Vahingonkorvaus, autovaurio, 20.4.2019, päiväkoti Kannel

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö hylkäsi 27.9.2019 tekemällään päätöksellä (151 §) vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijä toistaa vaatimuksen vahingonkorvauksesta varhaiskasvatuksen toimipisteen (päiväkoti) edessä parkkipaikalla tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Oikaisuvaatimuksessa viitataan silminnäkijänä olleeseen työntekijään, joka oli nähnyt lasten heittävän kiviä ja hiekkaa parkkeeratun auton päälle. Pelkästä hiekasta ei ole voinut aiheutua syntyneitä autovaurioita.

Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Hakija on esittänyt aiemmin toimittamassaan vahingonkorvaushakemuksessa 1 795,93 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Hakemukseen liitetyn autoliikkeen kustannuslaskelman mukaan korjaustyön kokonaiskustannus on 1 795,93 euroa (sis. alv.). Hakemukseen kirjatun mukaan auto (vuosimallia 1999) oli 10.4.2019 parkkeerattuna päiväkodin edessä olevalla parkkipaikalla noin klo 15.00–15.30. Auton etuosaan ja tuulilasille oli heitetty hiekkaa ja kiviä, joista oli tullut konepellin maalipintaan naarmuja ja lasiin kaksi halkeamaa.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadun selvityksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä oli saapunut noutamaan lastansa 10.4.2019 ja parkkeerannut autonsa päiväkodin aidan vieressä olevalle parkkipaikalle. Auton ja aidan väliin jää matkaa maksimissaan muutama metri. Samaan aikaan muutamat 4–5-vuotiaat lapset leikkivät hiekkaleikkejä aidan vieressä. Ilmeisesti kyseiset lapset ehtivät viskata auton päälle hiekkaa, joka mahdollisesti on sisältänyt myös isompia kiviä. Varmuudella ei ole mahdollista sanoa, ovatko hiekkaa heittäneet nimenomaan kyseiset lapset. Lähimpänä lapsia ollut aikuinen ei ole enää töissä päiväkodissa, mutta silminnäkijöitä on ollut useampia. Kuitenkaan kellään ei ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä tapahtui. Kaikki on käynyt hyvin nopeasti. Pihamaalla on ollut vahingon sattuessa henkilökuntaa riittävä määrä lapsimäärään nähden ja lasten valvonta on ollut asianmukaista. Oikaisuvaatimuksen tekijä oli ensin maininnut, ettei vaurioita ole tai ne ovat vähäisiä. Kukaan työntekijöistä ei ole todennut autoon tulleita vaurioita 10.4.2019. Oikaisuvaatimuksen tekijä kertoi seuraavana päivänä korjattavista vaurioista tuulilasissa.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Korvausvastuun syntyminen edellyttää myös, että moitittavan teon tai laiminlyönnin ja seurauksen välillä on syy-yhteys. Vahingonkärsijän tulee osoittaa edellä mainittu syy-yhteys.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan.

Saadun selvityksen perusteella toimipisteen lasten valvonta ulkoilutilanteessa on ollut asianmukaisesti järjestetty ja henkilökuntaa on ollut riittävä määrä lapsimäärään nähden. Toimipisteen aidan vieressä leikkineet lapset ovat ehtineet heittämään mahdollisesti isompia kiviä sisältävää hiekkaa. Silminnäkijöitä heittämiselle on ollut useita, mutta heittotapahtuma on edennyt nopeasti, joten tarkkaa tietoa tapahtuman kulusta ei ole saatavilla.

Saadun selvityksen perusteella vahingon syntymisen tapahtumaketju jää aukottomasti toteennäyttämättä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole hetimmiten selvittänyt tapahtunutta paikan päällä 10.4.2019 työntekijöiden kanssa, vaan hän on ilmoittanut seuraavana päivänä korjattavista vaurioista. Kuvamateriaalia aiheutuneista autovaurioista ei ole ollut käytettävissä, joskin käytettävissä on ollut 24.4.2019 päivätty autoliikkeen korjauskustannuslaskelma.

Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole syytä katsoa, että työntekijä tai viranhaltija olisi virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttanut vahinkoa. Siten ei voida katsoa, että Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala olisi vastuussa aiheutuneesta autovauriosta vahingonkorvauslain nojalla.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

This decision was published on 09.12.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.