Toivomusponsi, Malmin lentokentän niittyalueen luontoarvot ja niiden säilyttäminen
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponnesta Malmin lentokentän niittyalueen luontoarvojen säilyttämisen selvittämisestä
Lausunto
Lautakunta korostaa, että kun jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja, on äärimmäisen tärkeää että niiden tulokset ja luontoarvojen huomiointi tehdään mahdollisimman huolellisesti jokaisen kaavan kohdalla alueen kokonaisuuden luontoarvot huomioiden..
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaavatilanne
Helsingin yleiskaavassa (2016) Malmin lentoaseman alueelle on osoitettu rakentamista lähikeskusta C3-merkinnällä ja asuntovaltainen alue A2-merkinnällä. Aluetta on yleiskaavan mukaisesti tarkoitus kehittää pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä lähipalveluiden käyttöön. Alueelle on laadittu kaavarunko, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.11.2016. Kaavarungossa erilaiset maankäytön tavoitteet on pyritty sovittamaan yhteen niin, että uudessa kaupunkirakenteessa voidaan merkittävän rakentamisen määrän ohella säilyttää myös luontoarvoja. Lisäksi osa luontoarvoista pyritään kytkemään osaksi laajempaa viherverkostoa. Kaavarungon alueella viheralueita on osoitettu yhteensä noin 102 hehtaaria. Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaavanmuutoksien laatiminen on vireillä, joissa merkittävimmät luontoarvot otetaan yksityiskohtaisemmin huomioon.
Tehdyt selvitykset
Malmin lentokentän alueen luontoarvoja on kartoitettu sekä kaavarunkotyön että vireillä olevien asemakaavahankkeiden aikana. Huomionarvoisten perhoslajien esiintymistä on selvitetty vuosina 2016 ja 2017, linnustoa on selvitetty vuosina 2015, 2016 ja 2017, lepakoita on selvitetty vuonna 2016 ja liito-oravia on selvitetty vuonna 2016 ja 2018. Vuoden 2019 liito-oravaselvitys on käynnissä. Vesistöön liittyviä arvoja on selvitetty muun muassa vesihuoltoon liittyvien selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä. Näiden selvitysten pohjalta tiedetään monien lajien esiintymisalueet. Selvityksiä päivitetään ja tarkennetaan säännöllisesti. Muun muassa kesällä 2019 on päivitetty perhosselvitys.
Suunnittelualueella ei ole ollut tiedossa kasvupaikkoja, joissa voisi olettaa esiintyvän uhanalaisia kasvilajeja. Lentokenttäalueen kasvillisuutta päästään kuitenkin tutkimaan tarkemmin kesällä 2020, kun lentotoiminta on päättynyt.
Luontoarvojen säilyminen
Huomattava osa suunnittelualueen luontoarvoista liittyy kaupunkiympäristössä poikkeukselliseen avoimeen, aidattuun lentokenttäalueeseen. Käyttötarkoituksen muutos muuttaa kenttäalueen luonnetta voimakkaasti, eikä kaikkien luontoarvojen säilyttäminen ole valitussa maankäyttömallissa mahdollista.
Kaavarungossa esitetty puistoverkosto luo kuitenkin mahdollisuuksien mukaan hyvät edellytykset alueen monien luontoarvojen säilymiselle. Puistoalueille on varattu runsaasti pinta-alaa ja verkostomaisen rakenteensa ansiosta siitä muodostuu ekologisia yhteyksiä. Esimerkiksi alueen keskelle on suunnitteilla avoin lentokenttäpuisto, josta osa on tarkoitus rakentaa niittymäiseksi. Sen alueella on mahdollista säilyttää tai korvata osa avoimista elinympäristöistä ja samalla rakentaa uutta kaupunkiluontoa. Poikittaisten viher- ja virkistysyhteyksien syntyminen ja erityisesti uutta puistosiltaa pitkin Kivikon ulkoilupuistoon mahdollistuva yhteys parantavat myös alueellisia virkistysmahdollisuuksia huomattavasti.
Jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja ja todetut arvot huomioidaan kaavaratkaisuissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Lentotoiminnan aikana alueen hoidon tärkeimpänä tavoitteena on ollut pitää alue siistinä ja kasvillisuus matalana. Eläimet ja linnut on häädetty pois vaarantamasta lentoturvallisuutta. Puustoisia alueita aidan ulkopuolella on myös hoidettu ja pidetty matalana. Turvasektoreilla olevia puita on kaadettu, jotta latvusto ei ole kasvanut liian korkeaksi.
Lentotoiminnan loppuessa avautuu uusia mahdollisuuksia alueen hoidolle ja käytölle. Alueen luonto muuntuu nopeasti myös itsestään. Alueen luonnon monimuotoisuutta voidaan tukea suunnittelemalla ja hoitamalla aluetta. Monipuolisilla hoitotoimilla huolehditaan ja kunnioitetaan nykyistä kasvillisuutta, mutta voidaan myös rakentaa uusia elinympäristöjä. Niittyverkoston vaiheittainen kehittäminen Malmin lentoaseman alueella tarkoittaa väliaikaisen käytön suunnittelua sekä uusien niittyalueiden luomista asemakaavoitettaville alueille. Esimerkiksi vireillä olevan Nallenrinteen asemakaavan pohjoisosan puiston maiseman luonne on avoin, ja sinne tulee hyönteisten elinympäristöiksi soveltuvia niittyalueita. Osa niittyalueista voivat olla myös kaupunkiviljelyä ja osa erityisille eliölajeille rakennettuja. Viheralueita suunnitellaan luonnollisesti myös toiminnallisesta näkökulmasta virkistyskäyttöön, liikuntaan ja leikkiin. Näkökulmien sovittaminen yhteen tapahtuu puistoalueiden tarkemmassa suunnittelussa ajantasaisen tiedon pohjalta.
Lajit
Malmin kenttä toimii syysmuuton aikaan uhanalaisen heinäkurpan levähdysalueena. Muuttoa kartoittaneessa selvityksessä vuonna 2017 alueella havaittiin muutamia yksilöitä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että joinakin vuosina merkittävä osa Uudellamaalla syysmuutolla levähtävistä heinäkurpista havaitaan Malmin lentokentällä. Tulevaisuudessa levähtävät heinäkurpat joutuvat etsimään vaihtoehtoisia levähdyspaikkoja, tosin alueelle rakennettava laaja lentokenttäpuisto niittyalueineen saattaa tulevaisuudessakin tarjota levähdysmahdollisuuden. Levähtävien yksilöiden määrät vaihtelevat vuosittain huomattavasti ja vaihtoehtoisia paikkoja on lähiympäristössä tarjolla. Voidaan olettaa, että lentokentän alue ei ole erityisesti suojeltavan lajin säilymisen kannalta tärkeä esiintymispaikka.
Kesällä 2016 selvitettiin kenttää ympäröivien alueiden rakennusten merkitystä lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoina. Tulosten perusteella alueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymispaikkoja, mutta yksittäisiä rakennuksia käytetään päiväpiilopaikkoina. Varmistettuja päiväpiiloja löydettiin kaksi ja todennäköisiä yksi. Lisäksi alueelta on tunnistettu lepakoiden ruokailualueita. Ruokailualueet ja yksittäisten yksilöiden päiväpiilot on mahdollista korvata lepakkoystävällisillä rakenteilla uusissa rakennuksissa, lepakonpöntöillä tai sisällyttämällä riittävästi viheralueita ja/tai tonttien kasvullisia alueita asemakaavaan.
Alueella on perhosten kannalta huomionarvoisia elinympäristöjä. Lentokentällä esiintyviksi tiedetyistä lajeista uhanalaisuuden kannalta merkittävin on viheryökkönen. Jatkosuunnittelussa kartoitetaan edelleen asemakaava-alueilla mahdollisesti esiintyvien huomionarvoisten perhoslajien esiintymistä ja ne huomioidaan asemakaavoituksessa. Osana viheralueverkoston suunnittelua luodaan paahdeympäristöjä, joilla pyritään varmistamaan viheryökkösen kannalta sopivat elinympäristöt alueella.
Lautakunta korostaa, että kun jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja, on äärimmäisen tärkeää että niiden tulokset ja luontoarvojen huomiointi tehdään mahdollisimman huolellisesti jokaisen kaavan kohdalla alueen kokonaisuuden luontoarvot huomioiden.
Käsittely
Vastaehdotus:
Sirpa Asko-Seljavaara: Kaupunkiympäristölautakunta tuo kaupunginhallituksen tietoon, että hyväksyessään lausunnon Sirpa Asko-Seljavaara toivomusponteen, liittyen Emma Karin aloitteeseen kaupunginvaltuustossa 2.5.2019, Malmin lentokentän luontoarvoja voidaan säilyttää ainoastaan pieneltä osin, kun erittäin uhanalainen luontotyyppi, niitty, muuttuu asuntovaltaiseksi alueeksi.
Lentokenttä on ollut, kiitoratoja lukuunottamatta, sadan hehtaarin suuruinen aidattu niitty yli 80 vuoden ajan, jolloin sinne on muodostunut äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Se on merkittävä luontokohde ja mm heinäkurpan levähdyspaikka. Kenttäalueella on todettu lähes 1000 perhoslajia mm erittäin uhanalainen viheryökkönen. Alueella esiintyy valkoselkätikka ja liito-orava, harvinainen pikkulepakko ja kimolepakoita. Kenttäalueella majailee metsäkauriita, kettuja, rusakoita ja kontiaisia, joiden elinympäristöä ei voida säilyttää.
Kannattaja: Atte Kaleva
Vastaehdotus:
Atte Kaleva: Lisätään kohtaan (3):
"Selvitykset eivät nykyisellään tarjoa kokonaisvaltaista kuvaa lentokenttäalueen lajistosta, esimerkiksi lepakkoselvitys on pinnallinen. Lentokenttäalueen rakentamisen vaikutusta läheiseen Longinojaan ei ole selvitetty. Ympäristövaikutusten kokonaisarviointia ei ole tehty."
Kannattaja: Nuutti Hyttinen
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta korostaa, että kun jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja, on äärimmäisen tärkeää että niiden tulokset ja luontoarvojen huomiointi tehdään mahdollisimman huolellisesti jokaisen kaavan kohdalla alueen kokonaisuuden luontoarvot huomioiden.
Kannattaja: Noora Laak
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kaupunkiympäristölautakunta tuo kaupunginhallituksen tietoon, että hyväksyessään lausunnon Sirpa Asko-Seljavaara toivomusponteen, liittyen Emma Karin aloitteeseen kaupunginvaltuustossa 2.5.2019, Malmin lentokentän luontoarvoja voidaan säilyttää ainoastaan pieneltä osin, kun erittäin uhanalainen luontotyyppi, niitty, muuttuu asuntovaltaiseksi alueeksi. Lentokenttä on ollut, kiitoratoja lukuunottamatta, sadan hehtaarin suuruinen aidattu niitty yli 80 vuoden ajan, jolloin sinne on muodostunut äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Se on merkittävä luontokohde ja mm heinäkurpan levähdyspaikka. Kenttäalueella on todettu lähes 1000 perhoslajia mm erittäin uhanalainen viheryökkönen. Alueella esiintyy valkoselkätikka ja liito-orava, harvinainen pikkulepakko ja kimolepakoita. Kenttäalueella majailee metsäkauriita, kettuja, rusakoita ja kontiaisia, joiden elinympäristöä ei voida säilyttää.
Jaa-äänet: 10
Mia Haglund, Eveliina Heinäluoma, Noora Laak, Jape Lovén, Amanda Pasanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara
Ei-äänet: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva
Tyhjä: 0
Poissa: 0
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään kohtaan (3):
"Selvitykset eivät nykyisellään tarjoa kokonaisvaltaista kuvaa lentokenttäalueen lajistosta, esimerkiksi lepakkoselvitys on pinnallinen. Lentokenttäalueen rakentamisen vaikutusta läheiseen Longinojaan ei ole selvitetty. Ympäristövaikutusten kokonaisarviointia ei ole tehty."
Jaa-äänet: 10
Mia Haglund, Eveliina Heinäluoma, Noora Laak, Jape Lovén, Amanda Pasanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara
Ei-äänet: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva
Tyhjä: 0
Poissa: 0
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lautakunta korostaa, että kun jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja, on äärimmäisen tärkeää että niiden tulokset ja luontoarvojen huomiointi tehdään mahdollisimman huolellisesti jokaisen kaavan kohdalla alueen kokonaisuuden luontoarvot huomioiden..
Jaa-äänet: 5
Sirpa Asko-Seljavaara, Eveliina Heinäluoma, Jape Lovén, Risto Rautava, Laura Rissanen
Ei-äänet: 8
Mia Haglund, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Noora Laak, Amanda Pasanen, Tuomas Rantanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Äänestys 1
Ayes: Esityksen mukaan
Noes: Kaupunkiympäristölautakunta tuo kaupunginhallituksen tietoon, että hyväksyessään lausunnon Sirpa Asko-Seljavaara toivomusponteen , liittyen Emma Karin aloitteeseen kaupunginvaltuustossa 2.5.2019, Malmin lentokentän luontoarvoja voidaan säilyttää ainoastaan pieneltä osin, kun erittäin uhanalainen luontotyyppi , niitty, muuttuu asuntovaltaiseksi alueeksi. Lentokenttä on ollut, kiitoratoja lukuunottamatta, sadan hehtaarin suuruinen aidattu niitty yli 80 vuoden ajan, jolloin sinne on muodostunut äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Se on merkittävä luontokohde ja mm heinäkurpan levähdyspaikka. Kenttäalueella on todettu lähes 1000 perhoslajia mm erittäin uhanalainen viheryökkönen. Alueella esiintyy valkoselkätikka ja liito-orava, harvinainen pikkulepakko ja kimolepakoita. Kenttäalueella majailee metsäkauriita, kettuja, rusakoita ja kontiaisia, joiden elinympäristöä ei voida säilyttää.
Member | Political group |
---|---|
Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Laak, Noora | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Lovén, Jape | No council group |
Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|---|
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|
Member | Political group |
---|
By political group
Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
---|---|---|---|---|
Vihreä valtuustoryhmä | 4 | 0 | 0 | 0 |
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 2 | 2 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
No council group | 1 | 0 | 0 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Äänestys 2
Ayes: Esityksen mukaan
Noes: Lisätään kohtaan (3): "Selvitykset eivät nykyisellään tarjoa kokonaisvaltaista kuvaa lentokenttäalueen lajistosta, esimerkiksi lepakkoselvitys on pinnallinen. Lentokenttäalueen rakentamisen vaikutusta läheiseen Longinojaan ei ole selvitetty. Ympäristövaikutusten kokonaisarviointia ei ole tehty."
Member | Political group |
---|---|
Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Laak, Noora | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Lovén, Jape | No council group |
Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|---|
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|
Member | Political group |
---|
By political group
Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
---|---|---|---|---|
Vihreä valtuustoryhmä | 4 | 0 | 0 | 0 |
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 2 | 2 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
No council group | 1 | 0 | 0 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Äänestys 3
Ayes: Esityksen mukaan
Noes: Lautakunta korostaa, että kun jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja, on äärimmäisen tärkeää että niiden tulokset ja luontoarvojen huomiointi tehdään mahdollisimman huolellisesti jokaisen kaavan kohdalla alueen kokonaisuuden luontoarvot huomioiden..
Member | Political group |
---|---|
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Lovén, Jape | No council group |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|---|
Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Laak, Noora | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|
Member | Political group |
---|
By political group
Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
---|---|---|---|---|
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 3 | 1 | 0 | 0 |
No council group | 1 | 0 | 0 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 2 | 0 | 0 |
Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 4 | 0 | 0 |
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaavatilanne
Helsingin yleiskaavassa (2016) Malmin lentoaseman alueelle on osoitettu rakentamista lähikeskusta C3-merkinnällä ja asuntovaltainen alue A2-merkinnällä. Aluetta on yleiskaavan mukaisesti tarkoitus kehittää pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä lähipalveluiden käyttöön. Alueelle on laadittu kaavarunko, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.11.2016. Kaavarungossa erilaiset maankäytön tavoitteet on pyritty sovittamaan yhteen niin, että uudessa kaupunkirakenteessa voidaan merkittävän rakentamisen määrän ohella säilyttää myös luontoarvoja. Lisäksi osa luontoarvoista pyritään kytkemään osaksi laajempaa viherverkostoa. Kaavarungon alueella viheralueita on osoitettu yhteensä noin 102 hehtaaria. Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaavanmuutoksien laatiminen on vireillä, joissa merkittävimmät luontoarvot otetaan yksityiskohtaisemmin huomioon.
Tehdyt selvitykset
Malmin lentokentän alueen luontoarvoja on kartoitettu sekä kaavarunkotyön että vireillä olevien asemakaavahankkeiden aikana. Huomionarvoisten perhoslajien esiintymistä on selvitetty vuosina 2016 ja 2017, linnustoa on selvitetty vuosina 2015, 2016 ja 2017, lepakoita on selvitetty vuonna 2016 ja liito-oravia on selvitetty vuonna 2016 ja 2018. Vuoden 2019 liito-oravaselvitys on käynnissä. Vesistöön liittyviä arvoja on selvitetty muun muassa vesihuoltoon liittyvien selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä. Näiden selvitysten pohjalta tiedetään monien lajien esiintymisalueet. Selvityksiä päivitetään ja tarkennetaan säännöllisesti. Muun muassa kesällä 2019 on päivitetty perhosselvitys.
Suunnittelualueella ei ole ollut tiedossa kasvupaikkoja, joissa voisi olettaa esiintyvän uhanalaisia kasvilajeja. Lentokenttäalueen kasvillisuutta päästään kuitenkin tutkimaan tarkemmin kesällä 2020, kun lentotoiminta on päättynyt.
Luontoarvojen säilyminen
Huomattava osa suunnittelualueen luontoarvoista liittyy kaupunkiympäristössä poikkeukselliseen avoimeen, aidattuun lentokenttäalueeseen. Käyttötarkoituksen muutos muuttaa kenttäalueen luonnetta voimakkaasti, eikä kaikkien luontoarvojen säilyttäminen ole valitussa maankäyttömallissa mahdollista.
Kaavarungossa esitetty puistoverkosto luo kuitenkin mahdollisuuksien mukaan hyvät edellytykset alueen monien luontoarvojen säilymiselle. Puistoalueille on varattu runsaasti pinta-alaa ja verkostomaisen rakenteensa ansiosta siitä muodostuu ekologisia yhteyksiä. Esimerkiksi alueen keskelle on suunnitteilla avoin lentokenttäpuisto, josta osa on tarkoitus rakentaa niittymäiseksi. Sen alueella on mahdollista säilyttää tai korvata osa avoimista elinympäristöistä ja samalla rakentaa uutta kaupunkiluontoa. Poikittaisten viher- ja virkistysyhteyksien syntyminen ja erityisesti uutta puistosiltaa pitkin Kivikon ulkoilupuistoon mahdollistuva yhteys parantavat myös alueellisia virkistysmahdollisuuksia huomattavasti.
Jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja ja todetut arvot huomioidaan kaavaratkaisuissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Lentotoiminnan aikana alueen hoidon tärkeimpänä tavoitteena on ollut pitää alue siistinä ja kasvillisuus matalana. Eläimet ja linnut on häädetty pois vaarantamasta lentoturvallisuutta. Puustoisia alueita aidan ulkopuolella on myös hoidettu ja pidetty matalana. Turvasektoreilla olevia puita on kaadettu, jotta latvusto ei ole kasvanut liian korkeaksi.
Lentotoiminnan loppuessa avautuu uusia mahdollisuuksia alueen hoidolle ja käytölle. Alueen luonto muuntuu nopeasti myös itsestään. Alueen luonnon monimuotoisuutta voidaan tukea suunnittelemalla ja hoitamalla aluetta. Monipuolisilla hoitotoimilla huolehditaan ja kunnioitetaan nykyistä kasvillisuutta, mutta voidaan myös rakentaa uusia elinympäristöjä. Niittyverkoston vaiheittainen kehittäminen Malmin lentoaseman alueella tarkoittaa väliaikaisen käytön suunnittelua sekä uusien niittyalueiden luomista asemakaavoitettaville alueille. Esimerkiksi vireillä olevan Nallenrinteen asemakaavan pohjoisosan puiston maiseman luonne on avoin, ja sinne tulee hyönteisten elinympäristöiksi soveltuvia niittyalueita. Osa niittyalueista voivat olla myös kaupunkiviljelyä ja osa erityisille eliölajeille rakennettuja. Viheralueita suunnitellaan luonnollisesti myös toiminnallisesta näkökulmasta virkistyskäyttöön, liikuntaan ja leikkiin. Näkökulmien sovittaminen yhteen tapahtuu puistoalueiden tarkemmassa suunnittelussa ajantasaisen tiedon pohjalta.
Lajit
Malmin kenttä toimii syysmuuton aikaan uhanalaisen heinäkurpan levähdysalueena. Muuttoa kartoittaneessa selvityksessä vuonna 2017 alueella havaittiin muutamia yksilöitä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että joinakin vuosina merkittävä osa Uudellamaalla syysmuutolla levähtävistä heinäkurpista havaitaan Malmin lentokentällä. Tulevaisuudessa levähtävät heinäkurpat joutuvat etsimään vaihtoehtoisia levähdyspaikkoja, tosin alueelle rakennettava laaja lentokenttäpuisto niittyalueineen saattaa tulevaisuudessakin tarjota levähdysmahdollisuuden. Levähtävien yksilöiden määrät vaihtelevat vuosittain huomattavasti ja vaihtoehtoisia paikkoja on lähiympäristössä tarjolla. Voidaan olettaa, että lentokentän alue ei ole erityisesti suojeltavan lajin säilymisen kannalta tärkeä esiintymispaikka.
Kesällä 2016 selvitettiin kenttää ympäröivien alueiden rakennusten merkitystä lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoina. Tulosten perusteella alueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymispaikkoja, mutta yksittäisiä rakennuksia käytetään päiväpiilopaikkoina. Varmistettuja päiväpiiloja löydettiin kaksi ja todennäköisiä yksi. Lisäksi alueelta on tunnistettu lepakoiden ruokailualueita. Ruokailualueet ja yksittäisten yksilöiden päiväpiilot on mahdollista korvata lepakkoystävällisillä rakenteilla uusissa rakennuksissa, lepakonpöntöillä tai sisällyttämällä riittävästi viheralueita ja/tai tonttien kasvullisia alueita asemakaavaan.
Alueella on perhosten kannalta huomionarvoisia elinympäristöjä. Lentokentällä esiintyviksi tiedetyistä lajeista uhanalaisuuden kannalta merkittävin on viheryökkönen. Jatkosuunnittelussa kartoitetaan edelleen asemakaava-alueilla mahdollisesti esiintyvien huomionarvoisten perhoslajien esiintymistä ja ne huomioidaan asemakaavoituksessa. Osana viheralueverkoston suunnittelua luodaan paahdeympäristöjä, joilla pyritään varmistamaan viheryökkösen kannalta sopivat elinympäristöt alueella.
Alueen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon huomattava osa luontoarvoista. Malmin lentokentän kaavarungossa on osoitettu viheralueita yhteensä noin 102 hehtaaria. Uudessa kaupunkirakenteessa viheralueet sijoittuvat verkostomaisesti ja ne kytketään osaksi laajempaa viherverkostoa. Alueen luonnon monimuotoisuutta voidaan tukea suunnittelemalla ja hoitamalla aluetta. Monipuolisilla hoitotoimilla huolehditaan ja kunnioitetaan nykyistä kasvillisuutta, mutta voidaan myös rakentaa uusia elinympäristöjä. Jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään luontoinventointeja ja todetut arvot huomioidaan kaavaratkaisuissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Toivomusponsi
Hyväksyessään 22.5.2019 Emma Karin aloitteen vastauksen niittyjen merkityksestä kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen selvittävän, mitä luontoarvoja voidaan säilyttää Malmin lentokentän 100 ha:n suuruisesta niittyalueesta, joka on merkittävä lintu- ja luontokohde. Se on muuttolintujen levähdyspaikka ja siellä asuu mm. erittäin uhanalainen heinäkurppa. Kentän niittyalueella on todettu 1 000 perhoslajia, kuten uhanalainen viheryökkönen. Kentällä asustaa myös harvinaisia lepakkoja kuten kimolepakko ja pikkulepakko. (Sirpa Asko-Seljavaara)
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 1.11.2019 mennessä.
Kaupunkiympäristölautakunta 01.10.2019 § 485
This decision was published on 15.10.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22980