Pääomalainan myöntäminen Urhea-halli Oy:lle

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Urhea-säätiö sr:n tarkoituksena on tukea ja kehittää metropolialueella opiskelevan urheilijan opiskelun ja urheilun yhteensovittamista. Säätiö luo edellytyksiä, kehittää ja tukee erityisesti huipulle tähtäävien ja huipulla olevien urheilijoiden päivittäistä valmentautumista ja kokonaisvaltaista kehittymistä lajissaan sekä edistää urheilun ja liikunnan tutkimusta.

Urhea-säätiö perusti Urhea-halli Oy:n huhtikuussa 2018. Halliyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella Helsingin kaupungin 22 kaupunginosassa (Vallila) korttelissa 22586 sijaitsevaa tonttia nro 3 sekä omistaa, hallita ja vuokrata tontilla sijaitsevia ja rakennettavia rakennuksia ja/tai niiden osia.

Urhea-halli Oy:n tavoitteena on rakentaa Mäkelänrinteen lukion viereen noin 12 000 m2 suuruinen kansainvälisen tason urheilun arkiharjoittelukeskus, joka on päivisin urheiluakatemiaurheilijoiden, koululaisten ja lukion opiskelijoiden käytössä ja iltaisin sekä viikonloppuisin urheiluseurojen ja lajiliittojen käytössä.

Kaupunginhallitus päätti 10.12.2018, § 806 hyväksyä, että Helsingin kaupunki merkitsee 2 000 kappaletta Urhea-halli Oy:n osakkeita viiden euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti puolestaan 17.12.2018, § 126 hyväksyä liittymisen Urhea-halli Oy:n osakassopimuksen osapuoleksi.

Pääomalaina

Urhea-halli Oy:n osakassopimuksen mukaan Koripallosäätiö sr, Urheiluopistosäätiö sr, Suomen Urheiluliitto ry, Suomen Voimisteluliitto ry ja Kisakalliosäätiö sr sitoutuvat osakemerkinnän yhteydessä antamaan yhtiölle pääomalainaa erikseen sovitulla tavalla osakemerkintänsä keskinäisessä suhteessa. Myös Urhea-säätiö sr ja kaupunki sijoittavat yhtiöön varoja / antavat rahoitusta erikseen sovituin ehdoin (hankkeen valmistelu- ja rakennusvaiheen rahoitus).

Kaupunki on omalta osaltaan varautunut osallistumaan Urhea-hallin rakentamisen rahoittamiseen. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2019 talousarvion liitteeseen kirjatussa listassa vuosina 2019–2021 suunnitteilla olevista vuokra- ja osakekohteiden uudis- ja peruskorjaushankkeista kaupungin osuudeksi Urhea-hallin kiinteistöosakeyhtiömuotoiseen hankkeeseen on merkitty viisi miljoonaa euroa vuosille 2019–2020.

Kaupungin osallistuminen hankkeeseen on suunniteltu toteutettavaksi siten, että kaupunki antaa Urhea-halli Oy:lle yhteensä viiden miljoonan euron suuruiset kirjanpitolain 5 luvun 5 c §:ssä tarkoitetut oman pääoman luonteiset pääomalainat. Pääomalainat myönnetään kahdessa osassa, kaksi miljoonaa euroa vuonna 2019 ja kolme miljoonaa euroa vuonna 2020. Vuonna 2020 myönnettävää pääomalainaa koskeva asia tuodaan myöhemmin erikseen päätöksentekoon. Lisäksi tarkoituksena on tuoda erikseen päätöksentekoon urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnettävä viiden miljoonan euron suuruinen laina, jonka Urhea-halli Oy maksaisi takaisin kaupungille 24 vuoden kuluessa hallirakennuksen valmistumisesta. Valmistumisajankohdaksi on arvioitu 2021.

Pääomalaina on erityisehtoinen velka. Urhea-halli Oy:n toiminnan aikana lainapääoman maksaminen on rajoitettu osakeyhtiölain (624/2006) pääomalainaa koskevien 12 luvun säännösten mukaisesti. Laina merkitään yhtiön taseeseen oman pääoman erilliseksi eräksi.

Pääomalaina on eräpäivätön, eikä velkojalla ole oikeutta vaatia velallista maksamaan lainan pääomaa takaisin, vaan velallinen voi suorittaa lainan pääomaa takaisin haluamanaan ajankohtana. Takaisinmaksu edellyttää kaikkien Urhea-halli Oy:n osakkeenomistajien yksimielistä päätöstä. Lainan pääoma voidaan maksaa takaisin velkojalle vain siltä osin, kuin velallisen vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää velallisen viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.

Lainapääomalle maksetaan korkoa kolme prosenttia vuodessa siitä lähtien, kun 30 vuotta on kulunut lainan pääoman maksamisesta Urhea-halli Oy:n tilille. Lainan korkoa voidaan maksaa vain siinä määrin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Jos koron maksaminen ei ole edellä mainittujen ehtojen johdosta jonakin vuonna mahdollista, kumuloituvat maksamattomat korot.

Pääomalainasopimusluonnos on liitteenä. Urhea-halli Oy tekee vastaavan sisältöiset pääomalainasopimukset muidenkin osakassopimuksessa pääomalainan myöntämiseen sitoutuneiden osakkeenomistajiensa kanssa.

Kuntalaki ja valtiontuki

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Urhea-halli Oy:lle myönnettävä pääomalaina ei ole suuruudeltaan sellainen, että se vaarantaisi kaupungin kykyä vastata lakisääteisistä tehtävistään. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella arvioituna voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yksittäiselle yhteisölle myönnettyjen miljoonien tai edes kymmenien miljoonien eurojen lainoista tai takauksista. Pääomalainan myöntämiseen ei myöskään liity kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä ottaen huomioon hallihankkeen kiinteä suunnittelu ja valmistelu yhdessä kaupungin kanssa, hallihankkeen kokonaiskustannukset, Urhea-halli Oy:n laaja omistuspohja sekä hallihankkeen rahoitustarpeen osittainen jakautuminen yhtiön omistajien katettavaksi. Osakeyhtiölain mukaan pääomalainalle ei saa antaa vakuutta.

Urhea-halli Oy:lle myönnettävästä pääomalainasta ei peritä korkoa ensimmäisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Hallihanke itsessään sekä pääomalainaan sisältyvä korkotuki (korottomuuden ja ns. markkinakoron välisen erotuksen diskontattu nykyarvo) ovat EU:n komission antaman asetuksen nro 651/2014 (ns. ryhmäpoikkeusasetus) 55 artiklan mukaisia. Hankkeen saaman tuen kokonaismäärä alittaa kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisen ilmoituskynnysarvon. Tuki on vapautettu valtiontukea koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta.

This decision was published on 30.04.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.