Toivomusponsi, mahdollisuudet välttää lumen kaataminen mereen
Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi lumen mereen kaatamisen välttämisestä talvella 2019-2020
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 5.6.2019 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Käsitellessään Helsingin kaupungin ympäristöraporttia vuodelta 2018 kaupunginvaltuusto hyväksyi Sirpa Asko-Seljavaaran ponnen, jonka mukaan saatuaan tiedoksi ympäristöraportin kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet, miten lumen kaatoa mereen voidaan välttää jo ensi talvena.
Kaupunkiympäristölautakunta totesi lausunnossaan 20.8.2019 asiasta mm., että vaikka lumen kaataminen mereen ei ole ongelmatonta, se on kuitenkin kaupungin teettämässä selvityksessä "Lumen vastaanoton vaihtoehdot vuoteen 2050" osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi, kun arvioitiin eri vaihtoehtojen hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.
Lausunnossa todetaan edelleen, että Hernesaaren lumen merivastaanoton lopettaminen ei ole mahdollista ennen kuin suuremman kapasiteetin uusi tekninen ratkaisu on selvitetty, linjattu ja käytössä, jolloin se voi korvata nykyisen merivastaanoton. Selvityksen lumen sulatuksen edellytyksistä arvioidaan valmistuvan keväällä 2020 ja tämän perusteella päätetään lumensulatusaseman hankesuunnittelun käynnistämisestä.
Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli em. lausunnossa mainitun asiakirjan "Lumenkäsittelyn periaatteet" kokouksessaan 29.10.2019. Periaatteiden kohta 3.5.D. kuuluu seuraavasti: "Uudet lumen merivastaanottopaikat edellyttävät merikaadosta aiheentuvan roskaantumisen vähentämistä. Talvihoidon varautumissuunnitelmassa määritetyissä poikkeusolosuhteissa lunta voidaan kaataa mereen siihen osoitetuissa paikoissa myös ilman roskien poistoa ja lumen puhdistamista. Helsinki selvittää aktiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja lumen merivastaanoton lopettamiseksi ja pyrkii lopettamaan lumen kaadon mereen viimeistään 2021 talvella kaupunginvaltuuston 25.9.2019 päätöksen mukaisesti, ottaen huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön."
Lumenkäsittelyn periaatteet -asiakirja sisältää toimenpideohjelman, jonka seurannasta todetaan asiakirjassa seuraavasti: "Toimenpideohjelman etenemistä seurataan lumityöryhmässä. Toimenpideohjelman etenemisestä sekä ohjelman tuloksista ja vaikuttavuudesta tehdään arviointi vuosittain Kympin johtoryhmälle. Arvioinnin yhteydessä toimenpideohjelman sisältöä voidaan tarvittaessa päivittää ja ohjelman piiriin ottaa uusia toimenpiteitä tarpeen mukaan. Myös lumen käsittelyn periaatteiden sisältö tarkistetaan vuosittain."
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.
Kaupunkiympäristölautakunta 20.08.2019 § 397
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helsingin lumenvastaanotto
Helsingissä vastaanotetaan keskimääräisenä talvena noin 50 000 kuormaa lunta. Runsaslumisena talvena tämä määrä voi olla jopa 350 000 kuormaa. Helsingissä on kahdeksan vakinaista lumenvastaanottopaikkaa, joista kantakaupungin alueella sijaitsee kaksi – Hernesaari ja Kyläsaari. Hernesaari palvelee myös Lauttasaaren aluetta. Kyläsaari on poistumassa alueen rakentamisen tieltä.
Lumen merivastaanotto Hernesaaressa on jälleen talvikaudella 2018–2019 osoittanut tärkeytensä liikennealueiden liikennöitävyyden, käytettävyyden ja turvallisuuden palauttamisessa. Helsingin tiivistyvässä kaupunkirakenteessa lumelle jää yhä vähemmän säilytystilaa, minkä seurauksena se täytyy kuljettaa pois aurauksen jälkeen. Hernesaaren lumenvastaanottopaikan merkitys on suuri lähes koko Helsingin kantakaupungin katujen talvihoidon kannalta – ilman Hernesaaren lumenvastaanottotoimintaa katujen liikennöitävyyttä ja turvallisuutta ei olisi pystytty varmistamaan viime talven kaltaisissa poikkeusolosuhteissa.
Hernesaaren lumenvastaanottopaikka
Hernesaari on ainoa lumenvastaanottopaikka, jossa lunta kaadetaan suoraan mereen. Lumenvastaanoton käyttöehtona on, että paikalle saa tuoda vain puhdasta lunta. Hernesaaren kulun- ja käytönvalvontaa on entisestään parannettu, jotta lumikuormien puhtautta voidaan valvoa paremmin. Mikäli toimijan havaitaan tuovan alueelle sinne kuulumatonta materiaalia, siitä seuraa kyseisen yrityksen käyttöluvan peruminen.
Lumeen sekoittuu kaukolämpölaitosten ja pienpolton aiheuttamaa nokea, nastarenkaiden asfaltista irrottamaa kivipölyä ja bitumia, autonrenkaista irtoavia nastoja ja mikromuovia sekä autojen pakokaasujen palamishiukkasia. Lumen mukana mereen päätyy myös kadulle heitettyä roskaa ja eläinten jätöksiä. Hiekoitussepeli muodostaa kuitenkin suurimman osan mereen päätyvästä kiintoaineesta.
Kaupunkiympäristön toimiala on hyvin tietoinen siitä, että lumen merivastaanotto ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauslaiturin vierustalla sijaitsevaa merenpohjaa ruopataan kiintoaineen poistamiseksi. Ruoppaamalla poistetaan pohjaan kertynyt hiekoitushiekka ja roskat. Veteen mahdollisesti sekoittuneisiin epäpuhtauksiin ei kaupunki valitettavasti pysty nykyisillä menetelmillä vaikuttamaan. Keväällä 2019 tehdyn rantaroskainventoinnin perusteella viime talven lumen mereen kippaus ei ole aiheuttanut poikkeavaa roskaantumista verrattuna talviin, joina mereen ei ole kipattu lunta.
Lumen merivastaanotto osoittautui kaupungin teettämän selvityksen ”Lumen vastaanoton vaihtoehdot vuoteen 2050” perusteella parhaaksi vaihtoehdoksi, kun arvioitiin eri vaihtoehtojen hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.
Hernesaaren korvaava järjestelmä
Hernesaaren merkitys on tällä hetkellä välttämätön toimivan kaupungin edellytysten varmistamiseksi. Toimialan parhaillaan käynnissä olevat lumilogistiikan ja lumenkäsittelyn kehittämishankkeet tuovat osaltaan uusia ratkaisuja meren roskaantumisen vähentämiseksi. Hernesaaren lumen merivastaanoton lopettaminen ei ole kuitenkaan mahdollista, ennen kuin suuremman kapasiteetin tekninen ratkaisu on selvitetty, linjattu ja toteutettu korvaamaan nykyisen merivastaanoton kapasiteetin.
Hernesaaren lumenvastaanottopaikan korvaavan järjestelmän toteuttaminen Helsingin kantakaupunkiin tulee kestämään useita vuosia, arviolta kuudesta kahdeksaan vuotta. Järjestelmän toteuttamisen vaiheisiin sisältyvät selvitykset, hankesuunnittelu, rakennus- ja prosessisuunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto. Prosessiin sisältyy vuorovaikutus asukkaiden ja sidosryhmien kanssa, minkä jälkeen linjataan tuleva ratkaisu.
Toteutusvaiheiden rinnalla tulisi samanaikaisesti löytää sulatusasemille soveltuvat paikat ja laatia asemakaavan muutokset vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa.
Selvitys lumensulatuksen edellytyksistä Helsingissä käynnistyy kaupunkiympäristön toimialalla tulevan syksyn aikana, ja sen arvioidaan valmistuvan keväällä 2020. Tämän perusteella päätetään lumensulatusaseman hankesuunnittelun käynnistämisestä.
Innovaatiokilpailu
Kaupunkiympäristön toimiala kehittää yhdessä Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran kanssa lumenkäsittelyyn liittyviä käytäntöjä. Tänä keväänä on käynnistetty lumenkäsittelyä koskeva innovaatiokilpailu, jonka avulla etsitään uusia ratkaisuja muun muassa ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lumen mereen kaadon ympäristövaikutuksiin kehitetään uusia menettelyitä. Tavoitteena on, että kilpailusta saadaan toimivia ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, joita voidaan soveltaa Hernesaaressa.
Muut kaupungit
Tukholmassa, Oslossa ja Pietarissa lumen kaato mereen on kiellettyä. Oslossa on lumen sulatuslautta, jossa mereen johdettava vesi puhdistetaan. Pietarin keskustan alueella on käytössä 11 lumen sulatusasemaa, joissa sulatetusta lumesta laskeutetaan kiintoaineet ja pinnalta poistetaan kelluvat rasvat ja öljyt. Tukholma kippaa korkeintaan 2 vuorokautta vanhaa lunta mereen poikkeusluvalla. Myös muutama suomalainen kaupunki, muun muassa Espoo, on kieltänyt lumen kippaamisen vesistöön.
Lumen käsittelyn periaatteet ja lumilogistiikka
Kaupunkiympäristön toimiala tulee esittämään parhaillaan valmisteltavana olevassa ”Lumenkäsittelyn periaatteet” pitkän aikavälin tavoitteenaan lumen mereen kaadosta luopumista. Helsinki ryhtyy kehittämään kantakaupunkiin soveltuvan teknisen ratkaisun lumen hävittämiseen. Esikaupunkialueiden maanvaraisilla lumenvastaanottopaikoilla lumi varastoidaan kasoihin ja sen annetaan kesän aikana sulaa.
Viralliset lumenvastaanottopaikat määritetään asemakaavassa. Kaavoituksella varmistetaan, että tarvittava lumenvastaanottokapasiteetti on jatkossakin olemassa. Virallinen lumenvastaanottopaikka voi olla maanvarainen vastaanottopaikka, merivastaanottopaikka tai lumenkäsittelyasema.
Hernesaaren merivastaanottoa tarvitaan vielä useita vuosia. Siirtymäkauden aikana kantakaupungin alueelle luodaan uudenlainen kapasiteetiltaan riittävä lumen loppukäsittelyn kokonaisratkaisu, joka perustuu hyvin todennäköisesti lumensulattamiseen. Ratkaisun osatekijöinä saattavat tulla kyseeseen tiivistäminen ja logististen kuljetusten yhdistäminen.
Talvihoidon varautumissuunnitelmassa määritetyissä poikkeusolosuhteissa lunta voidaan kaataa mereen siihen osoitetuissa paikoissa myös ilman roskien poistoa ja lumen puhdistamista. Poikkeusolosuhteissa tällä menettelyllä varmistetaan kadun saattaminen liikennöitävään kuntoon mahdollisimman nopeasti.
Merivastaanoton jatkamiselle ei tällä hetkellä ole viranomaisten taholta estettä. Valtion kuten myöskään Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiset eivät ole kieltäneet lumen mereen kaatoa. kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt huhtikuussa 2019 neuvottelut Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa merivastaanoton ympäristöluvan tarpeesta. Tältä osin tavoitteena on myös määrittää merivastaanoton ympäristövaikutusten raja-arvot.
Hernesaaren uusi asemakaava mahdollistaa lumenvastaanottopaikan toteuttamisen laiturin päähän rakennettavalle kentälle.
Esittelijä
Lisätiedot
Pekka Isoniemi, yksikön päällikkö, puhelin: 310 38414
This decision was published on 04.03.2020
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550