Osavuosikatsaus vuonna 2019, Liikenneliikelaitos HKL

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Raportointikauden merkittävimmät tapahtumat

HKL:n tavoiteohjelman kehittämisohjelmat

Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 hyväksyttiin 27.9.2017 kaupunginvaltuustossa. Joukkoliikenteen pitkän aikajänteen kehittämisnäkymien kannalta olennaista ovat mm. tavoitteet kestävän liikkumisen edistämiseksi sekä linjaukset Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardien ja Malmin raitiotien suunnittelusta. HKL:n valintoja suuntaa myös Helsingin kaupungin tavoite edistyksellisyydestä digitalisaation hyödyntämisessä.

Helsingin kaupunkistrategian lisäksi HKL:n tavoiteohjelma vuosille 2016 – 2024 luo perustaa HKL:n toiminnan kehittämiselle. Tavoiteohjelmassa määritellään HKL:n strategiset tavoitteet ja näitä toteuttavat toimenpidekokonaisuudet eli kehitysohjelmat. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä HKL:n toimintaa on kehitetty henkilöstöohjelman, turvallisuuden kehittämisohjelman, operatiivisen tehokkuuden kehitysohjelman ja omaisuuden hallinnan kehitysohjelman avulla.

Vuoden 2019 toiminnassa keskeinen tavoite on henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen. Henkilöstöohjelmassa tätä tavoitetta toteutetaan neljällä toimenpidealueella, jotka ovat arjen työn sujuvuus, työ ja ergonomia, työkykyriskin minimointi sekä syrjinnän nollatoleranssi. HKL on myös alkuvuonna 2019 käynnistänyt reilun vuoden mittaisen Samalla radalla –hankkeen, jonka tavoitteina ovat työhyvinvoinnin parantaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen. Hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen laaja (9 pv/hlö) esimiesvalmennus kaikille HKL:n esimiehille.

Turvallisuuden kehitysohjelman kautta HKL parantaa toimintamallejaan liikenteessä, varikoilla, työmailla, kalustossa ja infrastruktuurissa. Työturvallisuuteen liittyen uudet työvaatteet kunnossapitoon hankittiin ja LEAN –koulutukset järjestettiin kaikissa kaluston kunnossapidon tiimeissä. Turvallisuus kuuluu kaikille –kiertue useissa HKL:n toimipisteissä toteutui ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Riskien hallinnassa käytettävän RamRisk –ohjelmiston käyttöönotto ja riskien käsittely on jatkunut koko HKL:n tasolla.

Turvallisuustyön perusteita määrittää sääntely kaupunkiraideliikennelaissa, liikennepalvelulaissa ja raideliikennelaissa. Viranomaissääntelyn lähtökohtana on itsevalvonta, joka perustuu HKL:n turvallisuusjohtamisjärjestelmään. Turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä HKL ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) auditoi säännöllisesti HKL:n toimintaa ja seuraava auditointi on syyskuussa 2019. Edellisessä auditoinnissa todettujen poikkeamien osalta HKL:llä toimitti tiedot korjaavista toimenpiteistä Traficomille toukokuussa 2019.

Operatiivisen tehokkuuden kehitysohjelmalla tavoitellaan HKL:n liikenteen hoidon ja sitä tukevien toimintojen tehostamista. Tehostamistarve vaihtelee merkittävästi toiminnoittain. Vuoden 2016 tasoon verrattuna HKL on jo vuositasolla tehostanut toimintaansa 7,6 milj. eurolla ja lisäksi kustannustehokkuutta parantavia toimia on toteutuksessa parhaillaan 3 milj. euron mittaluokassa.

Omaisuuden hallinnan kehitysohjelma liittyy HKL:n rooliin Helsingin joukkoliikenteen infrastruktuurin sekä metro- ja raitioliikenteen kaluston omistajana, kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Olemassa oleva omaisuus on mittava ja HKL:n tekemät korvaus-, ylläpito- ja uudisinvestoinnit pääsääntöisesti 100-200 milj. euroa vuodessa. Vastuu investointien toteuttamisesta tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla on suuri. Omaisuuden hallinnan kehitysohjelmalla HKL etsii keinoja mm. nykyisen omaisuuden ylläpidon laadun ja kustannustehokkuuden tarkoituksenmukaiseen hallintaan, joukkoliikenneinfrastruktuurin mahdollistaman tulovirran kasvattamiseen luomalla mahdollisuuksia eri palveluiden kehittämiseen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa sekä uusinvestointien aiempaa korkeatasoisempaan kustannusohjaukseen ja laadunhallintaan.

HKL:n hallintomalliselvitys

Kansliapäällikön asettama HKL:n hallintomuotoselvitystyö kaupunginkanslian ja HKL:n yhteistyössä käynnistyi tammikuussa ja työ valmistui kesäkuussa. Työ päätyi esittämään HKL:n yhtiöittämistä yhtenä kokonaisuutena. Kokonaisvaltaisena infrasta, kalustosta ja liikenteestä vastaavana yhtiönä HKL voi tuottaa yhteiskunnalle mahdollisimman suuren arvon mm. eri toimintojen välisiä synergioita hyödyntäen. Yhtiömuodossa HKL pystyisi myös palvelemaan kaupunkiraideliikenteen seudullistumisen tarpeita paremmin. Metro ulottuu jo Espooseen, Raide-Jokeri tuo Espooseen ratikan ja Vantaalla on vahva käsitys raitiolinjan toteuttamisesta Vantaalle 2020-luvulla. Mahdollisen yhtiöittämisen käsittely poliittisissa elimissä tapahtunee syksyn 2019 aikana.

Raitioliikenteen liikennöintisopimus

HKL:n johtokunta jätti kokouksessaan 13.9.2018 HSL:lle tarjoutumisen Raide-Jokerin ja kantakaupungin raitioliikenteen liikennöinnistä. Tarjoutumisessa HKL alentaa raitioliikenteen operoinnin hintaa 11 %:lla nykytasosta. Tarjoutumisen kustannustasoa arvioitaessa on syytä ottaa huomioon HKL:n menneiden vuosikymmenten vahva panostus kustannustehokkuuteen, sillä 1990-luvun puolivälin kustannustasoon verrattuna raitioliikenteen tuotanto on jo nykyisin 15 % edullisempaa. Vertailukohtana bussiliikenteen kustannustaso on samassa ajassa kilpailutuksen myötä alentunut noin 10 %. HSL:n hallitus käsitteli HKL:n tarjoutumista alkukesän kokouksissaan ja jatkaa käsittelyä elo-syyskuussa. HKL:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, minkä päätöksen HSL tekee liikennöinnin järjestämistavasta.

Länsimetro

HKL on yhteistyössä Länsimetro Oy:n kanssa kehittänyt toimintamalleja länsimetron infran hallinnan hoitamiseksi niin yhteiskunnan kuin infran omistajan kannalta mahdollisimman hyvin palvelevasti. HKL hoitaa länsimetron infrastruktuurin kunnossapitoa ja huoltoa Länsimetro Oy:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella. Lähtökohtana yhteistyössä on, että kantametron ja länsimetron infra muodostavat yhden pääkaupunkiseudun metrojärjestelmäkokonaisuuden, jota kunnossapidetään ja huolletaan yhtenä kokonaisuutena. Länsimetro Oy toteuttaa omistajavalvontaansa mm. auditoimalla HKL:lle kuuluvia tehtäviä. HKL ja Länsimetro Oy ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen länsimetron hallintaa ja ylläpitoa koskevan yhteistyösopimuksen päivittämisestä.

Raide-Jokeri

Raide-Jokerin infrahankkeen allianssi sai valmiiksi kehitysvaiheen ja tavoitehinta infrahankkeen osalta on 386 milj. euroa ja varikon osalta 69 milj. euroa. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin korotetun hankesuunnitelman enimmäishinnan ja varikon hankesuunnitelman kokouksessaan 13.3.2019. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan vastaavat asiat kokouksessaan 29.4.2019. Raide-Jokerin raitiotiehankkeen rakentaminen alkoi touko-kesäkuussa 2019 sekä Helsingin että Espoon alueella useasta eri kohteesta. Rakennustyöt tulevat vaikuttamaan merkittävästi liikennejärjestelyihin tulevien vuosien aikana.

Raide-Jokerin varikon rakentamisen valmistelu alkoi samanaikaisesti nykyisen bussivarikon korvaavan varikon rakentamisella. Roihupellon metrovarikon viereen tulevan bussivarikon valmistuttua vuoden 2020 alkupuolella, käynnistyvät varsinaiset raitiovaunuvarikon rakennustyöt.

Raide-Jokerin kalustoprojektin ensimmäisen vaunun korityöt valmistuivat kesäkuussa 2019. Vaunun varustelun jälkeen se siirretään koeajoja varten Helsingin rataverkolle huhtikuussa 2020. Loppujen 28 vaunun sarjatuotanto pyritään ajoittamaan siten, että vaunut valmistuvat yhdessä infrahankkeen valmistumisen kanssa.

Muut hankkeet ja päätökset

Kruunusillat –hankkeen allianssihankinta käynnistyi toukokuussa 2019. Kruunusillat –hanke on jaettu kokonaisurakkaan, joka käsittää kahden suurimman sillan toteuttamisen sekä allianssiurakkaan, johon kuuluu muu hankkeen toteutus, mm. raitiotieradan rakentaminen. Allianssitoteuttajan valinta on tarkoitus tehdä marraskuussa 2019.

Kalasataman raitiotiehanke päätettiin myös toteuttaa allianssimallilla. HKL:n johtokunta teki päätöksen huhtikuussa ja toteuttavan allianssin kilpailuttaminen käynnistyy syyskuussa 2019.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikon hankesuunnittelu käynnistyi tammikuussa 2019. Hankepäätös on tarkoitus esitellä alkusyksystä 2019 HKL:n johtokunnalle ja Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Ruskeasuon varikon toteuttamisen jälkeen arviolta vuonna 2022 käynnistyy Koskelan raitiovarikon perusteellinen uudistaminen.

Artic-raitiovaunujen toisen option mukaisen 10 vaunun toimitus käynnistyi loppukeväästä 2019 ja viimeiset vaunut toimitetaan lokakuussa 2019. Tämän jälkeen Articeja on toimitettu Helsinkiin 70 kpl ja Artic on HKL:n historian suurin vaunusarja. Lisäksi Saksan Schöneichessa on käytössä 3 täysin vastaavaa raitiovaunua. Artic-vaunuihin on alkuvuoden aikana toteutettu useita kuljettajan työtä helpottavia uudistuksia, kuten uudet istuimet sekä lämmitettävät, huurustumattomat peilikamerat. Myös vanhoihin nivelvaunuihin on tehty muutoksia kuljettaja ergonomian parantamiseksi, mm. parantamalla ohjaamon ilmastointia uudella ilmastointilaitteella.

HKL:n johtokunta hyväksyi viiden uuden M300 junan hankesuunnitelman Kivenlahden metroliikennettä varten. HKL on käynyt alkuvuodesta alustavia neuvotteluja CAF:in kanssa viiden M300-junan option käyttämisestä. Junat toimitettaisiin vuosina 2021-2022. Myös M300-juniin on päätetty tehdä kuljettajien ergonomiaa kehittäviä toimenpiteitä.

M100- ja M200-metrojunien peruskorjausprojekti eteni toimittajan valinnalla. VR Kunnossapito valittiin junien kunnostajaksi. Ensimmäinen M100-juna annetaan toimittajalle peruskorjattavaksi kesällä 2019.

HKL käynnisti yhdessä HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin kanssa metron kapasiteetin lisäämistä koskevan esiselvityksen. Tarkoituksena on muodostaa näkemys tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä, joilla varmistetaan metrojärjestelmän kapasiteetti pitkälle tulevaisuuteen. Toimenpide-ehdotukset vaiheineen käsittävän raportin on tarkoitus valmistua alkusyksystä 2019.

HKL:n johtokunta päätti kilpailutuksen pohjalta 21.2.2019 järjestyksenvalvonnan tilaamisesta Palmia Oy:ltä ja vartioinnin tilaamisesta Avarn Security Oy:ltä sopimuskaudeksi 1.11.2019-31.10.2023.

Metron automatisointia koskevien sopimusten purkuasian käsittely on jatkunut Helsingin käräjäoikeudessa suullisilla käsittelyillä kesäkuun 2019 loppuun. Käräjäoikeuden ratkaisua odotetaan viimeistään alkuvuodesta 2020.

Kaupunkipyöräpalvelu laajeni alkuvuonna 2019 käytännössä lähes koko Kehä I:n sisäpuoliselle alueelle. Helsingin alueella on 2380 kaupunkipyörää ja 238 pyöräasemaa. Alkuvuonna valmistui myös kansainvälinen vertailututkimus kaupunkipyöristä, joka osoitti Helsingin kaupunkipyöräpalvelun olevan käyttöasteeltaan aivan maailman terävintä kärkeä.

Pitkäaikaisen hallintojohtaja Yrjö Judströmin jäädessä eläkettä edeltävälle vuosilomalle HKL:n johtokunta päätti HKL:n tukipalveluiden uudistamisesta niin, että tukipalveluyksiköt ovat Talous- ja toiminnanohjausyksikkö sekä Henkilöstö ja liiketoiminnan tuki –yksikkö. Avoimeksi asetettuun Henkilöstö ja liiketoiminnan tuki –yksikön johtajan tehtävään HKL:n johtokunta valitsi kokouksessaan 25.6.2019 Petri Lumijärven.

Suoritteet

HKL:n tuottamassa raitio-, metro- ja lauttaliikenteessä tehtiin yhteensä 75,3 milj. matkaa tammi-kesäkuussa. Raitioliikenteessä matkoja tehtiin 7,1 % edellisvuotta vähemmän ja metroliikenteessä 3,5 % enemmän. Raitioliikenteessä matkustajamäärää laskee Hämeentien muutokset. Suomenlinnan lauttaliikenteessä matkustajamäärä oli viime vuoden tasolla.

Talousarvion sitovat tavoitteet

Liikennelaitoksen ennustetaan saavuttavan vuonna 2019 sitovista tavoitteista kaksi (2) kahdeksasta (8). Laitoksen sitovista tavoitteista taloudellisen tuloksen sekä metroliikenteen liikennöinnin luotettavuuden ennakoidaan toteutuvan tavoitteen mukaisesti.

Toiminnan kokonaiskustannusten ei ennusteta saavuttavan tavoitetta. HKL:n menot kasvavat enemmän kuin suoritteena käytettävä paikkakilometrien määrä.

Asiakastyytyväisyyden osalta (liikennöitsijäarvosana) kevään tutkimustuloksissa nähdään lievää nousua vuoden 2018 arvosanaan verrattuna. Erityisesti metroliikenteeseen kohdistunut aiempi epäedullinen ja negatiivinen uutisointi on laantunut. Metroliikenteen asiakastyytyväisyyden ennustetaankin palautuvan aiemmalle hyvälle tasolle asiakkaiden luottamuksen palautuessa, mutta liikennöitsijäarvosanan ennustetaan silti vielä toistaiseksi jäävän tavoitteesta. Raitioliikenteen arvosanoissa suurin nousu näkyy kuljettajien palvelukyvyssä ja ajotavassa. Aikataulussa pysymisen tunne sekä kokemus opasteiden toimivuudesta sen sijaan on heikentynyt. Syyksi arvioidaan Hämeentien muutostyön aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ja HSL:n vyöhykelippu-uudistus. Kokonaisuudessaan myös raitioliikenteen liikennöitsijäarvosanan ennustetaan jäävän tavoitteesta.

Raitioliikenteen luotettavuuden ennustetaan jäävän tavoitteesta. Syksyllä 2018 alkanut lievä kuljettajapula vaikutti luotettavuuteen alkuvuodesta 2019. Kuljettajaresurssit ovat nyt tasapainossa ja uutta kalustoa on saatu linjalle odotetusti. Loppuvuoden ennustetaan sujuvan normaalilla suoritustasolla.

Matkustajien kokeman järjestyksen ja turvallisuuden tunteen arvosana on noussut molemmissa liikennöintimuodoissa. Järjestyksenpidon näkökulmasta huomattavia häiriöitä tai muutosta toiminnassa ei ole ollut, mutta arvosanojen ennustetaan silti jäävän tavoitteesta.

Henkilöstö

HKL:n henkilöstömäärä oli 1 272 henkilöä 30.6.2019 (30.6.2018: 1 262). Vuoden 2018 lopussa henkilöstömäärä oli 1 207. Keskimäärin tammi-kesäkuussa henkilöitä oli 1 234, kun vastaavalla kaudella vuonna 2018 henkilöitä oli keskimäärin 1 229.

Käyttötalous

Koko vuoden liikevaihtoennuste on 212,4 milj. euroa eli 11,8 milj. euroa vähemmän kuin tulosbudjetissa. HKL:n saama kaupungin tuki on jäämässä budjetoidusta tasosta 7,4 milj. euroa. Syynä on Länsimetro Oy:n vastikkeet, joita korvataan kaupungin tuen kautta. Vastikkeet jäävät selvästi budjetoidusta tasosta; LM Oy hyvittää vuonna 2018 maksettujen vastikkeiden ylijäämää vuonna 2019 ja lisäksi hoito- ja rahoitusvastikkeet tulevat toteutumaan talousarviossa budjetoitua pienempinä.

HSL:ltä veloitettavia infrakorvauksia on toteutumassa 3,2 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Infraan liittyviä käyttömenoja on toteutumassa budjetoitua vähemmän.

Menoissa palveluiden ostoja on toteumassa 44,4 milj. euroa eli 3,1 milj. euroa budjettia vähemmän. Ratojen profilointi on siirtymässä vuodelle 2020, joten vuoden 2019 aikana toteutuu profiloinnin kuluja 1,0 milj. euroa vähemmän kuin on budjetoitu. Myös asiantuntijapalveluita on toteutumassa budjetoitua vähemmän.

Liiketoiminnan muut kulut ovat ennusteessa 23,4 milj. euroa eli 7,2 milj. euroa budjettia vähemmän. Länsimetro Oy:lle maksettavia yhtiövastikkeita tullaan maksamaan selvästi budjetissa ennakoitua vähemmän.

HKL:n tilikauden tulosennuste on 1,2 (TB19: 0) milj. euroa.

Investoinnit

Kesäkuun loppuun mennessä investointimenoja on toteutunut 58,9 milj. eurolla. Suurimmat yksittäiset investoinnit ovat olleet Raide-Jokerin ratainfran suunnittelu ja rakentaminen 21,1 milj. euroa sekä Artic-raitiovaunujen maksut 14,6 milj. euroa. Helsingin metron asetinlaitteen menoja on kirjattu 4,8 milj. euroa alkuvuoden aikana.

Investointien nettoennuste on 151,0 milj. euroa, kun tulosbudjetin investoinnit ovat 172,6 milj. euroa.

Tilikauden suurin investointi on Raide-Jokerin infra 36,3 milj. euroa. Uusia Artic-raitiovaunujen maksuja on toteutumassa 38,7 milj. euroa, josta tänä vuonna toimitettavien 10 raitiovaunun osuus on 19,7 milj. euroa. Muita suuria investointeja ovat mm. vanhojen M100-metrojunien peruskorjaus 7,9 milj. euroa ja metron kulunvalvonnan uusiminen 6,1 milj. euroa.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 16.05.2019 § 83

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Päivärinta, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 78433

Ville Lehmuskoski, toimitusjohtaja , puhelin: 310 35091

This decision was published on 30.08.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §