Valtuustoaloite, perheiden palvelujen kehittäminen
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Alviina Alametsän ym. valtuustoaloitteesta koskien perheiden palvelujen kehittämistä
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Alviina Alametsän ja 18 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien perheiden palvelujen kehittämistä:
"Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa helsinkiläisten perheitä, lapsia ja yksinhuoltajia tukevien palvelujen saatavuuden parantamista. Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen palveluja sekä maksuttomia palveluja. Matalan kynnyksen palveluilla pystytään tukemaan perheitä, tarjoamaan neuvontaa ja ohjausta varhaisessa vaiheessa.
Perhekeskustoimintamallissa perheiden palvelut on koottu samaan kokonaisuuteen ja asiakkaan ympärille kootaan hänen tarpeidensa mukainen palvelukokonaisuus. Neuvolatiimi tarjoaa moniammatillista varhaista tukea lapselle ja perheelle, ja ohjaa perheen tarvittaessa lapsiperheiden kotipalveluun, sosiaaliohjaukseen tai muihin lapsiperheiden palveluihin.
Kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheen arjen tukemiseen tarkoitettua palvelua, jota voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Asiakas saa palvelua ottamalla yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun, jossa arvioidaan kotipalvelun tarve ja tehdään kotipalvelun myöntämispäätös. Lapsiperheillä on välttämättömään kotipalveluun sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaan subjektiivinen oikeus. Lapsiperheiden kotipalveluun pääsee matalalla kynnyksellä, eikä palveluun ole jonoa.
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksut perustuvat voimassa olevaan asiakasmaksulakiin. Monista muista kaupungeista ja kunnista poiketen Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta myös eräille muille asiakasryhmille kuin lastensuojelun asiakasperheille. Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta palvelutarpeen arvioinnin (kolme kuukautta) aikana, perhesosiaalityön asiakkaille, vammaispalvelun sosiaalityön asiakkaille ja lastensuojelun asiakasperheille.
Lapsiperheiden kotipalvelulla on yhteneväinen tuloperusteinen maksutaulukko varhaiskasvatuksen kanssa. Asiakasmaksutaulukko on rakennettu niin, että pienituloisille perheille ei muodostu asiakasmaksua. Asiakkaat maksavat toteutuneen palvelun mukaan 0‒10,90 euroa tunnilta. Sosiaali- ja terveystoimen omassa toiminnassa on vuoden 2019 aikana ollut 54 prosenttia kaikista lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaista. Omassa toiminnassa palvelu on ollut 90 prosentille asiakasperheistä maksutonta. Enimmäismaksun 10,90 euroa/tunti on maksanut 7 prosenttia kotipalvelun asiakasperheistä.
Hieman alle puolet (46 %) kotipalvelun asiakkaista on saanut palvelua palvelusetelituottajalta. Palvelusetelijärjestelmästä ei tällä hetkellä saada tilastoa asiakaskohtaisista maksuista tai kuinka moni perhe on saanut palvelusetelin maksuttomana. Asiakas maksaa sosiaali- ja terveystoimen myöntämän palvelusetelin lisäksi omavastuuosuuden palveluntuottajalle 0‒10,90 euroa tunnilta.
Sosiaali- ja terveystoimi on valmistelemassa asiakkaalle maksutonta palveluseteliä, joka tuodaan lautakunnan päätettäväksi lokakuussa. Lapsiperheiden kotipalvelun uusi palveluseteli on uusi palvelutuote lastensuojelun piiriin kuluvien ja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Asiakkaalta ei peritä omavastuuta palvelusetelin yhteydessä, ja näin ollen palveluseteli on sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.5.2017 § 122 päätöksen mukainen. Uudella palvelusetelin käyttöönotolla tavoitellaan lapsiperheiden kotipalveluiden asiakkaiden yhdenvertaisuutta, asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä ja palvelun saatavuuden parantamista. Malli antaa asiakkaille mahdollisuuden valita ja vaihtaa esimerkiksi nykyinen ostopalvelulla tuotettu palvelu palvelusetelillä hankittavaksi. Palvelusetelillä myönnetty kotipalvelu järjestetään samojen myöntämiskriteereiden mukaisesti kuin Helsingin kaupungin omana palveluna tuotettu palvelu.
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksut ovat harvoin muodostuneet esteeksi perheelle palvelun vastaanottamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimi selvittää mahdollisuuden yksilöhuollon päätöksenteon delegointioikeuksien muuttamisesta siten, että lapsiperheiden kotipalvelun johtavilla ohjaajilla olisi jatkossa oikeus tehdä harkinnanvaraisesti päätös kotipalvelun maksuttomuudesta, jos asiakasmaksu on esteenä kotipalvelun vastaanottamiselle.
Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Lastensuojelulain 36 §:n mukaan kunnan on järjestettävä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut sen tarpeen mukaisesti, mitä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on kirjannut lapsen asiakassuunnitelmaan.
Neuvolan psykologipalvelut
Neuvolan psykologipalvelut vastaavat osaltaan sekä mielenterveyslain (1116/1990) edellyttämästä mielenterveystyöstä odottavien ja vauvaikäisten lasten vanhempien osalta että terveydenhuoltolain (1326/2010) 15 §:n edellyttämien kunnan lakisääteisten neuvolapalveluiden tuottamisesta. Lasten tulisi päästä palveluun kolmen kuukauden sisällä.
Neuvolan psykologipalvelun psykologit osallistuvat vanhemmuuden ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen sekä lapsen ja perheen erityisen tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen silloin, kun neuvolan ja päivähoidon tuki ei ole riittävää. Tarvittaessa tehdään lapsen psykologinen tutkimus. Tutkimuksiin ohjautuvilla lapsilla on neuvolan seulonnassa tai varhaiskasvatuksessa todettu kehityksellisiä ongelmia, muun muassa kehitysviivettä tai kehityksellistä erityisvaikeutta, autismikirjon oireita, keskittymisvaikeutta tai sopeutumisongelmia.
Helsingissä on noin 40 000 neuvolaikäistä lasta, ja kehityksellisten häiriöiden esiintyvyydet huomioiden neuvolan psykologipalveluja saattaisi tarvita jopa 12 prosenttia lastenneuvolaikäisistä. Vuonna 2018 kolmelle prosentille lastenneuvolaikäisistä voitiin tarjota neuvolan psykologipalveluja. Noin 6 500 naista synnyttää Helsingissä vuosittain, ja arvioiden mukaan jopa 10 prosenttia voisi tarvita neuvolan psykologipalveluja. Vuonna 2018 äitiysneuvolan asiakkaista 5,5 prosentille voitiin tarjota neuvolan psykologipalveluja. Odotusaika psykologipalveluihin on alueesta riippuen lastenneuvolassa neljästä kahdeksaan kuukautta ja äitiysneuvolassa pari kuukautta. Helsingin neuvolan psykologipalveluissa on 14 psykologin vakanssia, ja psykologipalveluja pyritään vahvistamaan asteittain talousarvion sallimissa puitteissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että talousarviossa otetaan huomioon toimialan esittämä neuvolapsykologien saavutettavuudessa oleva vaje ja tehdään tarvittavat resursoinnit tarpeen täyttämiseksi ja jonojen lyhentämiseksi.
Pariterapia
Helsingin pariterapiayksikössä on 12 psykoterapeuttia sekä johtava psykoterapeutti. Pariterapia on perheille maksutonta ja sitä tarjotaan perheille tarpeen mukaan 1‒15 kertaa. Suuren kysynnän vuoksi palvelua pystytään tarjoamaan vain pikkulapsiperheiden vanhemmille. Pisimmillään odotusaika palveluun on tällä hetkellä noin seitsemän kuukautta. Odotusaikoihin vaikuttaa myös juuri ennen vastaanottoaikaa peruutetut tai kokonaan peruuttamattomat vastaanottokäynnit. Vuonna 2018 lähes 10 prosenttia vastaanottoajoista jäi toteutumatta peruutuksen tai käyttämättä jääneen vastaanottoajan vuoksi.
Seurakunnalla ja kolmannen sektorin toimijoilla on myös tarjolla maksutonta pariterapiaa. Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat palvelua 100‒250 eurolla, jolloin 10 kerran pariterapiajakson kustannukset ovat keskiarvoltaan noin 1 750,00 euroa/pari.
Perheneuvoloissa ja neuvolan psykologipalveluissa on 58 psykologin vakanssia. Psykologien lisäksi toimialalla on psykoterapeutteja, joita on muun muassa vauvaperhetyössä, perheterapiassa ja pariterapiassa. Psykososiaalista tukea ja kannattelua tarjotaan asiakkaan hyväksi myös monessa muussa peruspalvelussa eri ammattilaisten vastaanotoilla. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että pariterapiaan pääsyä helpotetaan ja jonoja lyhennetään, jotta pariskunnat, joilla on pieniä lapsia, saavat tukea oikea-aikaisesti.
Fysioterapia
Perhekeskuksissa tarjotaan pienten lasten fysioterapian lisäksi myös äitiysfysioterapiaa, joka on selkeästi kasvavaa toimintaa. Fysioterapia tarjoaa sekä odottaville että synnyttäneille äitiysneuvolan asiakkaille perhevalmennusryhmiä. Ryhmässä käydään läpi ennaltaehkäiseviä ohjeita ja neuvoja raskauden ja synnytyksen aiheuttamaan tuki- ja liikuntaelinkuormitukseen, ohjausta lapsen käsittelyyn motorisen kehityksen tueksi sekä tietoa koko perheen arkiliikkumisen lisäämisen tärkeydestä. Äitiysfysioterapian ryhmät käynnistyivät vuonna 2018 ja ryhmiä on lisätty asiakastarpeiden mukaisesti vuoden 2019 aikana. Äitiysfysioterapian ryhmätoiminta on asiakkaalle maksutonta. Tarvittaessa fysioterapiaa tarjotaan yksilövastaanotolla, johon ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin aloitteesta.
Viestintä
Lapsiperheiden palveluista viestitään neuvoloissa ja muissa perhekeskuspalveluissa, kaupungin internet-sivuilla sekä eri sosiaalisen median kanavilla. Etenkin Perheentuki-sivustolle on koottu kattavasti tietoa lapsiperheille suunnatuista eri palveluista. Lapsiperheille on tarjolla myös matalan kynnyksen sähköisiä palveluja, kuten Tarvitsen apua -nappi yhteydenottokanavana sekä neuvolan chat- ja chatbotpalvelu. Lisäksi kehitetään perhekeskuksen neuvontaa ja ohjausta.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 yhtenä linjauksena on perustason palvelujen parantaminen. Palvelujen saatavuus ja maksuttomuus lisäävät niiden käyttöä ja siten perheiden, lasten ja yksinhuoltajien hyvinvointia. Matalan kynnyksen palveluilla pystytään tukemaan perheitä varhaisessa vaiheessa, jotta perhe ei tarvitse mahdollisia raskaampia korjaavia palveluja. Tämä on sekä taloudellisesti kestävää ja perheille inhimillisesti tarkoituksenmukaista.
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään neuvolan psykologipalveluita käsittelevän kohdan viimeisen kappaleen loppuun seuraava virke: ”Lautakunta pitää tärkeänä, että talousarviossa otetaan huomioon toimialan esittämä neuvolapsykologien saavutettavuudessa oleva vaje ja tehdään tarvittavat resursoinnit tarpeen täyttämiseksi ja jonojen lyhentämiseksi.”
Kannattaja: jäsen Laura Nordström
Vastaehdotus 2:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään pariterapiaa käsittelevän kohdan viimeisen kappaleen loppuun seuraava virke: ”Lautakunta pitää tärkeänä, että pariterapiaan pääsyä helpotetaan ja jonoja lyhennetään, jotta pariskunnat, joilla on pieniä lapsia, saavat tukea oikea-aikaisesti.”
Kannattaja: jäsen Laura Nordström
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Sandra Hagman)
Jaa-äänet: 4
Leo Bergman, Sami Heistaro, Seija Muurinen, Matias Pajula
Ei-äänet: 9
Katju Aro, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Aleksi Niskanen, Laura Nordström, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen äänin 9 - 4.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sandra Hagman)
Jaa-äänet: 6
Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Seija Muurinen, Matias Pajula, Karita Toijonen
Ei-äänet: 6
Katju Aro, Sandra Hagman, Kati Juva, Aleksi Niskanen, Laura Nordström, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 1
Leo Bergman
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen äänin 6 - 6 (tyhjää 1). Puheenjohtajan ääni ratkaisi.
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.
Äänestys 1
Ayes: Esityksen mukaan
Noes: Lisätään kappaleen 13 loppuun ”Lautakunta pitää tärkeänä, että talousarviossa otetaan huomioon toimialan esittämä neuvolapsykologien saavutettavuudessa oleva vaje ja tehdään tarvittavat resurssoinnit tarpeen täyttämiseksi ja jonojen lyhentämiseksi.”
| Member | Political group |
|---|---|
| Bergman, Leo | No council group |
| Heistaro, Sami | No council group |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pajula, Matias | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Member | Political group |
|---|---|
| Aro, Katju | No council group |
| Bergholm, Tapio | No council group |
| Ehrnrooth, Cecilia | No council group |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
| Niskanen, Aleksi | No council group |
| Nordström, Laura | No council group |
| Toijonen, Karita | No council group |
| Vesikansa, Sanna | No council group |
| Member | Political group |
|---|
| Member | Political group |
|---|
By political group
| Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
|---|---|---|---|---|
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| No council group | 2 | 7 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Äänestys 2
Ayes: Esityksen mukaan
Noes: Kappaleen 16 loppuun: ”Lautakunta pitää tärkeänä, että pariterapiaan pääsyä helpotetaan ja jonoja lyhennetään, jotta pariskunnat joilla on pieniä lapsia, saavat tukea oikea-aikasesti. ”
| Member | Political group |
|---|---|
| Bergholm, Tapio | No council group |
| Ehrnrooth, Cecilia | No council group |
| Heistaro, Sami | No council group |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pajula, Matias | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Toijonen, Karita | No council group |
| Member | Political group |
|---|---|
| Aro, Katju | No council group |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
| Niskanen, Aleksi | No council group |
| Nordström, Laura | No council group |
| Vesikansa, Sanna | No council group |
| Member | Political group |
|---|---|
| Bergman, Leo | No council group |
| Member | Political group |
|---|
By political group
| Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
|---|---|---|---|---|
| No council group | 4 | 4 | 1 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Alviina Alametsän ja 18 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien perheiden palvelujen kehittämistä:
"Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa helsinkiläisten perheitä, lapsia ja yksinhuoltajia tukevien palvelujen saatavuuden parantamista. Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen palveluja sekä maksuttomia palveluja. Matalan kynnyksen palveluilla pystytään tukemaan perheitä, tarjoamaan neuvontaa ja ohjausta varhaisessa vaiheessa.
Perhekeskustoimintamallissa perheiden palvelut on koottu samaan kokonaisuuteen ja asiakkaan ympärille kootaan hänen tarpeidensa mukainen palvelukokonaisuus. Neuvolatiimi tarjoaa moniammatillista varhaista tukea lapselle ja perheelle, ja ohjaa perheen tarvittaessa lapsiperheiden kotipalveluun, sosiaaliohjaukseen tai muihin lapsiperheiden palveluihin.
Kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheen arjen tukemiseen tarkoitettua palvelua, jota voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Asiakas saa palvelua ottamalla yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun, jossa arvioidaan kotipalvelun tarve ja tehdään kotipalvelun myöntämispäätös. Lapsiperheillä on välttämättömään kotipalveluun sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaan subjektiivinen oikeus. Lapsiperheiden kotipalveluun pääsee matalalla kynnyksellä, eikä palveluun ole jonoa.
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksut perustuvat voimassa olevaan asiakasmaksulakiin. Monista muista kaupungeista ja kunnista poiketen Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta myös eräille muille asiakasryhmille kuin lastensuojelun asiakasperheille. Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta palvelutarpeen arvioinnin (kolme kuukautta) aikana, perhesosiaalityön asiakkaille, vammaispalvelun sosiaalityön asiakkaille ja lastensuojelun asiakasperheille.
Lapsiperheiden kotipalvelulla on yhteneväinen tuloperusteinen maksutaulukko varhaiskasvatuksen kanssa. Asiakasmaksutaulukko on rakennettu niin, että pienituloisille perheille ei muodostu asiakasmaksua. Asiakkaat maksavat toteutuneen palvelun mukaan 0‒10,90 euroa tunnilta. Sosiaali- ja terveystoimen omassa toiminnassa on vuoden 2019 aikana ollut 54 prosenttia kaikista lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaista. Omassa toiminnassa palvelu on ollut 90 prosentille asiakasperheistä maksutonta. Enimmäismaksun 10,90 euroa/tunti on maksanut 7 prosenttia kotipalvelun asiakasperheistä.
Hieman alle puolet (46 %) kotipalvelun asiakkaista on saanut palvelua palvelusetelituottajalta. Palvelusetelijärjestelmästä ei tällä hetkellä saada tilastoa asiakaskohtaisista maksuista tai kuinka moni perhe on saanut palvelusetelin maksuttomana. Asiakas maksaa sosiaali- ja terveystoimen myöntämän palvelusetelin lisäksi omavastuuosuuden palveluntuottajalle 0‒10,90 euroa tunnilta.
Sosiaali- ja terveystoimi on valmistelemassa asiakkaalle maksutonta palveluseteliä, joka tuodaan lautakunnan päätettäväksi lokakuussa. Lapsiperheiden kotipalvelun uusi palveluseteli on uusi palvelutuote lastensuojelun piiriin kuluvien ja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Asiakkaalta ei peritä omavastuuta palvelusetelin yhteydessä, ja näin ollen palveluseteli on sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.5.2017 § 122 päätöksen mukainen. Uudella palvelusetelin käyttöönotolla tavoitellaan lapsiperheiden kotipalveluiden asiakkaiden yhdenvertaisuutta, asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä ja palvelun saatavuuden parantamista. Malli antaa asiakkaille mahdollisuuden valita ja vaihtaa esimerkiksi nykyinen ostopalvelulla tuotettu palvelu palvelusetelillä hankittavaksi. Palvelusetelillä myönnetty kotipalvelu järjestetään samojen myöntämiskriteereiden mukaisesti kuin Helsingin kaupungin omana palveluna tuotettu palvelu.
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksut ovat harvoin muodostuneet esteeksi perheelle palvelun vastaanottamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimi selvittää mahdollisuuden yksilöhuollon päätöksenteon delegointioikeuksien muuttamisesta siten, että lapsiperheiden kotipalvelun johtavilla ohjaajilla olisi jatkossa oikeus tehdä harkinnanvaraisesti päätös kotipalvelun maksuttomuudesta, jos asiakasmaksu on esteenä kotipalvelun vastaanottamiselle.
Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Lastensuojelulain 36 §:n mukaan kunnan on järjestettävä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut sen tarpeen mukaisesti, mitä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on kirjannut lapsen asiakassuunnitelmaan.
Neuvolan psykologipalvelut
Neuvolan psykologipalvelut vastaavat osaltaan sekä mielenterveyslain (1116/1990) edellyttämästä mielenterveystyöstä odottavien ja vauvaikäisten lasten vanhempien osalta että terveydenhuoltolain (1326/2010) 15 §:n edellyttämien kunnan lakisääteisten neuvolapalveluiden tuottamisesta. Lasten tulisi päästä palveluun kolmen kuukauden sisällä.
Neuvolan psykologipalvelun psykologit osallistuvat vanhemmuuden ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen sekä lapsen ja perheen erityisen tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen silloin, kun neuvolan ja päivähoidon tuki ei ole riittävää. Tarvittaessa tehdään lapsen psykologinen tutkimus. Tutkimuksiin ohjautuvilla lapsilla on neuvolan seulonnassa tai varhaiskasvatuksessa todettu kehityksellisiä ongelmia, muun muassa kehitysviivettä tai kehityksellistä erityisvaikeutta, autismikirjon oireita, keskittymisvaikeutta tai sopeutumisongelmia.
Helsingissä on noin 40 000 neuvolaikäistä lasta, ja kehityksellisten häiriöiden esiintyvyydet huomioiden neuvolan psykologipalveluja saattaisi tarvita jopa 12 prosenttia lastenneuvolaikäisistä. Vuonna 2018 kolmelle prosentille lastenneuvolaikäisistä voitiin tarjota neuvolan psykologipalveluja. Noin 6 500 naista synnyttää Helsingissä vuosittain, ja arvioiden mukaan jopa 10 prosenttia voisi tarvita neuvolan psykologipalveluja. Vuonna 2018 äitiysneuvolan asiakkaista 5,5 prosentille voitiin tarjota neuvolan psykologipalveluja. Odotusaika psykologipalveluihin on alueesta riippuen lastenneuvolassa neljästä kahdeksaan kuukautta ja äitiysneuvolassa pari kuukautta. Helsingin neuvolan psykologipalveluissa on 14 psykologin vakanssia, ja psykologipalveluja pyritään vahvistamaan asteittain talousarvion sallimissa puitteissa.
Pariterapia
Helsingin pariterapiayksikössä on 12 psykoterapeuttia sekä johtava psykoterapeutti. Pariterapia on perheille maksutonta ja sitä tarjotaan perheille tarpeen mukaan 1‒15 kertaa. Suuren kysynnän vuoksi palvelua pystytään tarjoamaan vain pikkulapsiperheiden vanhemmille. Pisimmillään odotusaika palveluun on tällä hetkellä noin seitsemän kuukautta. Odotusaikoihin vaikuttaa myös juuri ennen vastaanottoaikaa peruutetut tai kokonaan peruuttamattomat vastaanottokäynnit. Vuonna 2018 lähes 10 prosenttia vastaanottoajoista jäi toteutumatta peruutuksen tai käyttämättä jääneen vastaanottoajan vuoksi.
Seurakunnalla ja kolmannen sektorin toimijoilla on myös tarjolla maksutonta pariterapiaa. Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat palvelua 100‒250 eurolla, jolloin 10 kerran pariterapiajakson kustannukset ovat keskiarvoltaan noin 1 750,00 euroa/pari.
Perheneuvoloissa ja neuvolan psykologipalveluissa on 58 psykologin vakanssia. Psykologien lisäksi toimialalla on psykoterapeutteja, joita on muun muassa vauvaperhetyössä, perheterapiassa ja pariterapiassa. Psykososiaalista tukea ja kannattelua tarjotaan asiakkaan hyväksi myös monessa muussa peruspalvelussa eri ammattilaisten vastaanotoilla.
Fysioterapia
Perhekeskuksissa tarjotaan pienten lasten fysioterapian lisäksi myös äitiysfysioterapiaa, joka on selkeästi kasvavaa toimintaa. Fysioterapia tarjoaa sekä odottaville että synnyttäneille äitiysneuvolan asiakkaille perhevalmennusryhmiä. Ryhmässä käydään läpi ennaltaehkäiseviä ohjeita ja neuvoja raskauden ja synnytyksen aiheuttamaan tuki- ja liikuntaelinkuormitukseen, ohjausta lapsen käsittelyyn motorisen kehityksen tueksi sekä tietoa koko perheen arkiliikkumisen lisäämisen tärkeydestä. Äitiysfysioterapian ryhmät käynnistyivät vuonna 2018 ja ryhmiä on lisätty asiakastarpeiden mukaisesti vuoden 2019 aikana. Äitiysfysioterapian ryhmätoiminta on asiakkaalle maksutonta. Tarvittaessa fysioterapiaa tarjotaan yksilövastaanotolla, johon ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin aloitteesta.
Viestintä
Lapsiperheiden palveluista viestitään neuvoloissa ja muissa perhekeskuspalveluissa, kaupungin internet-sivuilla sekä eri sosiaalisen median kanavilla. Etenkin Perheentuki-sivustolle on koottu kattavasti tietoa lapsiperheille suunnatuista eri palveluista. Lapsiperheille on tarjolla myös matalan kynnyksen sähköisiä palveluja, kuten Tarvitsen apua -nappi yhteydenottokanavana sekä neuvolan chat- ja chatbotpalvelu. Lisäksi kehitetään perhekeskuksen neuvontaa ja ohjausta.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 yhtenä linjauksena on perustason palvelujen parantaminen. Palvelujen saatavuus ja maksuttomuus lisäävät niiden käyttöä ja siten perheiden, lasten ja yksinhuoltajien hyvinvointia. Matalan kynnyksen palveluilla pystytään tukemaan perheitä varhaisessa vaiheessa, jotta perhe ei tarvitse mahdollisia raskaampia korjaavia palveluja. Tämä on sekä taloudellisesti kestävää ja perheille inhimillisesti tarkoituksenmukaista.
Kaupunginhallitus oli pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa Alviina Alametsän ja 18 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien perheiden palvelujen kehittämistä 28.8.2019 mennessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta lausunnon 20.8.2019 kokouksessaan. Kokouksen jälkeen huomattiin, että lausuntoesitykseen oli esityslistan kokoamisvaiheessa virheellisesti lisätty kohtien "Neuvolan psykologipalvelut" ja "Pariterapia" alle sama teksti. Tästä syystä lausuntoasia tuodaan lautakunnan päätettäväksi uudelleen. Uusi lausunto tulee antaa 10.9.2019 mennessä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.08.2019 § 200
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Alviina Alametsän ja 18 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien perheiden palvelujen kehittämistä:
"Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa helsinkiläisten perheitä, lapsia ja yksinhuoltajia tukevien palvelujen saatavuuden parantamista. Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen palveluja sekä maksuttomia palveluja. Matalan kynnyksen palveluilla pystytään tukemaan perheitä, tarjoamaan neuvontaa ja ohjausta varhaisessa vaiheessa.
Perhekeskustoimintamallissa perheiden palvelut on koottu samaan kokonaisuuteen ja asiakkaan ympärille kootaan hänen tarpeidensa mukainen palvelukokonaisuus. Neuvolatiimi tarjoaa moniammatillista varhaista tukea lapselle ja perheelle, ja ohjaa perheen tarvittaessa lapsiperheiden kotipalveluun, sosiaaliohjaukseen tai muihin lapsiperheiden palveluihin.
Kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheen arjen tukemiseen tarkoitettua palvelua, jota voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Asiakas saa palvelua ottamalla yhteyttä lapsiperheiden kotipalveluun, jossa arvioidaan kotipalvelun tarve ja tehdään kotipalvelun myöntämispäätös. Lapsiperheillä on välttämättömään kotipalveluun sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaan subjektiivinen oikeus. Lapsiperheiden kotipalveluun pääsee matalalla kynnyksellä, eikä palveluun ole jonoa.
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksut perustuvat voimassa olevaan asiakasmaksulakiin. Monista muista kaupungeista ja kunnista poiketen Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta myös eräille muille asiakasryhmille kuin lastensuojelun asiakasperheille. Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta palvelutarpeen arvioinnin (kolme kuukautta) aikana, perhesosiaalityön asiakkaille, vammaispalvelun sosiaalityön asiakkaille ja lastensuojelun asiakasperheille.
Lapsiperheiden kotipalvelulla on yhteneväinen tuloperusteinen maksutaulukko varhaiskasvatuksen kanssa. Asiakasmaksutaulukko on rakennettu niin, että pienituloisille perheille ei muodostu asiakasmaksua. Asiakkaat maksavat toteutuneen palvelun mukaan 0‒10,90 euroa tunnilta. Sosiaali- ja terveystoimen omassa toiminnassa on vuoden 2019 aikana ollut 54 prosenttia kaikista lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaista. Omassa toiminnassa palvelu on ollut 90 prosentille asiakasperheistä maksutonta. Enimmäismaksun 10,90 euroa/tunti on maksanut 7 prosenttia kotipalvelun asiakasperheistä.
Hieman alle puolet (46 %) kotipalvelun asiakkaista on saanut palvelua palvelusetelituottajalta. Palvelusetelijärjestelmästä ei tällä hetkellä saada tilastoa asiakaskohtaisista maksuista tai kuinka moni perhe on saanut palvelusetelin maksuttomana. Asiakas maksaa sosiaali- ja terveystoimen myöntämän palvelusetelin lisäksi omavastuuosuuden palveluntuottajalle 0‒10,90 euroa tunnilta.
Sosiaali- ja terveystoimi on valmistelemassa asiakkaalle maksutonta palveluseteliä, joka tuodaan lautakunnan päätettäväksi lokakuussa. Lapsiperheiden kotipalvelun uusi palveluseteli on uusi palvelutuote lastensuojelun piiriin kuluvien ja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Asiakkaalta ei peritä omavastuuta palvelusetelin yhteydessä, ja näin ollen palveluseteli on sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.5.2017 § 122 päätöksen mukainen. Uudella palvelusetelin käyttöönotolla tavoitellaan lapsiperheiden kotipalveluiden asiakkaiden yhdenvertaisuutta, asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä ja palvelun saatavuuden parantamista. Malli antaa asiakkaille mahdollisuuden valita ja vaihtaa esimerkiksi nykyinen ostopalvelulla tuotettu palvelu palvelusetelillä hankittavaksi. Palvelusetelillä myönnetty kotipalvelu järjestetään samojen myöntämiskriteereiden mukaisesti kuin Helsingin kaupungin omana palveluna tuotettu palvelu.
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksut ovat harvoin muodostuneet esteeksi perheelle palvelun vastaanottamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimi selvittää mahdollisuuden yksilöhuollon päätöksenteon delegointioikeuksien muuttamisesta siten, että lapsiperheiden kotipalvelun johtavilla ohjaajilla olisi jatkossa oikeus tehdä harkinnanvaraisesti päätös kotipalvelun maksuttomuudesta, jos asiakasmaksu on esteenä kotipalvelun vastaanottamiselle.
Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Lastensuojelulain 36 §:n mukaan kunnan on järjestettävä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut sen tarpeen mukaisesti, mitä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on kirjannut lapsen asiakassuunnitelmaan.
Neuvolan psykologipalvelut
Helsingin pariterapiayksikössä on 12 psykoterapeuttia sekä johtava psykoterapeutti. Pariterapia on perheille maksutonta ja sitä tarjotaan perheille tarpeen mukaan 1‒15 kertaa. Suuren kysynnän vuoksi palvelua pystytään tarjoamaan vain pikkulapsiperheiden vanhemmille. Pisimmillään odotusaika palveluun on tällä hetkellä noin seitsemän kuukautta. Odotusaikoihin vaikuttaa myös juuri ennen vastaanottoaikaa peruutetut tai kokonaan peruuttamattomat vastaanottokäynnit. Vuonna 2018 lähes 10 prosenttia vastaanottoajoista jäi toteutumatta peruutuksen tai käyttämättä jääneen vastaanottoajan vuoksi.
Seurakunnalla ja kolmannen sektorin toimijoilla on myös tarjolla maksutonta pariterapiaa. Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat palvelua 100‒250 eurolla, jolloin 10 kerran pariterapiajakson kustannukset ovat keskiarvoltaan noin 1 750,00 euroa/pari.
Perheneuvoloissa ja neuvolan psykologipalveluissa on 58 psykologin vakanssia. Psykologien lisäksi toimialalla on psykoterapeutteja, joita on muun muassa vauvaperhetyössä, perheterapiassa ja pariterapiassa. Psykososiaalista tukea ja kannattelua tarjotaan asiakkaan hyväksi myös monessa muussa peruspalvelussa eri ammattilaisten vastaanotoilla.
Pariterapia
Helsingin pariterapiayksikössä on 12 psykoterapeuttia sekä johtava psykoterapeutti. Pariterapia on perheille maksutonta ja sitä tarjotaan perheille tarpeen mukaan 1‒15 kertaa. Suuren kysynnän vuoksi palvelua pystytään tarjoamaan vain pikkulapsiperheiden vanhemmille. Pisimmillään odotusaika palveluun on tällä hetkellä noin seitsemän kuukautta. Odotusaikoihin vaikuttaa myös juuri ennen vastaanottoaikaa peruutetut tai kokonaan peruuttamattomat vastaanottokäynnit. Vuonna 2018 lähes 10 prosenttia vastaanottoajoista jäi toteutumatta peruutuksen tai käyttämättä jääneen vastaanottoajan vuoksi.
Seurakunnalla ja kolmannen sektorin toimijoilla on myös tarjolla maksutonta pariterapiaa. Mikäli pariterapiaa halutaan tarjota suuremmalle joukolle helsinkiläisiä, olisi se järkevää toteuttaa ostopalveluna. Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat palvelua 100‒250 eurolla, jolloin 10 kerran pariterapiajakson kustannukset ovat keskiarvoltaan noin 1 750,00 euroa/pari.
Perheneuvoloissa ja neuvolan psykologipalveluissa on 58 psykologin vakanssia. Psykologien lisäksi toimialalla on psykoterapeutteja, joita on muun muassa vauvaperhetyössä, perheterapiassa ja pariterapiassa. Psykososiaalista tukea ja kannattelua tarjotaan asiakkaan hyväksi myös monessa muussa peruspalvelussa eri ammattilaisten vastaanotoilla.
Fysioterapia
Perhekeskuksissa tarjotaan pienten lasten fysioterapian lisäksi myös äitiysfysioterapiaa, joka on selkeästi kasvavaa toimintaa. Fysioterapia tarjoaa sekä odottaville että synnyttäneille äitiysneuvolan asiakkaille perhevalmennusryhmiä. Ryhmässä käydään läpi ennaltaehkäiseviä ohjeita ja neuvoja raskauden ja synnytyksen aiheuttamaan tuki- ja liikuntaelinkuormitukseen, ohjausta lapsen käsittelyyn motorisen kehityksen tueksi sekä tietoa koko perheen arkiliikkumisen lisäämisen tärkeydestä. Äitiysfysioterapian ryhmät käynnistyivät vuonna 2018 ja ryhmiä on lisätty asiakastarpeiden mukaisesti vuoden 2019 aikana. Äitiysfysioterapian ryhmätoiminta on asiakkaalle maksutonta. Tarvittaessa fysioterapiaa tarjotaan yksilövastaanotolla, johon ohjaudutaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin aloitteesta.
Viestintä
Lapsiperheiden palveluista viestitään neuvoloissa ja muissa perhekeskuspalveluissa, kaupungin internet-sivuilla sekä eri sosiaalisen median kanavilla. Etenkin Perheentuki-sivustolle on koottu kattavasti tietoa lapsiperheille suunnatuista eri palveluista. Lapsiperheille on tarjolla myös matalan kynnyksen sähköisiä palveluja, kuten Tarvitsen apua -nappi yhteydenottokanavana sekä neuvolan chat- ja chatbotpalvelu. Lisäksi kehitetään perhekeskuksen neuvontaa ja ohjausta.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 yhtenä linjauksena on perustason palvelujen parantaminen. Palvelujen saatavuus ja maksuttomuus lisäävät niiden käyttöä ja siten perheiden, lasten ja yksinhuoltajien hyvinvointia. Matalan kynnyksen palveluilla pystytään tukemaan perheitä varhaisessa vaiheessa, jotta perhe ei tarvitse mahdollisia raskaampia korjaavia palveluja. Tämä on sekä taloudellisesti kestävää ja perheille inhimillisesti tarkoituksenmukaista.
Esittelijä
Lisätiedot
Terhi Tuominiemi-Lilja, perheiden erityispalvelujen päällikkö, puhelin: 310 55634
Monica Lindberg, neuvola- ja perhetyön päällikkö, puhelin: 310 58352
This decision was published on 18.09.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Terhi Tuominiemi-Lilja, perheiden erityispalvelujen päällikkö, puhelin: 09 310 55634
Monica Lindberg, neuvola- ja perhetyön päällikkö, puhelin: 09 310 58352
Käsittelyyn liittyvän virheen osalta::
Soili Korhonen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 50517