Katusuunnitelma Meilahti, Haartmaninkatu nro 31073/1 ja Tukholmankatu nro 31074/1

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Tukholmankatu ja Haartmaninkatu ovat vanhoja katuja, joiden saneerattavat osuudet sijaitsevat Meilahdessa, Helsingin suurimman sairaalakeskittymän,

Meilahden sairaala-alueen itäpuolella. Katusuunnitelmat ovat voimassa olevan asemakaavan nro 12441 ja hyväksytyn liikennesuunnitelman 6807 mukaisia.

Tukholmankatu ja Haartmaninkatu saneeraus mahdollistaa raitiovaunulinjan 7 pohjoisen päätepysäkin rakentamisen Rosina Heikelin puiston kaakkoisreunalle. Pysäkin ja

kääntöpaikan tarve pohjautuu Helsingin seudun liikenteen vuonna 2014 laatimaan raitioliikenteen linjastosuunnitelmaan.

Suunnitelma

Raitiovaunulinja 7 tulee Tukholmankatua (suunnitelmapiirustus nro 31074/1, liite 3) pitkin Pasilan suunnasta ja kääntyy Rosina Heikelin puistossa sijaitsevalle päätepysäkille Haartmaninkadun (suunnitelmapiirustus nro 31073/1, liite 2) kautta. Haartmaninkadun ja Tukholmankadun liittymäalueen sekä Rosina Heikelin puiston lounais- ja pohjoisreunan liikennejärjestelyt muuttuvat nykyisestä ja ne ovat katusuunnitelmissa sovitettu uuteen tilanteeseen. Muulta osin, paitsi raitiotiejärjestelyjen osalta, kaduille ei tehdä muutostoimenpiteitä.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta. Koostepiirustus on liitteenä 4.

Vuorovaikutus

Katusuunnitelmat on laadittu yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL), Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, Elisa Oyj:n ja DNA Oyj:n kanssa.

Katusuunnitelmaluonnos on ollut esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa Sörnäistenkadulla ja Helsingin kaupungin internetsivuilla 28.2.−6.3.2019 välisen ajan. Suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus asukkaille pidettiin 5.3.2019 Oodissa.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut nähtävillä 27.3.−9.4.2019 välisen ajan. Suunnitelman nähtävillä olosta ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

Muistutusten käsittely

Suunnitelmiin saatiin kaksi muistutusta. Muistutuksessa kysyttiin, onko Pihlajatie jatkossa tulppakatu autoille vai pääseekö sieltä ajamaan liikennevaloitta Tukholmankadulle. Jos autot pääsevät ajamaan ilman liikennevaloja, niin miksi pyöräilijät ohjataan kahden liikennevalon reittiä.

Haartmaninkadulta vasemmalle Tukholmankadulle kääntyville pyörille ehdotettu reitti tukkii täysin pyöräilyn. Haartmaninkadulle toivottiin pyörätaskua.

Lisäksi kommentoitiin, että jos kaikki pyöräilyn kaksisuuntaisuus poistettaisiin, niin pyöräilijöiden ajolinjat olisi suorempia. Lisäksi oikealle kääntyville pyöräilijöille tulisi jättää ns. vapaa oikea, minne johtaisi pyörätielle viivalla erotettu oma kaista.

Toisessa muistutuksessa Tukholmankadulle on Haartmaninkadun kohdalle lisättävä toinen suojatie ja pyörätien ylitys risteyksen länsipuolelle kahdesta syystä:

A) Tukholmankadulla ja Haartmaninkadulla on yksisuuntaiset pyörätiejärjestelyt ja nykyinen erittäin epäintuitiivinen järjestely Tukholmankadulta idästä saavuttaessa ja käännyttäessä Haartmaninkadulle, jossa pyörätie muuttuu hetkeksi kaksisuuntaiseksi sisältäen kaksi 90 asteen käännöstä ei voida mitenkään tajuta risteykseen saavuttaessa. Liikennejärjestelyjen tulee olla selkeät ja niitä pitää pystyä ymmärtämään lukematta karttaa tai monimutkaisia ohjekylttejä.B) Järjestely on myös Helsingin liikennesuunnitteluperiaatteiden vastainen, jossa kävelyä ja pyöräilyä pitää priorisoida: nykyisessä järjestelyssä jalankulkijat ja pyöräilijät joutuvat odottamaan kahdessa liikennevalossa ylittäessä yhden risteyksen. Tukholmankadun ja Haartmaninkadun risteykseen pitäisi myös yrittää saada tilaa kaistalle Tukholmankadulta Haartmaninkadulle vasemmalle kääntyville autoille, jotta ne eivät tuki raitiovaunukiskoja, kuten nykyisin usein tapahtuu. Pihlajatielle on asennettava liikennevalot, koska nykyinen järjestely, jossa risteyksen kaikki muut suunnat, paitsi Pihlajakatu, on valo-ohjattu aiheuttaa hämmennystä niin jalankulkijoissa kuin autoilijoissakin. Vaarallisinta on, että Haartmaninkadulta Pihlajatielle ajavat autoilijat luulevat, että heillä on vihreä valo myös suojatien suhteen, vaikka Pihlajakadun suojatie ei ole ollenkaan valo-ohjattu.

Vastaus muistutuksiin

Tukholmankadun suunnitelma noudattaa katusuunnitelman 30594/1 (Yleisten töiden lautakunta § 39/13.12.2016) ratkaisuja, jotka on sinne valmistuneet 2019. Ainoa merkittävä muutos on raitiotiekiskot, jotka sinne rakennetaan katusuunnitelman mukaisesti.

Pihlajatien, joka on vähäliikenteinen tonttikatu ja pyöräilyn paikallinen yhteys, suunta Tukholmankadun risteyksessä on tarkoitus säilyttää valo-ohjaamattomana jatkossakin. Pyöräilijöille tehtiin kaksisuuntainen valo-ohjattu ylitys suojatien rinnalle Tukholmankadun katusuunnitelmasta 31074/1 saatujen palautteiden perusteella. Ylityksellä parannettiin lähestymistä Meilahden sairaala-alueelle erityisesti idän suunnasta, koska kääntyminen vasemmalle vilkkaan Tukholmankadun yli koettiin pyöräilijälle haasteelliseksi ilman valo-ohjausta. Laajemmin pyöräliikenteen pääreittien näkökulmasta tarkasteltuna suuri osa idän suunnasta sairaalalle saapuvasta pyöräliikenteestä ylittää tässä kohtaa Tukholmankadun, koska mm. Rejiolankadulta ei pääse suoraan Mannerheimintien yli Stenbäckinkadulle. Haartmaninkadulle ei ole tarpeen merkitä pyörätaskua, koska pyöräilijä ohjataan liikennevalojen ohi pyörätielle ja edelleen Tukholmankadun ylittävälle pyörätien jatkeelle.

Haartmaninkadun risteyksen länsipuolelle ei ole mahdollista järjestää suojatieylitystä, koska se sijoittuisi keskelle bussipysäkkiä. Katutilaa ei ole riittävästi vasemmalle kääntymiskaistan järjestämiseen Tukholmankadulta Haartmaninkadulle. Ryhmittymistä raitiokiskoille on pyritty ennaltaehkäisemään korotetulla raitiotiealueella.

Raitiotiejärjestelyiden lisäksi liikennejärjestelyjä ei muuteta vaan noudatetaan katusuunnitelmassa 30594/1 esitettyjä ratkaisuja. Pyöräjärjestelyt on suunniteltu siten, että Tukholmankadun juuri valmistuneita pyöräjärjestelyjä ei tarvitse muuttaa. Muistutukset eivät aiheuta muutoksia katusuunnitelmiin.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannus on yhteensä noin 930 000 euroa, keskimäärin noin 265 euroa/m² (alv. 0 % ), jotka jakautuvat kaduittain seuraavasti:

• Tukholmankatu 370 000 euroa
• Haarmaninkatu 540 000 euroa

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 12 000 euroa (alv. 0 %).

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuonna 2021.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Hallintosääntö 16 luku 5 § 1 mom. kohta 1.

This decision was published on 18.06.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.