Valtuustoaloite, lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Ozan Yanarin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Ozan Yanar ja 43 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittää mahdollisuudet tarjota lisätukea kaikkien lasten ja nuorten harrastamiseen ja etenkin perheille, joilla on rajalliset mahdollisuudet tukea lapsen harrastamista taloudellisesti.

Kaupunginhallitus viittaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoon ja toteaa, että Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Harrastamisen tukemiseksi tarvitaan uusia kokeiluja ja kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia.

Lasten ja nuorten harrastaminen on jo varsin korkealla tasolla, mutta samaan aikaan lasten ja nuorten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ollaan syystä huolestuneita. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella 91 prosentilla perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista on jokin viikoittainen harrastus. Kyselyyn osallistuneista matalin harrastamisen aste on ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla, joista 81 prosenttia ilmoittaa harrastavansa viikoittain.

Kouluterveyskyselyn mukaan tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus eikä eroja koko maahan juuri ole. Eniten nuoret harrastavat liikuntaa, lukemista ja kirjoittamista, kuvataidetta tai valokuvaamista. Harrastukset ovat varsin sukupuolittuneita: pojat liikkuvat enemmän, tytöt taas lukevat, kuvaavat, hoitavat lemmikkiä tai harrastavat musiikkia tai näyttelemistä enemmän. Pojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes. Kolmannes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kokee harrastukset liian kalliiksi, yläkoululaisista ja lukiolaisista viidennes.

Kaupungin keskeisin tapa tukea lasten ja nuorten harrastamista on harrastustoimintaa tuottavien järjestöjen ja muiden toimijoiden avustaminen sekä rahallisesti että tarjoamalla tiloja toimintaan. Jatkossa sitä, kuinka hyvin avustukset kohdentuvat juuri lasten ja nuorten kohtuuhintaisen harrastamisen tukemiseen, arvioidaan entistä tarkemmin. Harrastustoiminnan ammattimaistuminen samanaikaisesti kehittää toiminnan laatua ja nostaa kustannuksia.

Kaupungin vuosina 2013–2017 toteuttaman Hyvä vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksena tiedetään, ettei harrastamisen esteenä ole ainoastaan hinta, vaan aloittamiseen tarvitaan perheen ja lähiyhteisön harrastamista tukeva kulttuuri. Ilmaisten tai kohtuuhintaisten harrastusten tarjoaminen ei siis yksin riitä, jos halutaan saada kaikki lapset ja nuoret harrastamaan. Tarvitaan myös pitkäjänteisempää harrastusmyönteisen kulttuurin rakentamista sekä perheissä että asuinalueilla.

Kaupunki tuottaa yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa monipuolisia liikuntaharrastuksia lapsille ja nuorille. Alakouluikäisille suunnatut EasySport-tunnit ovat pääosin ilmaisia ja yläkouluikäisille suunnattujen FunAction-tuntien puolen vuoden kausikortti maksaa 25 euroa. Kesätoiminnasta ei peritä maksuja.

Kaikille tunneille voi lähteä mukaan milloin tahansa kauden aikana. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, lapsi-/nuorilähtöisyys ja toiminnan laadukkuus. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjaajien pedagogiseen osaamiseen sekä kiusaamiseen ja häirinnän ehkäisyyn. Myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on tarjolla monipuolisia harrastusmahdollisuuksia EasySportin ja FunActionin puitteissa.

Liikuntapalveluiden tavoitteena on, että EasySport-toimintaa voitaisiin lisätä alueellisesti kattavammaksi ja kaikki tunnit voitaisiin tuottaa veloituksetta lapsille. Toiveissa on, että myös FunAction-toimintaa voitaisiin tarjota jatkossa veloituksetta yläkouluikäisille nuorille. Tämä edistäisi lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, kun kaikilla alaikäisillä olisi mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämään laadukkaaseen toimintaan veloituksetta vuoden ympäri. Tämä mahdollistaisi myös aiempaa tiiviimmän ja hedelmällisemmän yhteistyön maksuttomia liikuntatunteja tarjoavien nuorisopalvelujen kanssa. Tällä hetkellä tämä ei ole talousarvion tulotavoitteiden puitteissa mahdollista, koska EasySportin maksullisten tuntien ja FunAction-korttien vuosituotto-odotus on noin 30 000 euroa.

Kaupunkistrategian kärkihankkeisiin kuuluvassa Mukana-ohjelmassa kokeillaan parhaillaan uusia tapoja harrastamisen tukemiseen. Ohjelman toimenpiteiden joukossa on esimerkiksi tavoite taata kaikille Kontulan alueen kolmasluokkalaisille harrastus ja osana Kannelmäen ja Malminkartanon alueiden lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä ja uudistamisesta pyritään vahvistamaan harrastamisen kulttuuria. Näiden pilottihankkeiden tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää muualla kaupungissa.

Kaupunki toteuttaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Harrastuspassi-hanketta. Harrastuspassista tulee sovellus, jolla ilmaista harrastustarjontaa voidaan kohdentaa ja markkinoida suoraan yläkouluikäisille nuorille. Harrastuspassi saadaan kokeilukäyttöön vuoden 2019 aikana.

Kaupunki tukee lasten taideharrastusta myöntämällä avustuksia taiteen perusopetusta tarjoaville oppilaitoksille. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Kaupunki tukee taiteen perusopetusta noin 55 oppilaitoksessa, joista 15 saa lisäksi tuntiperusteista valtionosuutta. Kaupunki on linjannut taiteen perusopetuksen kehittämistavoitteeksi saavutettavuuden, sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden lisäämisen sekä eri taiteenalojen monipuolisen kohtelun.

Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo saavuttaa yhdessä muiden kaupungin kulttuurikeskusten Kanneltalon, Malmitalon, Stoan ja Vuotalon kanssa kaikki kaupungin alakouluikäiset 5x2-taidekurssien avulla. Osana koulupäivää järjestettävä 5x2-taideopetus tarjoaa näköalan taideharrastamisen mahdollisuuksiin, mutta vain osa jatkaa harrastuksen puitteissa joko taloudellisista tai muista syistä, vaikka innostuisikin aiheesta. Annantalossa kehitellään ajatusta taidestipendistä, jonka avulla lapsen luokanopettaja tai taideopettaja voisi tarjota innostuneille lapsille ja heidän perheilleen mahdollisuuden harrastamisen jatkamiseen maksutta.

Taideopetusta harrastaa Annantalon ryhmissä vuosittain 700–800 lasta ja nuorta. Annantalosta käsin on järjestetty vuosina 2017–2019 hallituksen kärkihankerahoituksen turvin taidekerhoja kouluihin ja leikkipuistoihin. Tätä koulupäivien jatkeeksi sijoittuvaa taidekerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää. Syksyllä 2019 alkava koululaisten keskiviikkoiltapäiviin sijoittuva harrastusaika tarjoaa jatkossa hyvän mahdollisuuden matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen.

Harrastamisen ja hyvän vapaa-ajan positiivisia vaikutuksia voidaan tarkastella sekä aikuislähtöisestä pedagogisesta näkökulmasta että nuorten omaehtoisen toiminnan ja oman elämän osallisuuden näkökulmasta. Joka tapauksessa hyvään yhteisöön kuuluminen ja itselle mieleinen toiminta ovat vahvoja hyvinvoinnin lähteitä ja tuottavat mielekkäiksi koettuja oppimiskokemuksia. Nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on lausunnossaan todennut, että aloitteessa esimerkkinä mainittua Islannin mallin kaltaista laajaa harrastustoiminnan rakenteiden ja rahoituksen muutosta ei voida tehdä ilman lisäpanostuksia sekä tukijärjestelmiin että olosuhteiden rakentamiseen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nykyisellä budjettiraamilla ja resursseilla on mahdollista toteuttaa vain pienimuotoisempia ja alueellisia kokeiluja. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kuitenkin kannattaa Islannin mallin kaltaista tukea harrastustoimintaan ja katsoo, että kaupungin tulee edistää mallin tarkempaa selvittämistä ja mahdollista käyttöönottoa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Islannin mallin soveltamista selvitetään nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Mukana-ohjelman jatkotyössä. Sen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja niistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. Tavoitteena on lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentyminen, ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaiseminen, kiusaamisen ehkäiseminen sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen Helsingissä.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.05.2019 § 96

Lausunto

Käsittely

07.05.2019 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja, puhelin: 310 71252

Tuuli Salospohja, liikuntapalvelupäällikkö , puhelin: 310 87500

This decision was published on 18.09.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §