Asemakaavan muutos, nro 12708, Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus, Kamppi tontti 9902/2, Kampinkuja 1/Salomonkatu 8a

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee katualueita osoitteessa Kampinkuja 1 / Salomonkatu 8a. Kaavaratkaisu mahdollistaa keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisen nykyisen Kampin metroaseman sisäänkäynnin paikalle. Kaavaratkaisu on tehty parantamaan Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointipalveluverkoston kattavuutta.

Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus on osa sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämää palveluverkkosuunnitelmaa 2030, jonka tavoitteena on turvata tulevaisuudessa helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on turvata helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluita mahdollistava uudisrakentaminen sekä sovittaa uudisrakentaminen ympäröivään arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkitilaan. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan uudisrakentamisen sovittaminen poikkeuksellisen vaativalle paikalle eli rakennustaiteellisesti arvokkaan Alvar Aallon suunnitteleman Sähkötalon pohjoispuolelle. Alueelle on suunniteltu kahdeksankerroksinen terveys- ja hyvinvointikeskus Kampin metroaseman yhteyteen sekä julkista aukiotilaa Salomonkadulle.

Uutta kerrosalaa on yhteensä 11 000 k-m². Metroaseman tilat sekä ensimmäisen kerroksen liiketilat saadaan rakentaa kerrosalan lisäksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa n. 300 uutta työpaikkaa. Tontin tehokkuusluku on e=4,6.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7212), jonka mukaan Salomonkatu muutetaan pääosaltaan kävelyalueeksi ja kävelykaduksi. Myös Runeberginkadun liikennejärjestelyjä muutetaan vastaamaan Salomonkadun muutoksia.

Kaavaratkaisun toteuttamisella Helsingin kaupungin terveydenhuoltoverkosto täydentyy joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta keskeisesti sijoittuvalla terveys- ja hyvinvointikeskuksella. Nykyinen yksikerroksinen metroaseman sisäänkäynti korvataan kahdeksankerroksisella uudisrakennuksella. Lisäksi Salomonkadun katutila muuttuu kävelypainotteiseksi aukioksi.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on keskusta-aluetta merkinnällä C1: Palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Lisäksi yleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu useita raideliikenteen runkoyhteyksiä sekä raideliikenteen asema. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa 2021 suunnittelualue on kokonaisuudessaan keskustan maanalaisen kehittämisen kohdealuetta, jossa aluetta on kehitettävä siten, että se palvelee ensisijaisesti keskustan kehittämistä tukevia toimintoja, hallintoa ja huoltoa. Alue on maanalaisten julkisten ja kaupallisten palveluiden sekä kävely-ympäristön kehittämisen ja laajentamisen kohdealuetta. Lisäksi suunnittelualueen läpi kulkee useita maanalaisia liikenteen yhteystarpeita. Kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen.

Kaavaratkaisu edistää kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista edistämällä Helsingin elinvoimaa ja vetovoimaa sekä parantamalla helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen.

Hanke perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan 7.10.2014 § 347 päättämään palveluverkkosuunnitelmaan 2030. Suunnitelman mukaan keskustaan sijoitetaan yksi kuudesta terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. Keskustan alueella tarvitaan monipuoliset, tehokkaasti toimivat ja kilpailukykyiset julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on avointa kaupunkitilaa, joka on osa Narinkan ja Tennispalatsinaukion tilasarjaa. Alueelle sijoittuu vuonna 1983 valmistunut Kampin metron sisäänkäyntirakennus. Rakennus sisältää koneportaan ja hissin metron laituritasolle, liiketilaa sekä teknistä tilaa. Rakennusta on laajennettu Kampin keskuksen rakentamisen yhteydessä sisäänkäyntiportaalla 2007.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1938–2004.

Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun yleisten alueiden toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Terveys- ja hyvinvointikeskushankkeen eli THK-hankkeen kustannusarvion mukaan uudisrakennuksen rakentamiskustannukset kustannustasossa 4/2019 ovat arvonlisäverottomana yhteensä 84 200 000 euroa (5 154 euroa/brm²). Kustannuksiin sisältyy Kampin metroasemalle kohdistuvia rakentamiskustannuksia noin 4,9 miljoonaa euroa (alv 0 %) sekä liiketilojen rakennuskustannuksia noin 4 miljoonaa euroa. Hankkeen laajuus, kustannukset ja niiden jakautuminen eri käyttäjien kesken tarkentuvat yleissuunnittelu- ja toteutusvaiheessa.

Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 2.12.2021–14.1.2022.

Kaavaehdotuksesta tehtiin kolme muistutusta. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen turvallisuuteen sekä rakennuksen sijoittumiseen Sähkötalon viereen.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
• sosiaali- ja terveystoimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat saattopaikoituksen riittävyyteen, olemassa olevan kunnallistekniikan huomioimiseen suunnittelussa sekä rakentamisen aikana, naapurirakennusten huomioimiseen erityisesti tärinän osalta rakentamisen aikana ja metron saavutettavuuden turvaamiseen rakennusvaiheessa. THK:n sijoituspaikkaa pidettiin hyvänä joukkoliikenteen näkökulmasta.

Museovirasto ilmoitti, että Museoviraston ja alueellisen vastuumuseon välisen työnjaon mukaisesti Helsingin kaupunginmuseo vastaa lausunnon antamisesta. Kaupunginmuseo totesi lausunnossaan, että rakentaminen turmelee Alvar Aallon Sähkötalon (1973) kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti suojeltua ja merkittävää asemaa kaupunkiympäristössä. Metroaseman aukio on julkinen kaupunkitila, eikä se ole rakennuspaikka. Viitesuunnitelmaan sisältyvät kaupunkikuvalliset avaukset uudisrakennusmassaan eivät ole riittäviä takaamaan Sähkötalon arkkitehtuurin pääjulkisivun ja sisäänkäynnin aseman ja arvon säilymistä. Kaupunginmuseon lausunnon mukaan kaavaratkaisu ei kunnioita myöskään Autotalon arvoja.

ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: "Uudisrakennus tulee peittämään merkittävällä tavalla arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman sähkötalon pohjoista julkisivua nykyisen avoimen tilanteen sijaan ja vähentämään sen kaupunkikuvallista merkitystä, mitä on pidettävä valitettavana. Korttelialuetta vastapäätä on vireillä Runeberginkatu 2 asemakaavan muutos (nro 12700). Yhdessä nämä kaavaratkaisut tulevat tiivistämään merkittävästi ja ydinkeskustaan sopivalla tavalla. Rakennusten tavoiteltu arkkitehtuuri on havainnekuvien perusteella korkeatasoista."

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen neuvottelussa.

Kaavaratkaisun perustelut

Lautakunnan esitys ja kaupunginmuseon lausunto eivät ole yhdensuuntaisia alueen kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymisen osalta.

Sähkötalon kaupunkikuvallinen asema muuttuu, mutta näkymät rakennuksen suuntaan on huomioitu asemakaavassa ja niitä on lisäksi huomioitu siten, että Sähkötalon pääsisäänkäynnin edusta, Kampinkuja, säilyttää nykyisen leveytensä. Sähkötalon räystäslinjat on huomioitu siten, että uusi rakentaminen asettuu samoihin korkeusasemiin Sähkötalon puolella. Lisäksi julkisivujen sommittelussa on pyritty kontrastiseen vaikutelmaan Sähkötalon suhteen, joka korostaa sille ominaisia piirteitä.

Alvar Aallon keskustasuunnitelman mukainen aukiosarja Lasipalatsilta Runeberginkadulle on huomioitu asemakaavan rakennusaloissa siten, että alue hahmottuu jatkossakin aukiotilana. Lisäksi Salomonkatua kehitetään kävelypainotteisena katuaukiona, joka palvelee entistä paremmin metron ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen käyttäjiä ja tukee Alvar Aallon keskustasuunnitelman ajatusta Salomonkadusta kävelyalueena.

Kaavaratkaisu mahdollistaa sen, että uuteen Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskukseen sijoittuu terveysasematoimintaa, psykiatria- ja päihdevastaanottotyötä, nuorten- ja aikuisten sosiaalityötä sekä fysioterapiapalveluja. Tavoitteena on yhdistää yhteen pisteeseen nyt hajallaan olevia aikuisväestön palveluja. Kampin metroaseman läntisen sisäänkäynnin päälle sijoittuva terveys- ja hyvinvointikeskus sijaitsee palvelun toiminnan kannalta parhaalla mahdollisella paikalla liikenteen solmukohdassa ja on saavutettavissa hyvin eri suunnista kaikilla joukkoliikennevälineillä. Myös ELY-keskus on pitänyt kaavaratkaisun mahdollistamaa täydennysrakentamista perusteltuna huolimatta sen Sähkötaloon kohdistuvista kaupunkikuvallisista vaikutuksista.

Kaavaratkaisun tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunginhallitus 12.09.2022 § 585

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 31.05.2022 § 334

Esitys

24.05.2022 Pöydälle

23.11.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

16.11.2021 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Perttu Pulkka, johtava arkkitehti, puhelin: 310 37465

Pekka Nikulainen, johtava liikenneinsinööri, puhelin: 310 37122

Mikko Juvonen, tiimipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37252

Anu Lamminpää, johtava maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 07.10.2021 § 42

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

This decision was published on 05.10.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.