Valtuustoaloite, jalkakäytävien talvikunnossapidon palautus paikallistason vastuulle

Kaupunginhallitus katsoo valtuutettu Terhi Koulumiehen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Terhi Koulumies toteaa aloitteessaan mm. seuraavaa: On ilmeistä ettei kaupunki kykene huolehtimaan keskitetysti katuverkoston talvikunnossapidosta kokonaisvastuulla. Varsinkin jalkakäytävien auraus on ollut ala-arvoisella tasolla. Kiinteistöt maksavat jalkakäytävien aurauksesta saamatta kuitenkaan vastineeksi palvelua. Taloyhtiöiden huoltofirmoilla ja talonmiehillä on paljon paremmat edellytykset huolehtia lumitöistä paikallisesti. Valtuutettu Koulumies esittää, että selvitetään mahdollisuus palauttaa jalkakäytävien kunnossapitovastuu kiinteistöille koko kaupungin alueella ja vastaavasti kiinteistöt vapautetaan erillisestä katujenhoitomaksusta.

Vaihtoehtoisesti valtuutettu Koulumies esittää pohdittavaksi jalkakäytävien talvikunnossapitoon toimintamallia poikkeuksellisen pahojen lumimyräköiden oloihin. Siinä velvoitettaisiin kaupungin tilaama urakoitsija hankkimaan jalkakäytävien auraustyö ostopalveluna paikallisilta huoltoyhtiöiltä ja keskittymään itse ajoratojen ja muiden yleisten alueiden auraukseen sekä lumikasojen poiskuljetukseen.

Aloitteesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto 20.8.2019. Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa yhteenvetona, että kaupunginhallitus on siirtänyt katujen kokonaisvastuullisen ylläpidon taloyhtiöiltä kaupungille kantakaupungin ulkopuolisilla alueilla jo vuonna 2001 ja kokeillut sitä Taka-Töölössä ja osassa Etu-Töölöä myös kantakaupungissa. Näiden kantakaupungin alueiden taloyhtiöille tehty kysely on osoittanut, että enemmistö niistä pitää järjestelyä toimivana. Vuonna 2012 kaupunginhallitus päätti jatkaa hoitovastuun siirtämistä itselleen myös kantakaupungin osalta niin, että vuonna 2020 koko kaupungin kadut olisivat kaupungin omassa hoidossa. Tulevana kautena 2019-2020 hoitovastuun siirtoa taloyhtiöiltä kaupungille kokeillaan vielä Katajanokalla mallilla, jossa kaupunki ottaa huolehtiakseen katujen lumenkuljetuksesta ja jalkakäytävien kevätpesusta. Siitä ja aiemmista malleista saatujen kokemusten pohjalta edetään muissa osissa kantakaupunkia.

Kaupunkiympäristön toimialalla on parhaillaan valmisteilla lumenkäsittelyä koskevat periaatteet, joten uutta selvitystä toimintamalleista e ole tarvetta käynnistää. Kaupunginhallitus katsookin, että tilanne, jossa äkillinen, runsas lumipyry aiheuttaa merkittäviä ongelmia, johtuu osittain myös talvikunnossapitoa koskevan lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta ja taloyhtiöiden tietämättömyydestä kaikista vastuistaan tai kykenemättömyydestä niiden hoitamiseen ja osittain autojen pysäköinnistä jalkakäytävien viereen lumen poistamista haittaavasti. Näihin ongelmiin voidaan ja tullaan etsimään ratkaisuja ja parempia käytäntöjä, kuten ottamalla käyttöön tonttikatujen pysäköinnin uudet periaatteet (30.10.2018) ja kehittämällä poikkeusolojen lumenpoiston varautumissuunnitelmaa. Sen sijaan kaupunginhallitus ei pidä perusteltuna kokonaisvastuun siirtämistä päinvastaiseen suuntaan kuin mitä vuonna 2012 on päätetty. Halutessaan kiinteistöt voivat täydentää kaupungin tarjoamaa palvelua esimerkiksi pesemällä katuja useammin tai hiekoittamalla jalkakäytäviä kaupungin perustason toimenpiteiden lisäksi.

Kaupunkiympäristölautakunta, (myöhemmin lautakunta), toteaa lausunnossaan 20.8.2019 mm., että talvikauden 2018-2019 poikkeusoloissa ennätyksellisten lumisateiden aikana katujen lumenpoiston työmäärä kasvoi moninkertaiseksi keskivertotalveen nähden, ja tämä vaikutti vääjäämättä lumenpoiston suoritusnopeuteen. Mikäli lumentulo on jatkuvaa, valtaosa lumenpoistoon tarkoitetusta konekalustosta joudutaan pitämään ykkös- ja kakkosluokan väylien lumenpoistossa turvaamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen toimintaedellytykset.

Helsingin kaupunki pystyi pitämään joukkoliikenteen käyttämät kadut liikennöitävässä kunnossa koko poikkeustilanteen ajan. Asuinalueilla tonttikatujen kapeiden jalkakäytävien lumenpoisto hidastui monin paikoin merkittävästi tai jopa keskeytyi päiviksi. Tonttikatujen ajoradat kapenivat yksikaistaisiksi, kuitenkin niidenkin liikennöitävyys pystyttiin säilyttämään. Näiden alueiden jalkakäytävät täyttyivät monin paikoin lumesta ja erityisesti pysäköityjen ajoneuvojen kohdalla jalkakäytävien aukaiseminen saattoi kestää huomattavan pitkään. Lumen poistaminen kapeilta jalkakäytäviltä vaatii joko ajoneuvojen siirtämistä tai moninkertaista pienkonekalustoresurssia; kyse ei ole niinkään talvihoidon palveluiden järjestämismallista.

Lautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin talvikunnossapitämät jalkakäytävät tulevat jatkossakin hoidetuiksi kokonaisuus huomioon ottaen varmimmin sekä järkiperäisemmin ja tehokkaammin kaupungin toimesta. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tarkoituksena on jatkaa kokonaisvastuuhoidon laajentamista kantakaupungissa kaupunginhallituksen tekemän päätöksen 12.11.2012 § 1270 mukaisesti.

Nykyisistä kantakaupungin alueista, joilla kiinteistöjen kadunhoitovastuut on siirretty kaupungille, saatujen kokemuksien mukaan toimintamallin laajentaminen on perusteltua. Ratkaisua tullaan kuitenkin vielä kertaalleen tarkastelemaan vertailulla Katajanokan vaihtoehtoiseen toimintamalliin, jossa kaupunki ottaa huolehtiakseen lumenkuljetuksen ja jalkakäytävien kevätpesun. Kokonaisvastuuhoidon vaikutuksia ja sen laajentamisen aikataulua tarkastellaan vielä vuoden 2020 aikana saadessamme tarkempaa tietoa Katajanokan asiakastyytyväisyydestä.

Tällä hetkellä kantakaupungin jalkakäytävistä valtaosa on edelleen tonttien omistajien talvihoitovelvollisuuden piirissä, missä taloyhtiöt käyttävät omia huoltoyhtiöitään.

Kaupunginhallituksen päätöksessä 12.11.2012 § 1270 edellytetään, että Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara (jäljempänä Stara) mahdollistaa pienten alueellisten toimijoiden osallistumisen kilpailutuksiin. Taka-Töölössä, osassa Etu-Töölöä sekä esikaupunkien alueella toimiva Stara on julkinen hankintayksikkö, jonka tulee kilpailuttaa aliurakoitsijoilla teetettävät työt. Pienten huoltoyhtiöiden kilpailuttaminen on ollut Staralle haasteellista, pääosin he käyttävät logistiikkayksikkönsä kilpailuttamia yksittäisiä koneurakoitsijoita Staran oman työnjohdon alaisuudessa.

Asukaspysäköintialueiden laajeneminen on aiheuttanut liikennealueiden lumenpoiston edellytyksien heikentymistä muutamilla kaduilla, joilla on ollut talviaikaiset pysäköintijärjestelyt. Nämä pyritään ratkaisemaan ennen seuraavaa talvikautta.

Asuinalueiden tonttikatujen jalkakäytävien talvihoitoa tehostetaan ottamalla käyttöön kaupunkiympäristölautakunnan 30.10.2018 tekemän päätöksen edellyttämällä tavalla tonttikatujen pysäköinnin periaatteet (liite 1).

Kiinteistöjen on mahdollista nostaa jalkakäytävien talvihoidon nykyistä palvelutasoa, jossa kaupunki varmistaa kaikilla jalkakäytävillä hyvän peruslaatutason. Mikäli kiinteistö haluaa parempaa puhtaanapidon tai talvikunnossapidon laatutasoa, se voi niin halutessaan täydentää kaupungin tarjoamaa palvelua esimerkiksi pesemällä katuja tai hiekoittamalla jalkakäytäviä kaupungin toimenpiteiden lisäksi.

Helsingin kaupunki kehittää runsaslumisten talvien liikennealueiden lumenpoiston varautumissuunnitelmaa siten, että suunnitelman poikkeustilanteessa operatiivisessa vastuussa oleva tilaajan muodostama toteutusryhmä valtuutetaan käynnistämään tarvittavat toimenpiteet nykyistä ketterämmin.

Kaupunkiympäristön toimialalla on parhaillaan valmistelussa lumenkäsittelyn periaatteet, jotka määrittelevät pitkälle tulevaisuuteen liikennealueiden lumenpoiston edellytykset. Erityisenä tavoitteena on kehittää kantakaupungin lumilogistiikan suunnitelmallisuutta sekä kaupunginosakohtaista lumen käsittelyä ja vastaanottoa.

Kadunhoitovelvollisuuksien jako on epäoikeudenmukainen

Katujen talvikunnossapitovelvoitteet jakaantuvat tonttien omistajien kesken hyvin epätasaisesti. Monilla kaduilla on jalkakäytävä vain toisella puolen katua, jolloin talvikunnossapitovelvoite on vain kyseisen puolen tonttien omistajilla. Kulmakiinteistöillä voi rasite olla moninkertainen naapuriin verrattuna. Mikäli kadun ajorata on leveä ja jalkakäytävä kapea, kohdalla sijaitsevalle kiinteistölle kohdistuu kohtuuton työmäärä, missä jalkakäytävältä kertyvien sekä ajoradalta auratun lumen pois kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset jakautuvat epätasaisesti. Mikäli kadun varteen pysäköinti on sallittua, niin lumien pois kuljettamista edeltävä ajoneuvojen siirtämisen työvaihe nostaa kustannukset moninkertaisiksi.

Tonttien omistajat hoitavat osuutensa eriaikaisesti ja erilaatuisesti, jolloin saman korttelin osuudella jalkakäytävän laatutaso vaihtelee. Etenkin omakotialueilla jalkakäytävät saattavat tukkeutua lopputalvesta, jos tonttien omistajat eivät kuljeta lunta pois.

Tonttien omistajien puhtaanapitovelvollisuus ulottuu kadun keskilinjaan asti, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Useat kiinteistöjen omistajat eivät ole selvillä tästä hoitovelvoitteesta, minkä takia ajoradan puhtaanapito jää usein kokonaan hoitamatta. Ajoradalla työskentely vaatii koulutusta ja turvajärjestelyjä, jotka eivät ole kiinteistön omistajien tiedossa.

Kunnossapitolaissa säädetty tonttien omistajien kadunhoitovelvollisuudet estävät monin paikoin kadunhoidon tehokkaan toteuttamisen. Lain tulkitseminen ylläpitovastuiden ja -velvollisuuksien jakaantumisen suhteen ei ole yksiselitteistä. Tämä on aiheuttanut eri kaupungeissa erilaisia käytäntöjä.

Kokonaisvastuuhoitoon siirtyminen

Kaupunginhallitus päätti 12.11.2001 § 1493, että esikaupunkialueilla siirrytään vaiheittain katujen kokonaisvastuulliseen ylläpitoon, jossa kiinteistöille kunnossapitolain mukaan kuuluvat katujen puhtaanapito- ja talvikunnossapitovelvollisuudet on siirretty kaupungin vastuulle ja että puhtaanapito- ja talvikunnossapitotehtävien hoidosta aiheutuneet kustannukset peritään alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla sijaitsevien tonttien omistajilta lautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti.

Kaupunginhallitus päätti 12.11.2012 § 1270 asettaa tavoitteeksi, että katujen kokonaisvastuulliseen ylläpitoon siirrytään vaiheittain kaupunginhallituksen päätökseen 12.11.2001 § 1493 kuuluvien esikaupunkialueiden lisäksi myös kantakaupungissa siten, että koko kaupunki on kokonaisvastuuhoidon piirissä vuonna 2020.

Osa Etu-Töölön alueesta on siirretty jo vuonna 1997 kokonaisvastuuhoitoon. Kaupunginhallituksen päätettyä vuonna 2001, että vain esikaupungeissa siirretään tonttien omistajien tehtävät kaupungin huolehdittaviksi, selvitettiin taloyhtiöiden kantaa tonttien omistajien kadunhoitotehtävien palauttamisesta. Kyselyyn vastanneista tonttien omistajista (taloyhtiöiden) selvä enemmistö vastusti tehtävien palauttamista.

Katujen talvihoidon tulevia parannuksia

Kaupunkiympäristölautakunta päätti kuusi vuotta kestäneen kehitystyön tuloksena 30.10.2018 asuinalueiden tonttikatujen pysäköinnin periaatteet. Tämä tarkoittaa, että tulevina vuosina pysäköinti järjestetään asuinalueilla siten, että tonttikatujen ylläpidettävyys paranee merkittävästi ja että niiden jalkakäytävät saadaan aurattua nopeasti. Tonttikaduilla, joilla yksipuolinen pysäköinti on jalkakäytävän vieressä, pysäköinti siirretään kadun vastakkaiselle puolelle. Niillä tonttikaduilla, joilla pysäköinti on molemminpuolinen, kielletään pysäköinti arkipäivinä ma–pe vähintään klo 8–16 välisenä aikana jalkakäytävän vieressä. Uudistus nopeuttaa tonttikatujen lumenpoistoa ja parantaa jalkakäytävien turvallisuutta ja käytettävyyttä.

Runsaslumisen talven varautumissuunnitelma tarkistetaan ennen seuraava talvea siten, että poikkeustilanteissa tilaajan avuksi osoitetaan lisää resursseja muista palveluista muun muassa tiedotukseen ja alueiden käytön luvittamiseen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähemmän kuin 15 valtuutettua, tulee kaupunginhallituksen antaa vastaus kahdeksan kuukauden kuluessa.

Kaupunkiympäristölautakunta 20.08.2019 § 394

Lausunto

Esittelijä

Lisätiedot

Pekka Isoniemi, yksikön päällikkö, puhelin: 310 38414

This decision was published on 18.09.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §