityksessään kiinteistöinsinöörin maksuista seuraavaa:

Kiinteistöinsinöörin rakennustyön valvontaa koskevaa toimenpidetaksaa on viimeiseksi tarkistettu vuodelle 2018 kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostossa 10.11.2017 (§ 74), jolloin taksaa korotettiin 1 %.

Viime vuoden 2017 tulo- ja menotilanteen mukaan laskettu kateprosentti on 97 %. Mikäli huomioidaan virkatyönä tehtävät rakennuslupalausunnoista aiheutuneet kustannukset, kateprosentti on 91 %.

Edellä esitetyn kateprosenttilaskelman sekä kuluvan vuoden 2018 prosenttikorotuksen vaikutuksen vuoksi kaupunkimittauspalvelut ei esitä kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksaan muutoksia vuodelle 2019.

Voimaantulo

Rakennusvalvontataksa tulee voimaan 1.1.2019.

Close

This decision was published on 27.11.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Close

Presenter information

rakennusvalvontapäällikkö
Kai Miller

Ask for more info

Juha Vehviläinen, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26225

juha.vehvilainen@hel.fi