Erityisluokkaverkon muutokset lukuvuodelle 2019-2020

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielinen jaosto päättää perustaa uusia erityisluokkia seuraaviin kouluihin:

POP 1:

Itäkeskuksen peruskoulu, alueellinen erityisluokka (10 oppilasta)

Helsingin yhteislyseo, alueellinen erityisluokka (10 oppilasta)

Merilahden peruskoulu, alueellinen erityisluokka (10 oppilasta)

POP 3:

Kannelmäen peruskoulu, alueellinen erityisluokka (10 oppilasta)

Oulunkylän ala-asteen koulu, alueellinen erityisluokka (10 oppilasta)

POP 5:

Kulosaaren ala-asteen koulu, autismiluokka (8 oppilasta)

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielinen jaosto päättää lakkauttaa seuraavien koulujen erityisluokat:

POP 2:

Pukinmäenkaaren peruskoulun, pidennetyn oppivelvollisuuden yksilöllistetty opetus (POY) 8 oppilasta

POP 3:

Maunulan ala-asteen koulu, alueellinen erityisluokka (10 oppilasta)

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää antaa perusopetusjohtajalle oikeuden perustaa tarvittaessa uusia erityisluokkia perusopetuspalveluiden taloudellisen kehyksen puitteissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2§ mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt erityisluokkaverkon tarkastamisen periaatteet 13.12.2011 (§ 149).

Erityistä tukea saavien oppilaiden suhteellinen osuus on kasvanut hieman. Kaupungin kouluissa 4 744 (12,1 %) oppilaalla oli erityisen tuen päätös 20.9.2018. Sopimuskouluissa 305 (3,4 %) oppilaalla on erityisen tuen päätös.

Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus järjestetään erityisluokalla tai muun opetuksen yhteydessä integroituneena yleisopetuksen ryhmään. Integraatiossa olevia oppilaita on 42,5 % ja erityisluokilla 57,5 %. Kaupungin yleisopetuksen kouluissa on 264 erityisluokkaa ja erityiskouluissa 43 erityisluokkaa eli yhteensä 307 erityisluokkaa. Tämän päätöksen jälkeen kaupungin koulujen erityisluokkien määrä on 310. Sopimuskouluissa on tällä hetkellä 14 erityisluokkaa. Tämän päätöksen jälkeen sopimuskouluissa olevien erityisluokkien määrä on 15.Vuoden 2018 ja 2019 talousarvioesityksessä on varauduttu, että enintään 12,5 %:lla kaupungin koulujen peruskouluikäisistä oppilaista on erityisen tuen päätös. Oppilasmäärän kasvun myötä myös erityisen tuen oppilaiden määrä kasvaa.

Erityisluokkaverkkoon kuuluvat alueelliset erityisluokat, joissa erityisen tuen oppilaat opiskelevat erityisluokalla yleisopetuksen koulussa kaikilla viidellä alueella. Erityisluokkaverkon keskitettyä palvelua ovat vaativan erityisen tuen luokat. Näitä luokkia ovat pidennetyn oppivelvollisuuden toiminta-alueittain järjestettävä opetus (TOI), kehitysvammaisten oppilaiden opetus (POY), kielellisten erityisvaikeuksien (SLI) oppilaiden opetus ja tuettujen erityisluokkien opetus. Tuetuilla erityisluokilla opiskelevat psyykkisesti oirehtivat oppilaat, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea opiskeluun. Joustavan perusopetuksen luokilla opiskelevat oppilaat, joilla on alisuoriutumista ja heikko koulumotivaatio sekä oppilaat, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Keskitetyn palvelun luokkia ei ole kaikilla alueilla, koska oppilaiden määrä koko kaupungissa ei ole niin suuri, että jokaiselle alueelle tarvittaisiin ko. luokkia.

Erityisluokkaverkon suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena osana kaupungin palveluverkkoa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että keskitetyt erityisen tuen palvelutarpeet. Erityisluokkaverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Alueellinen suunnittelu tehdään viidellä alueella. Erityisluokkaverkon suunnittelussa huomioidaan alueiden, koulujen ja oppilaiden tarpeet. Keskitetyn palvelun eli vaativan erityisen tuen erityisluokat pyritään sijoittamaan niin, että ne palvelevat tasaisesti koko kaupunkia. Tavoitteena mahdollisimman pysyvän erityisen tuen palvelun rakentaminen lähikouluperiaatteen mukaisesti.

Erityinen tuki alueellisella erityisluokalla pyritään järjestämään palveluna niin, että oppilaan on mahdollista saada tarvitsemansa tuki omassa lähikoulussa tai mahdollisimman lähellä. Erityisluokkien sijoittamisessa otetaan huomioon koulun kokonaistilanne: alueella asuvien erityistä tukea erityisluokassa saavien oppilaiden määrä ja tuen tarpeet, koulun rakenne, yleisopetuksen oppilaiden määrät sekä muut pienryhmät. Erityisluokkien sijoittumisessa huomioidaan myös oppilaiden mahdollisuudet osittaiseen integraatioon koulupäivän aikana.

Uusia alueellisia erityisluokkia on sijoitettu niihin kouluihin, joiden alueella erityistä tukea tarvitsevat lapset asuvat. Näin oppilailla on mahdollisuus opiskella omassa lähikoulussa ja tarve erityisluokkaverkkomuutoksiin vähenee. Erityisluokkaverkkoa on tarkasteltu alueilla joko koulu- tai koulurypäskohtaisesti erityisen tuen tarvitsevien oppilaiden määrät ja erityisluokkapaikat huomioiden. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on erilainen eri alueilla ja eri kouluissa. Alueiden väliset erot on huomioitava erityisluokkaverkkosuunnittelussa.

Uudet erityisluokat esitetään perustettavaksi kouluihin, joissa tarvitaan lisää erityisluokkia vastaamaan alueen tarvetta. Tarkastelussa on huomioitu sekä koulun oppilaaksiottoalueella asuvat oppilaat että koulussa olevien erityisluokkien määrä kokonaisuudessaan.

Esitetyille erityisluokkien lakkauttamisille on perusteena oppilaiden siirtyminen nivelvaiheessa yläasteelle tai pois perusopetuksesta, jolloin erityisluokalla ei ole enää oppilaita. Maunulan ala-asteen koulun erityisluokat riittävät alueen tarpeeseen. Pukinmäenkaaren peruskoulussa on keskitettyä koko kaupunkia palvelevaa erityisopetusta ja jäljelle jäävät erityisluokat riittävät kattamaan POY -opetuksen tarpeet.

Koko kaupunkia palvelevan vaativan erityisen tuen järjestämiseksi on tarve perustaa yksi autismiluokka lisää, jotta kaikki koulutulokkaat ja mahdolliset väliluokille hakevat oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Ilman uutta perustettavaa autismiluokka, oppilaat joudutaan sijoittamaan toiseen opetusmuotoon, mikä ei palvele lasten tarvitsemaa autismiopetusta.

Lapsivaikutusten sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Esityksessä olevat muutokset parantavat oppilaan mahdollisuutta opiskella omassa lähikoulussaan. Opetus järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Muutokset eivät vaikuta erityisluokkien ryhmäkokoon eivätkä opetussuunnitelmaan.

Lapsen sosiaalista kehitystä ja kiinnittymistä omaan kouluyhteisöön tuetaan sillä, että oppilas saa tarvitsemansa erityisluokan tuen omassa lähikoulussa. Lapsella on koulun alkaessa tuttuja kavereita omasta lähiympäristöstään. Koulu niveltyy paremmin perheiden arkeen parantaen myös koulun ja kodin yhteistyötä. Oppilaan koulumatkat lyhenevät, kun oppilas opiskelee lähempänä kotia.

Päätös tukee lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen vahvistumista. Lähikouluperiaatteen mukainen erityisluokkaverkko selkiyttää koulupolkua, luo jatkuvuutta oppilaalle ja tukee oppilaan hyvinvointia. Alueellisen tarpeen ja tarjonnan mukaan toteutettu tarkastelu tuo pysyvyyttä erityisluokkaverkkoon ja siten lapsen koulupolkuun.

Keskitetyn palvelun sijoittumisella eri puolille kaupunkia varmistetaan, että päivittäinen koulumatka ei muodostu kohtuuttomaksi. Keskitetyn palvelun haasteena on oppilaan mahdollisuus tutustua oman asuinalueensa lapsiin. Omassa luokkayhteisössä lapsella on mahdollisuus toimia vertaisryhmässä.

This decision was published on 19.12.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.