Vahingonkorvausvaatimus, esinevahinko, 21.05.2019, Hertsikan ala-aste
Vahingonkorvausvaatimus oppilaan rikkoutuneesta matkapuhelimesta
Päätös
Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** vahingonkorvausvaatimuksen oppilaan rikkoutuneesta matkapuhelimesta.
Päätöksen perustelut
Hakija (huoltaja) on esittänyt 5.6.2019 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa oppilaan rikkoutuneen matkapuhelimen hankintahinnan mukaisen korvausvaatimuksen, koska näytön pikakorjauksen kustannus on suunnilleen sama kuin hankintahinta. Matkapuhelimen tämänhetkiseksi hinnaksi on todettu 299 - 309 euroa ja lasin vaihdon hinnaksi 199 euroa. Lisäselvityksenä on toimitettu tosite: rikkoutunut matkapuhelin hankittu 10.2.2019, hankintahinta 199 euroa. Musiikinopettaja oli ottanut puhelimen haltuun oppitunnilla. Matkapuhelin putosi ja sen lasi särkyi. Hakija on saanut ohjeen kirjoittaa vapaamuotoinen korvaushakemus ja toimittaa alkuperäiset korjauskuitit. Hakijan mukaan oppilaalle on hankittu uusi puhelin, joka kustannuksiltaan vastaa rikkoutunutta matkapuhelinta.
Peruskoulusta saadun selvityksen mukaan musiikintunnilla oppilaalla (6. vuosiluokka) oli kännykkä taskussa. Kesken oppitunnin oppilas alkoi kuvata toista oppilasta, joka tuli kertomaan asiasta opettajalle. Oppilaan kuvaaminen luvatta ja kesken oppitunnin on kiellettyä, eikä kuvaaminen mitenkään liittynyt oppitunnin aiheeseen tai tunnin kulkuun. Opettaja oli takavarikoinut oppilaan kännykän, mikä katsottiin oikeaksi ratkaisuksi, ettei opetuksen häiritseminen jatkuisi. Tunnin jälkeen opettaja oli avannut oven ja oli lähdössä viemään kännykkää oppilaan omille opettajille. Joku oppilaista kuitenkin poistui luokasta niin kovaa juosten, että osui opettajan kädessä olevan kännykkään, joka putosi lattialle ja lasi rikkoontui. Juoksijaa yritettiin selvittää, mutta kukaan ei ilmoittanut, että olisi juostessa tiputtanut matkapuhelimen.
Selvitykseen liitetyn oppilaan lausuman mukaan hän oli ottanut matkapuhelimen esiin, koska oletti, että toinen oppilas tekisi jotain hassua, mitä voisi kuvata. Toinen oppilas näki kuvaamisyritykset ja meni kertomaan asiasta opettajalle, jonka johdosta opettaja oli pyytänyt puhelimen ja oppilas oli sen hänelle antanut. Kun tunti oli loppunut, ovelle oli syntynyt jono, eikä hän nähnyt matkapuhelimen tippumistilannetta. Kuvausyrityksen kohteena olleen oppilaan lausuman mukaan oppilas yritti kuvata häntä ja hän meni kertomaan asiasta opettajalle, joka oli ottanut puhelimen. Silloin kun tunti oli päättynyt, oli opettaja avannut oven ja opettajalla oli puhelin kädessä. Kaikki olivat poistumassa ja joku ryntäsi ja pudotti puhelimen opettajan kädestä ja puhelimen näyttö meni rikki.
Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Oppilas on vahingonkorvauslain mukaan vahingonkorvausvelvollinen, mikäli hän tahallisesti tai tuottamuksellisesti tekee jotain tai laiminlyö hänelle kuuluvan tehtävän ja näin aiheuttaa vahingon. Lähtökohtana on, että vahingonkorvausvastuu koskee lähtökohtaisesti kaikenikäisiä oppilaita. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan.
Asiassa ei ole ilmennyt, että Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala olisi asiassa korvausvelvollinen. Vahingon ei voida katsoa aiheutuneen Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluksessa olevan opettajan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Kännykkä on ollut opettajan kädessä, jolloin tuntemattomaksi jäänyt tekijä (oppilas) opettajasta riippumattomista syistä on moitittavalla tavalla rynnännyt ulos luokasta ja osunut matkalla opettajaan ja puhelin on tippunut lattialle niin, että lasi on rikkoutunut. Vahingon aiheuttanut oppilas on jäänyt selvittelystä huolimatta tuntemattomaksi.
Mikäli kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko poikkeuksellisesti harkinnan mukaan kohtuussyistä korvata kokonaan tai osittain. Perusopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja opetuksen edellyttämät työvälineet ovat oppilaalle maksuttomia. Lähtökohtana on koulun välineiden käyttö opetuksessa, eikä matkapuhelimen tuontia kouluun edellytetä. Huoltajat päättävät alle 15-vuotiaan oppilaan kohdalla puhelimen tuomisesta kouluun. Selvitetyn mukaan oppilas on häirinnyt opetusta oppitunnilla, jolloin opettaja on puuttunut oppilaan epäasianmukaiseen käyttäytymiseen. Oppilaan epäasianmukaisen käytöksen voidaan katsoa merkittävästi myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen. Saadun selvityksen perusteella matkapuhelin ei ole rikkoutunut käyttökelvottomaksi. Vahingon tapahduttua hakijaa on pyydetty toimittamaan alkuperäiset korjauskuitit, mistä hakija mainitsee myös hakemuksessaan. Pikakorjausta ei voida pitää korjauksen tarkoituksenmukaisena lähtökohtana. Asiassa ei ole toimitettu korjauksesta aiheutuneita tositteita tai yksilöityä korjauskustannuslaskelmaa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa ei ole ilmennyt perusteita korvata aiheutunutta vahinkoa kohtuussyistä.
This decision was published on 02.12.2019
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Ask for more info
Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036