Ympäristölupahakemus, kaupunkiympäristön toimiala, kierrätysmateriaalien hyötykäyttö Loviseholminpuistossa

Ympäristö- ja lupajaosto päätti Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden jätemateriaalin hyötykäyttöä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet

PL 1550

00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilön puhelinnumero: (09) 310 39232,

**********

Alueen omistaja

Alueen omistaa Helsingin kaupunki.

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Hakemus koskee betonimurskeen (jätenimike 101314, 170101, 170107 ja 191212), pohjatuhkan (jätenimike 100101 ja 100115), pilaantumattoman maa-aineksen, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eli ns. kynnysarvomaiden (jätenimike 170504) sekä pilaantumattomien maa-aineksen, jossa on mineraalista rakennusjätettä enintään 10 % pois lukien asbestipitoiset jätteet (jätenimike 170504), käyttöä rakentamisen yhteydessä tehtäviin täyttöihin Sörnäisten Sompasaaren asemakaava-alueella Loviseholminpuistossa. Hakemuksen mukaan rakentamisessa hyödynnetään yhteensä 10 000 m³ jätemateriaalia, josta pohjatuhkaa on noin 1000 m³. Hakemuksen mukainen toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b ja 12 f:n mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty ympäristölautakunnalle 10.12.2018. Lisäksi rakennukset ja yleiset alueet hakee hyötykäytölle ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta.

Hakemusta on täydennetty sähköpostitse toimitetuilla täsmennyksillä 10.1.,14.1.,16.1. ja 1.3.2019.

Hyötykäyttöalueen sijainti, kaavoitus ja ympäristö

Alue sijaitsee Sörnäisten 10. kaupunginosassa Sörnäisten vanhalla satama-alueella. Hankealueella on voimassa Sompasaaren asemakaava 12200, joka on tullut voimaan 10.10.2014. Suunniteltu Loviseholminpuisto tulee sijaitsemaan asemakaavan alueella puisto (VP).

Hyötykäyttöalueen pinta-ala on yhteensä noin 8090 m².

Alue on esitetty kaavaotteen kuvassa.

Ympäristölupahakemuksen mukaan naapurikiinteistöistä Helsingin kaupunki omistaa kiinteistöt:

091-010-0630-0005, -0007, -0008, -0009,
091-010-0631-0005, -0006, -0008,
091-010-0632-0001, -0002, -0003, -0004, -0005
091-010-0633-0001, -0003, -0005
091-010-0634-0001, -0002, -0003, -0004, -0005
091-010-0635-0005, -0006, -0007

Kiinteistön 091-010-0631-0007 omistaa Asunto Oy Helsingin Puosu, kiinteistön 091-010-0631-0009 Asunto Oy Helsingin Vincent, kiinteistön 091-010-0633-0002 ja -0004 FIM Tonttirahasto I Ky, kiinteistön 091-010-0635-0008 Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Pelagia ja Suomen Osatontti II Ky ja 091-010-0635-0009 Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Pooki.

Alueen toimintahistoria, nykyinen ja tuleva toiminta

Alue on alun perin ollut saari, joka myöhemmin on rakennettu satama-alueeksi. Toimintaan liittyneet rakennukset on purettu satamatoiminnan päättymisen jälkeen.

Suunnitellun puistoalueen ympärille rakennetaan parhaillaan kerrostalokortteleita, jotka tulevat rajaamaan rakennettavaa puistoa. Puistoa lähimpänä olevat asuintalot ovat rakenteilla tai ne rakennetaan tulevien vuosien aikana. Ympäröivät rakenteilla olevat alueet ovat pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueelle rakennetaan kerrostaloasuntoja noin 3000:lle asukkaalle. Uusin, osin valmistunut alue koostuu yhteensä kahdeksasta asuinkorttelista, hotelli- ja kylpylärakennuksen kadusta, kanavasta, rantakaduista sekä kerrostalokorttelien keskelle sulkeutuvasta puistoalueesta, Loviseholminpuistosta. Kohteen alla on Helenin omistuksessa olevia kalliotunneleita.

Esirakentamisen jälkeen sijoitettavan materiaalirakenteiden päälle tulee puistoalue, jonka pinta-ala tulee olemaan 8090 m². Puisto rajautuu puistoraitteihin lännessä, etelässä ja idässä. Puistoraitit rajautuvat puolestaan ympäröiviin asuinkerrostalo-kortteleihin rajaten tonttikadut toisiinsa. Puiston eteläosaan rakennetaan leikkipuisto, joka reunustetaan matalalla tukimuurilla. Puiston keskiosaan rakennetaan avonainen nurmialue. Pohjoisosaan sijoitetaan puolestaan pieni suojaisa aukio. Pohjoiskärkeen rakennetaan kivetty aukio, jonka yhteyteen tulee pieni sadepuutarha.

Aluetta koskevat muut luvat ja päätökset

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Loviseholmin puistosuunnitelman (nro VIO 5836/1) 8.5.2017 (Diaarinumero HEL 2017-003594).

Sompasaaren alueeseen liittyvä pilaantuneen maan kunnostukseen liittyvän, ympäristönsuojelulain 136 § mukaisen ilmoituksen on hyväksynyt Helsingin kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö 25.3.2015 (Diaarinumero HEL 2015-001834). Alueen kunnostus on tehty, mutta siitä ei ole vielä hyväksyttyä loppuraporttia.

Käytettävät materiaalit ja niiden ympäristökelpoisuus

Puiston esirakentamisessa hyödynnetään betonimursketta, pohjatuhkaa, pilaantumattomia ylijäämämaita ja ns. Helsinki-moreenia yhteensä noin 10 000 m³. Pohjatuhkaa hyödynnetään noin 1000 m³. Esirakentamisessa hyödynnetään asetuksen 179/2012 liitteen 4 jäteluettelon mukaista betonimursketta (101314, 170101, 170107 ja 191212), pohjatuhkaa (100101 ja 100115), pilaantumattomia ylijäämämaita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eli ns. kynnysarvomaita (170104) ja pilaantumattomia ylijäämämaita, joissa on mineraalista rakennusjätettä enintään 10 %, eli ns. Helsinki-moreenia (170504). Hyödynnettäväksi suunnitellut materiaalit eivät sisällä ns. POP–asetuksen (EY n:o 850/2004) mukaisia POP–jätteitä, joissa on tietyt raja-arvon ylittävät pitoisuudet POP-yhdisteitä.

Betonimurske tulee Helsingin kaupungin alueella sijaitsevista purkukohteista. Hankkeessa hyödynnettävän betonimurskemateriaalin raekoko on 0/150. Betonimurske sisältää enintään yhden painoprosentin siihen kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta kuten puuta, kumia tai metallia. Lisäksi betoni- tai tiilimurskeessa saa olla enintään 10 cm³/kg vettä kevyempiä materiaaleja, kuten muovia ja eristemateriaaleja. Aineksen toimittaja määrittää ennen hyödyntämistä betonimurskeesta liukenevien haitta-aineiden pitoisuudet liukoisuustestein. PAH- ja PCB-yhdisteiden kohdalla määritetään kokonaispitoisuudet. Mikäli yhden- tai useamman aineen liukoisuus ylittää esitetyn raja-arvon, tarkastellaan kohde- ja haitta-ainekohtaisesti ylittävien aineiden ympäristövaikutus ja laaditaan erillinen arvio hyötykäytöstä valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi.

Pohjatuhka on kaivettu elo-syyskuussa 2018 Vuosaaren Heteniityn kentän alusrakenteista. Materiaali on tällä hetkellä kasattuna Kyläsaaren välivarastointikentän alueelle.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) uudisti jätemateriaalien ympäristökelpoisuusperusteita. Uuden asetuksen myötä haitallisten aineiden raja-arvot muuttuivat materiaalikohtaisesta rakennekohtaiseksi. Puiston esirakentaminen katsotaan tässä tapauksessa kentäksi, joten ympäristökelpoisuuden todentamiseksi betonimurskeen ja pohjatuhkan liukoisuustestien pitoisuuksia verrataan asetuksessa annettuun raja-arvotaulukkoon kenttärakenteen osalta. Pohjatuhkan liukoisuustutkimusten tulokset on esitetty hakemuksen liitteessä 3. Materiaalin liukoisuudet alittavat asetetut raja-arvot.

Hyötykäytettävät kynnysarvomaat ovat peräisin Helsingin kaupungin rakennustyömailta. Pilaantumattomilla mailla tarkoitetaan tässä yhteydessä maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Poikkeuksena tästä ovat helposti haihtuvat yhdisteet ja elohopea, joiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Helsinki-moreenilla tarkoitetaan tässä yhteydessä pilaantumattomia, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavia maa-aineksia, jotka sisältävät mineraalista rakennusjätettä (betoni, tiili, asfaltti) enintään 10 %, pois lukien asbestipitoinen purkumateriaali.

Hyödynnettävistä kynnysarvomaista tehdään laboratorioanalyysit haitta-aineista ja analyysituloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (Vna 214/2007) raja-arvoihin. Materiaalintoimittaja varmistaa maa-ainesten laadun ennen massojen kuljetusta alueelle.

Hankkeen teknisessä toteutuksessa noudatetaan parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP). Työturvallisuuden osalta noudatetaan Loviseholminpuiston esirakentamista ja rakentamista varten laadittua työturvallisuussuunnitelmaa, jossa on huomioitu mm. rakentamiseen liittyviä riskejä sekä poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumista.

Jätemateriaalin hyödyntämisellä maarakentamisessa vähennetään kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrää ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja. Materiaalit peitetään, jolloin vähennetään mahdollisia haittoja maaperälle ja pohjavedelle. Materiaalin käyttö edistää kiertotaloutta, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, sivuvirtojen tehokasta hallintaa, jätteen määrän vähentämistä sekä materiaalin kierrätystä. Materiaalin käytön hyötyjä ovat energiansäästö, kustannussäästö sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Helsingin kaupungin alueella ei ole runsaasti louhetta saatavilla, joten sen korvaaminen muilla materiaaleilla vähentää myös kuljetusmatkoja ja edelleen liikenteen päästöjä.

Työn toteutus

Pohjarakenne koostuu erilaisista rakennekerroksista, joiden poikkileikkaukset on esitetty liitteiden piirustuksissa. Puiston tuleva pinta vaihtelee tasoilla +6,0…+7,5, nykyisen maanpinnan ollessa tasolla +3,0. Esirakentamisen täyttö tulee ulottumaan tasoille +5,0…+5,5, jolloin täyttökerroksia on yhteensä 2,0–2,5 metrin paksuudelta. Pohjatuhkakerros tulee rakenteen alimmaiseksi. Muita materiaaleja tullaan käyttämään sitä mukaa, kun niitä on tarjolla. Pohjatuhkaa käytetään vain osassa puistoa.

Hakemuksen lisäselvennyksessä on esitetty seuraava periaatepiirros maa-ainesten hyötykäytöstä:

Hyötykäytettävää materiaalia ei sijoiteta kuutta metriä lähemmäs rakennuksista eikä hulevesien keräysalueelle. Materiaalia ei myöskään sijoiteta ylimmässä 0,5 metrin kerroksessa, vaan massat peitetään puhtailla maa-aineksilla tai rakenteilla. Alueilla, joilla käyttö saattaa aiheuttaa voimakasta maankulumista, kuten lasten leikkipaikoilla sekä rinteillä ja mäellä, käytetään paksumpaa, vähintään yhden metrin paksuista pilaantumattomasta maasta tehtyä peittokerrosta. Pohjatuhkaa sijoitetaan rakenteeseen noin 1000 m³ noin 1,5 m:n paksuisena kerroksena alueen eteläosaan.

Materiaalit tuodaan alueelle kuorma-autoilla, jotka käyttävät samoja reittejä kuin muukin alueella liikennöivä työmaaliikenne. Mikäli esirakentamisen yhteydessä on tarpeellista käyttää väliaikaisia liikennejärjestelyjä, ne toteutetaan puistohankkeeseen liittyvän työturvallisuusasiakirjan sekä Kaivutyöt ja Tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ja Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella (SKTY 1/2013) -ohjeiden mukaisesti. Betonimurske ja pohjatuhka kuljetetaan hankealueelle Helsingin kaupungin alueelta, jolloin vältetään pitkiä kuljetusmatkoja.

Vesien hallinta

Rakentamisaikaiset hulevedet ohjautuvat sadevesiviemäreihin ja osittain imeytyvät rakenteeseen. Puiston rakentamisen jälkeen pohjoisosaan rakennettava sadevesipuutarha viivyttää puiston pohjoisosan hulevesiä. Eteläosan hulevedet johdetaan hulevesikourujen kautta salaojiin. Puiston keskiosissa ja nurmikenttien alueella vedet imeytyvät suurelta osin rakenteeseen.

Ympäristöolosuhteet ja vaikutukset ympäristöön

Maaperä

Alueen kallioperä on graniittia. Sompasaari on ollut aiemmin luonnontilainen kallioinen saari. Nykyään kallionpinta alueella on louhittu tasoon +2,6…+3. Alueen maaperä on täyttömaata. Täyttökerrokset ovat soraa, hiekkaa, moreenia tai louhetta. Täyttömaan seassa on kiveä ja rakennusjätettä. Syvemmällä täyttöjen seassa on havaittu myös silttiä. Puiston kohdalla täyttökerros vaihtelee 1-3 metrin välillä. Rakennetun täytön alla on paikoin ohut siltti/hiekkakerros. Alimpana kerroksena ennen kallion pintaa on noin 1-2 metriä hiekkaa ja moreenia. Kallion pinta sijaitsee 1-6 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Loviseholminpuisto tulee sijaitsemaan entisen saaren kohdalla kallioisella alueella. Hankkeella ei ole vaikutuksia kallioperä-olosuhteisiin. Puiston rakentamisessa tehtävät rakenteet sijoitetaan massanvaihdon myötä tuodun uuden täyttömaakerroksen päälle.

Pinta- ja pohjavesi

Hankealue on meren ympäröimää aluetta. Nykyään alueen pintavedet ohjautuvat alueen hulevesiviemäreihin ja edelleen mereen. Alue ei sijaitse tulvariskialueella. Lähimmät määritetyt tulvariskialueet sijaitsevat Sompasaaren reuna-alueilla.

Osalla puistoaluetta hulevedet tullaan keräämään ja ohjaamaan sadevesiviemäreihin, jotka laskevat mereen. Muualla alueella sadevesi tullaan imeyttämään maaperään.

Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Santahaminan I-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee noin 4,8 km:n päässä hankealueesta. Pohjavedenpinnan on Sompasaaren aluetta koskeneiden pilaantuneisuustutkimusten yhteydessä todettu noudattelevan läheisen merenpinnan tasoa. Sompasaaren alueella sijaitsi maaperän pilaantuneisuuden tutkimisen aikaan 16 pohjavesiputkea, joista otettujen näytteiden perusteella pohjavedessä on todettu lievästi kohonneita liukoisten metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Puiston alueella kallionpinta on merenpinnan yläpuolella tasolla +2,6…+3,0. Alueella ei arvioida olevan merkittävää pohjavesikerrosta. Maaperään imeytynyt vesi kulkeutuu kallion pinnanmuotojen mukaan kohti rantoja ja purkautuu mereen.

Rakenteissa käytetään vain esitetyt kelpoisuusehdot täyttävää betoniainesta sekä ennalta tutkittua pohjatuhkaa. Veden kulkeutuessa betonista ja tuhkasta tehtyjen kerrosten läpi materiaalista voi liueta veteen pieniä määriä haitallisia yhdisteitä. Betonista liukenee tyypillisesti vähäisiä määriä kloridia, sulfaattia ja fluoridia sekä mahdollisesti raskasmetalleja. Pohjatuhkasta voi liukoisuustestien perusteella liueta vähäisiä määriä samoja yhdisteitä sekä lisäksi PAH-yhdisteitä ja orgaanista hiiltä. Myös veden pH voi nousta. Alueen pohjavedessä on aiemmissa tutkimuksissa todettu alhaisia metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Yhdisteiden mahdollinen liukeneminen veteen ei merkittävästi muuta alueen pohjaveden tai meriveden tilaa. Kynnysarvomaan ja Helsinki-moreenin tulee täyttää maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien ja jätteisyyden osalta esitetyt vaatimukset. Kynnysarvomaista ja Helsinki-moreenista ei arvioida aiheutuvan päästöjä maaperään tai pohjaveteen, koska maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet ovat vähäiset. Hyötykäytön yhteydessä ei synny myöskään työmaavesiä, joita tulisi käsitellä.

Päästöt ilmaan

HSY tarkkaili vuoden 2018 aikana työmaapölyn vaikutusta ilmanlaatuun Kalasataman alueella, mutta tarkkailun tuloksia ei ole vielä raportoitu. Alueella ei ole aiemmin sijainnut ilmanlaadun tarkkailupistettä. Kalasataman aluetta rakennetaan parhaillaan voimakkaasti. Rakennustyömaat heikentävät ilmanlaatua alueilla paikallisesti erityisesti pölyämisen vuoksi.

Puiston rakentamisen vaikutukset ilmanlaatuun ovat tavanomaisesta maarakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Merkittävin rakentamisesta aiheutuva alueen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on kuormien purkamisesta ja työkoneiden toiminnasta aiheutuva pölyäminen sekä työmaaliikenne. Pölyä torutaan esimerkiksi työmaateiden pölynsidonnalla tai tarvittaessa kastelemalla alueelle tuotavia materiaaleja. Yksittäiset kasat voidaan tarpeen mukaan peittää ja ympäristöön kulkeutunut pöly puhdistetaan pois nopeasti.

Melu ja tärinä

Nykyään alueella on rakentamisesta aiheutuvaa melua. Hanasaaren voimalaitoksen toiminnasta kantautuu melua alueelle. Myös Itäväylältä ja Sörnäisten rantatieltä aiheutuu liikennemelua.

Melu- ja tärinävaikutukset lähialueelle aiheutuvat lähinnä työmaaliikenteestä ja rakentamistöistä ja vastaavat tavanomaisen rakennustyömaan taustamelun ja tärinän tasoa. Suurin rakentamisen aiheuttama melulähde on työkoneiden moottorimelu, joka vastaa normaalia työkoneiden melutasoa. Haitalliset vaikutukset ajoittuvat rakentamisajankohtaan.

Liikenne

Alueella on jonkin verran ajoneuvo- ja jalankulkuliikennettä aluetta ympäröiville kiinteistöille sekä runsaasti työmaaliikennettä alueen rakentamisen vuoksi.

Hyötykäyttö ei lisää merkittävästi liikennettä, sillä myös vaihtoehtoinen louheen kuljetus aiheuttaisi rekka-autoliikennettä lähes saman verran. Kokonaisuudessaan liikenteen kuljetusmatkat vähenevät, sillä jätemateriaaleilla korvattavaa louhetta jouduttaisiin todennäköisesti tuomaan kauempaa kuin hankkeessa hyödynnettävät materiaalit.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Hankealue ei ole luonnonsuojelualuetta eikä ole luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Lähin rauhoitettava kohde on Korkeasaarenluoto, joka kuuluu Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015-2024 mukaisiin rauhoitettaviin kohteisiin. Alueen rauhoituksen tarkoituksena on säilyttää erityisesti vaarantuneen selkälokin pesimärauha muiden pesivien lajien ohella. Rauhoitusalue sijaitsee lähimmillään noin 650 metrin päässä hankealueesta.

Lähimmät arvokkaat luontokohteet sijaitsevat viereisellä Mustikkamaan saarella, lähimmillään noin 200 metrin päässä hankealueesta. Saarella sijaitsee arvokkaaksi määrättyjä kasvi-, lintu- ja metsäkohteita.

Maisema ja kulttuuriympäristö

Hankealue on tällä hetkellä rakentamatonta. Alueen ympärillä on rakennustyömaita. Alueella ei ole erityisiä maisemallisia tai kulttuuriympäristöllisiä arvoja. Lähimmät merkittävät kulttuuriympäristöt sijaitsevat noin 200 metrin päässä Sompasaaren läheisillä saarilla Mustikkamaalla ja Korkeasaaressa.

Hankkeessa hyödynnettävien materiaalien sijoittaminen puiston pohjarakenteisiin ei vaikuta maisemaan.

Muut kuormittavat tekijät

Sompasaaren alueella tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettiin maaperässä muun muassa antimonin, arseenin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, bentseenin, dioksiinin, furaanien, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen kohonneita pitoisuuksia. Alueella toteutettiin maaperän kunnostus esirakennusurakan yhteydessä massanvaihdolla. Tulevan puiston kohdalle on jäänyt kunnostuksen yhteydessä kynnysarvomaita, jotka eivät aiheuta toimenpiteitä.

Toiminta-aika

Esirakentaminen toteutetaan huhti-heinäkuussa 2019 klo 7-18 välisenä aikana. Lupa haetaan Loviseholminpuiston esirakentamisurakassa alueelle laaditun puistosuunnitelman ja puiston rakentamisen aikataulun mukaisesti.

Seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Ympäristön tarkkailua puiston rakentamisalueella tehdään ennen rakentamisen aloittamista, rakentamisen aikana ja sen päättymisen jälkeen. Työn aikana tarkkaillaan silmämääräisesti alueelle tuotavaa materiaalia sekä esimerkiksi pölyn mahdollista leviämistä.

Muilta osin hankkeesta ei aiheudu sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka vaatisivat erityistä tarkkailua rakentamisen aikana. Alueen pohjavesi on valmiiksi lievästi pilaantunutta, joten yhdisteiden mahdollinen kulkeutuminen pohjaveteen ei merkittävästi muuttaisi pohjaveden tilaa. Pohjavesitarkkailun osalta olisi myös vaikea havaita mikä vaikutus on aiemman käytön aiheuttaman pilaantuneisuuden ja mikä jätemateriaalien käytön aiheuttamaa.

Käsiteltäväksi hyväksyttävät jätteet

Alueelle tuotavalle materiaalille on luovuttava taho tehnyt ennakkotutkimukset ja niiden ympäristökelpoisuus on todettu. Tuotavalle materiaalille tehdään silmämääräistä laaduntarkastusta. Mikäli hankealueelle tuotava maa-aineserä ei materiaaliltaan tai haitta-ainepitoisuuksiltaan vastaa lupamääräyksen ehtoja, kyseisiä massoja ei käytetä hyödyksi alueella. Urakoitsijan on kerättävä siirtoasiakirjat alueelle tulevista betonimurskekuormista. Kaikki vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi ja osoittamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan.

Alueella hyötykäytettävien maa-ainesten määrästä, laadusta ja sijoituspaikasta pidetään kirjaa. Lisäksi erikoisista havainnoista, alueelta käännytetyistä kuormista ja poikkeamisista tehdään kirjaukset. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija ja kohteen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja ympäristöviranomaisen saatavilla. Vuosiraportissa esitetään yhteenveto kirjanpidosta ja selvitys vuoden aikana hyötykäytetyistä maa-aineksista ja jätejakeista. Ympäristöluvan noudattamista valvoo Helsingin ympäristöpalvelut.

Häiriö-, vaara- ja poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuisi päästöjä ympäristöön, aiheutuisi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuisi ympäristön pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan ympäristönsuojeluyksikölle.

Hyötykäytön yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin varaudutaan seuraavasti:

Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta

Maa-ainesten hyötykäytölle haetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen jälkeen annetun tarkennuksen mukaan alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla hyödynnetyt massat ja viemällä ne loppukäsiteltäviksi kaatopaikalle. Ennallistaminen on teknisesti helppo toteuttaa.

Toiminnan aloitusajankohta

Esirakentaminen toteutetaan huhti-heinäkuussa 2019 klo 7-18 välisenä aikana.

Lupahakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 17.1.–15.2.2019 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja alueen asukasyhdistykselle.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön päällikkö, jolle kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kuuluvien lausuntojen antaminen on delegoitu, (Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 18.5.2018, 100 §) toteaa, että ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikön ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi valmistelemassa asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on toimitettu yksi mielipide ympäristölautakunnalle. Hermanni-Vallila –seuran mukaan Loviseholminpuiston pohjarakenteissa ei tulisi käyttää haitta-ainepitoisuuksia, raskasmetalleja tai esimerkiksi asbesti- tai PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja, koska pohjarakenteesta ei saa aiheutua haitallisia päästöjä ilmaan, pinta-, hule- tai pohjaveteen. Vanhankaupunginlahti ja Kruunuvuorenselkä ovat matalia eivätkä kestä lisärasitusta vesieliöstölle ja kasveille. Puiston käyttäjiä, kuten lapsia, perheitä ja kotieläimiä ei saa altistaa haitta-aineille. Puistoa uudistettaessa on otettava huomioon hulevesien vaihtelut, merenpinnan mahdollinen nousu ja ilmastonmuutoksen tuomat vaatimukset kaupungin oman strategian ja ympäristölinjausten mukaisesti. Näillä perusteilla seura ei hyväksy epäpuhtaiden, saastuneiden kierrätysmateriaalien käyttöä, sillä mm. Kyläsaaren polttolaitoksen, Arabian tehtaiden ja myös Myllypuron entisen kaatopaikan kokemukset pelottavat alueen asukkaita.

Hakijan selitys mielipiteeseen

Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet ilmoittaa selityksessään, että hanke toteuttaa Helsingin kaupungin strategiaa hyödyntää kaikki alueellaan muodostuva betonijäte sekä EU:n jätepuitedirektiivin tavoitetta kierrättää vähintään 70 painoprosenttia kaikesta syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä. Uusiomateriaalin hyödyntämisellä voidaan korvata neitseellistä raaka-ainetta, kuten hiekka- ja soraharjujen sekä kalliokiviaineksen käyttöä merkittävästi. Lisäksi kuljetusmatkat ja niiden tuottamat päästöt vähenevät, koska luonnonkiviaines joudutaan yleensä kuljettamaan rakennuspaikalle pitkien matkojen päästä. Loviseholminpuistossa käytettävät materiaalit ovat peräisin Helsingin kaupungin maarakennustyömailta, jolloin kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Mikäli materiaaleja ei saada hyödynnettyä kaupungin alueella, joudutaan ne mahdollisesti kuljettamaan läjitettäväksi kaatopaikoille, vaikka materiaalit ovat laatuvaatimukset täyttävinä käyttökelpoisia ja vaaratonta rakennusmateriaalia. Puiston esirakentamisessa hyödynnettävät materiaalit eivät aiheuta vaaraa puiston käyttäjille tai ympäristölle, eivätkä materiaalit ole saastuneita. Materiaalit tutkitaan ennen hyödyntämistä ja niiden on täytettävä lainsäädännön asettamat vaatimukset sekä muut laatuvaatimukset.

Betonimurskeen ympäristökelpoisuus on osoitettava jo ennen purkutöiden aloittamista. Ennen purkua myös mahdollisten haitallisten tai vaarallisten aineet, kuten esimerkiksi asbesti tai PCB-yhdisteet poistetaan materiaalista. Käytettäväksi suunniteltu betonimurske on peräisin Helsingin kaupungin purkukohteista. Riippumatta betonin alkuperästä, materiaalin on aina täytettävä ympäristö­kelpoisuus­vaatimukset sekä mm. tekniset vaatimukset. Betonimurskeesta testataan liukoiset haitta-ainepitoisuudet sekä PAH- ja PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuudet. Tuloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (Vna 843/2018) asettamiin raja-arvoihin, jotka materiaalin tulee alittaa.

Hyödynnettäväksi suunniteltu pohjatuhka on aikaisemmin ollut jo osana puistorakennetta Vuosaaren Heteniityn kentällä. Tuhka on poiskaivamisen jälkeen tutkittu ja tutkimustulokset täyttävät ympäristökelpoisuusvaatimukset, eli alittavat Vna 834/2017 asettamat raja-arvot, joten materiaali on kelvollista uudelleen hyödynnettäväksi maarakentamisessa. Ylijäämämaa-ainekset eli sekä ns. kynnys­arvomaat että Helsinki-moreeni ovat pilaantumattomia, mutta voivat sisältää mineraalista rakennusjätettä (betoni, tiili, asfaltti) enintään 10 %. Maa-aineksista tehdään haitta-ainetestit laboratoriossa ja analyysituloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (Vna 214/2007) asettamiin alempiin ohjearvoihin, joiden tulee alittua.

Sellaisia materiaaleja, jotka eivät täytä edellä mainittuja ympäristökelpoisuusvaatimuksia, ei hyödynnetä Loviseholminpuiston rakentamisessa. Hulevesien hallinta sekä mahdolliset tulvat on otettu huomioon puiston suunnittelussa. Rakenteessa käytettävät materiaalit peitetään, jolloin vähennetään niiden käytöstä aiheutuvia mahdollisia vähäisiä haittoja maaperälle tai pohjavedelle. Materiaaleista voi irrota veteen tai maaperään pieniä määriä haitallisia yhdisteitä tai aiheutua pH-arvon vähäistä nousua, mutta hyötykäytön ei arvioida muuttavan pohjaveden tai meriveden tilaa alueella. Puiston rakenteisiin suunniteltu uusiomateriaalien hyödyntäminen ei ole missään tapauksessa verrannollinen mielipiteessä esimerkkinä mainittuihin tapauksiin, sillä kysymyksessä ei ole jätteen hautaaminen, vaan jätemateriaalin suunnitelmallinen hyötykäyttö uutena rakennusmateriaalina.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Helsingin kaupungin ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuudelle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa mainittujen materiaalien hyödyntämiseen Sompasaaren Loviseholminpuiston esirakenteissa lupahakemuksen mukaisesti seuraavia lupamääräyksiä noudattaen.

1. Maa-ainesten hyötykäyttö

Hakemuksessa esitetyllä rakennettavassa Sompasaaren Loviseholminpuistossa voidaan rakentamisen yhteydessä tehtäviin esitäyttöihin käyttää hakemuksessa esitetyn mukaista betonimursketta (jätenimike 101314, 170101, 170107 ja 191212), pohjatuhkaa (jätenimike 100101 ja 100115), pilaantumatonta maa-ainesta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eli ns. kynnysarvomaita (jätenimike 170504) sekä pilaantumattomia maa-aineksia, joissa on mineraalista rakennusjätettä enintään 10 %, pois lukien asbestipitoiset jätteet (jätenimike 170504). Hyötykäytettävät maa-ainekset eivät saa sisältää muita päätöksestä poikkeavia jätejakeita.

Hakemuksesta poiketen kynnysarvopitoisuuden ja ohjearvojen välisiä maa-aineksia ei saa käyttää alueen pintakerroksissa, vaan pintakerrokseen saa sijoittaa ainoastaan kynnysarvon alittavia, pilaantumattomia maa-aineksia. Pilaantumattoman pintakerroksen paksuus tulee olla vähintään 0,5 metriä. Alueilla, joilla käyttö saattaa aiheuttaa voimakasta maankulumista, kuten lasten leikkipaikoilla sekä rinteillä ja mäellä, tulee käyttää vähintään yhden metrin paksuista pilaantumattomasta maasta tehtyä peittokerrosta.

Hyötykäytettävän materiaalin määrä tulee olla korkeintaan 10 000 m³.

Haisevia maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi alueella. (YSL 49, 52, 58 §, VNA 214/2007)

2. Hyötykäytön valvonta

Asiaton oleskelu rakentamisaikana hyötykäyttöalueella tulee estää aitaamalla alue ja varustamalla alueelle johtavat työmaatiet lukittavilla porteilla tai puomeilla. Alueelle on myös asennettava asianmukaisia varoituskylttejä. Aita on pidettävä kunnossa ja portti tai puomi lukittuna toiminta-aikojen ulkopuolella. (YSL 52 §, JL 13, 72 §)

Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa toimintojen valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille viimeistään viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Jos vastaavan henkilön nimi ja/tai tiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä ympäristöpalveluille. (JL 141 § )

3. Hyötykäytettävien maa-ainesten laadunvalvonta

Hyötykäytettävien materiaalien tulee olla ennakkoon riittävän tiheästi ja haitta-ainevalikoimaltaan laajasti tutkittuja. Jätteen laadunvalvontatutkimuksissa tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) laatuvaatimuksia. Lisäksi hyötykäytettävien maa-ainesten on oltava geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hyötykäyttöön soveltuvia.

Alueelle tuotavat hyötykäytettävät materiaalit on lisäksi tarkastettava aistinvaraisesti kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa maa-ainesten poikkeavan laadun ja jätejakeiden esiintymisen arvioimiseksi.

Mikäli alueelle tuodut maa-ainekset eivät sovellu hyötykäyttöön, on maa-ainekset vietävä viipymättä vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten maa-ainesten vastaanottoon tai käsittelyyn, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. Palautettavasta massaerästä on tarvittaessa tehtävä siirtoasiakirja. (YSL 52, 58, 62, 209 §, JL 12, 13, 29, 31, 121 §)

4. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen

Materiaalien hyötykäyttö on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittaa lähiympäristöön. Kuljetukset, kuormien lastaus sekä purku tulee tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7-22 välillä. Tarvittaessa pölyäminen on estettävä esimerkiksi maa-ainesten tai kulkuväylien kastelulla tai suolauksella sekä kulkuväylien puhdistamisella. Kastelu ja muut pölyntorjuntakeinot on otettava käyttöön välittömästi, jos sääolosuhteet muuttuvat pölyämistä lisääviksi (tuuli, kuivuus). Erityisesti pölyntorjuntaan tulee kiinnittää huomiota keväällä katupölyaikaan, jolloin pienhiukkaspitoisuudet ovat korkealla. Kuljetusreitti on pidettävä puhtaina ja pölyämättöminä.

Hyötykäytettävä materiaali on sijoitettava maahan niin, ettei siitä aiheudu kulkeutumisen kautta ympäristön lisäpilaantumista tai roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7, 16, 17, 52 §, JL 13, 72 §)

5. Polttonesteiden varastointi ja tankkauspisteet

Mikäli hyötykäyttöalueella on tarpeen pitää työkoneiden tankkauspistettä, tulee tankkaus-ja täyttöpaikka sijoittaa tiiviille alustalle, ellei säiliö ole sijoitettu suoja-tai valuma-altaaseen tai ole kaksivaippainen. Säiliö on sijoitettava siten, etteivät polttoaineet pääse vahinkotilanteessa maaperään, viemäriin tai vesistöön. Säiliöt on varustettava ylitäytön- ja laponestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkausalueella tulee lisäksi olla imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Työmaa-alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita, polttoaineita tai öljyjä. (YSL 7, 15–17, 20, 52, 58, 66 §, JL 13 §)

6. Jätteiden käsittely

Alueella mahdollisesti muodostuvat jätteet tulee lajitella, varastoida ja käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa terveydelle. (YSL 7, 15–17, 20, 52, 58 §, JL 13 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Alueella tapahtuvista häiriö- tai vahinkotilanteista, joista aiheutuu määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille.

Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Työkoneiden rikkoutumisen seurauksena ympäristöön päässeet kemikaalit ja polttonesteet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 14, 52, 58 §)

8. Tiedottaminen

Hyötykäytön aloituksesta ja päättymisestä on kirjallisesti ilmoitettava ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa on esitettävä myös valvojan yhteystiedot. (YSL 52, 170 §)

9. Kirjanpito ja raportointi

Hyötykäytettävistä materiaaleista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin hyötykäytettyjen ainesten määrä, alkuperä, laatu, laadunvalvontatiedot, sijoitusalue sekä toimitusaika. Lisäksi kirjanpitoon on merkittävä ympäristönsuojelun kannalta merkittävät mahdolliset häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään) sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluyksikölle.

Hyötykäytön päättymisen jälkeen on ko. jätemateriaalien hyödyntämisestä tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä vähintään yhteenveto kirjanpitotiedoista. Loppuraportti on toimitettava ympäristönsuojeluyksikölle kolmen kuukauden kuluessa hyötykäytön päättymisestä. (YSL 52, 62 §, JL 118, 119, 120, 122 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Jätemateriaalien hyötykäyttö rakentamisen yhteydessä tehtävissä esitäytöissä Sompasaaren Loviseholminpuistossa lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Hyötykäytettävien jätemateriaalien käyttö täytöissä säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja vähentää kuljetuksen aiheuttamia päästöjä, koska hyötykäytettävät maa-ainekset ovat peräisin pääosin Sompasaaren alueelta tai ainakin Helsingin kaupungin alueelta. Sompasaaren alueen maaperä on aiemmin pilaantunut. Alueella on käynnissä ympäristönsuojelupäällikön päätöksen 25.3.2015, 38 §, mukainen pilaantuneen maan kunnostus, jossa kunnostustavoitteet on määritetty riskinarviolla. Kunnostustavoitteiden mukaisesti alueelle voi jäädä haitta-ainepitoista maata. Kunnostusten yhteydessä kynnysarvomaita on jo hyödynnetty Sompasaaren alueen täytöissä.

Hakemuksen mukaan jätemateriaalien hyötykäytöstä ei aiheudu terveyshaittaa, ympäristön lisäpilaantumisvaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista, maiseman rumentumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioiden käytettävissä riittävä asiantuntemus.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on huomioitu Hermanni-Valilla –seuran jättämä mielipide sekä hakijan vastine mielipiteeseen.

Toiminnanharjoittajalta ei vaadita vakuutta, koska vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtioita tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää (YSL 59, 199 §).

Lupamääräysten perustelut

1. Maa-ainesten hyötykäyttö

Hakemuksessa esitettyjä materiaaleja voidaan käyttää Sompasaaren Loviseholminpuiston esirakentamisessa. Materiaalit tutkitaan ennalta ja varmistetaan että ne täyttävät sijoittamiselle asetetut laatuvaatimukset.

Alueilla, joilla käyttö saattaa aiheuttaa voimakasta maankulumista, kuten lasten leikkipaikoilla sekä rinteillä ja mäellä, tulee käyttää vähintään yhden metrin paksuista, haitta-aineiltaan Vna 214/2007 kynnysarvot alittavaa ainesta varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Määräys on tarpeen käyttäjien mahdollisten terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Joidenkin yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja, minkä vuoksi määräyksessä kielletään sellaisten maa-aineisten käyttö, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueiden tulevassa käytössä.

2. Hyötykäytön valvonta

Aitaamisella ja lukittavilla porteilla tai puomeilla sekä valvonnalla estetään hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden tai maa-ainesten tuominen hyötykäyttöalueelle. Alueen merkitsemisellä tiedotetaan alueella olevasta työmaasta ja varoitetaan toiminnasta aiheutuvista riskeistä.

Valvojan yhteystiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

3. Hyötykäytettävien maa-ainesten laadunvalvonta

Hyötykäytettävien maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta hyötykäytettävistä maa-aineksista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Kuormien tarkastamisella estetään hyötykäyttöön kelpaamattomien maa-ainesten joutuminen täyttöihin.

Hyödynnettäväksi soveltumattomien massojen poistamisella varmistetaan, että maa-ainesten hyötykäytöstä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Jätelain 31 §:n mukaan jäte on palautettava haltijalle, mikäli jätettä ei oteta paikassa vastaan.

Siirtoasiakirjankäytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

4. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen

Sompasaari kuuluu Kalasataman aluerakentamisen kokonaisuuteen, jossa rakennustöitä on tehty jo vuosia ja tullaan tekemään vielä pitkään. Sompasaaressa asukkaiden määrä lisääntyy, kun uudet asunnot valmistuvat. Asukkaat joutuvat asumaan rakennustyömaiden välittömässä läheisyydessä. Melu- ja pölyvaikutuksia on torjuttava tehokkaasti terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja asukkaiden lepoaika on turvattava. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen myös pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset.

Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksessä on huomioitu hakemuksesta jätetty mielipide.

5. Polttonesteiden varastointi ja tankkauspisteet

Määräyksellä ehkäistään tai rajoitetaan mahdollisista kemikaalivuodoista aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset.

6. Jätteiden käsittely

Määräys on tarpeen ehkäisemään terveys- ja ympäristöhaittoja.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on viipymättä ilmoitettava tapahtuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ja päästöistä aiheutuvien haittojen leviämisen estämiseksi. Imeytysaineilla polttonesteiden vuodot voidaan kerätä talteen ja estää vahinkojen leviäminen. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta ja tarpeellisten jälkivalvontatoimien arvioimiseksi.

8. Tiedottaminen

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

9. Kirjanpito ja raportointi

Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen hyötykäytön valvontaa varten.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 29.4.2019. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Mikäli valtioneuvoston asetuksella annetaan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen tai peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen 30. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuus on hakenut lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Sompasaaren alueen rakentaminen on käynnissä. Hakemuksen mukaan täyttöihin voitaisiin käyttää hyödyksi materiaaleja, jotka on saatavissa Sompasaaren alueelta ja Helsingin alueelta. Hyödyntämällä aineksia lähellä niiden syntypaikkaa vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Hyötykäytöstä ei aiheudu ympäristön lisäpilaantumista, sillä alueella on ennestään haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia.

Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on perusteltua. Toiminnan aloittaminen päätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, sillä alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla hyödynnetyt massat. (YSL 199 §)

Toiminnanharjoittajalta ei vaadita vakuutta, koska vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtioita tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää (YSL 59, 199 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5–8, 11, 12, 14, 16, 20, 27, 29, 34, 40, 43, 44, 48, 49, 51, 52, 53, 58–62, 66, 70, 83–85, 87, 89, 93, 94, 170, 190, 191, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11, 13–15 §Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15–17, 29, 72–73, 94, 118–122, 141 §Valtioneuvoston asetus jätteistä (Jäteasetus) (179/2012) 11, 12, 13, 22, 24, 25 ja liite 4 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 24.11.2017 (88§) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupamaksu on 4410,00 euroa.

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 29.5.2019. Valitusosoitus on liitteenä.