Vahingonkorvaus, autovaurio 10.7.2019, päiväkoti Fallpakan parkkipaikka

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen auton vahingoittumisesta.

Hakija on esittänyt 15.7.2019 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa korvausvaatimuksen autovauriosta. Auto oli 10.7.2019 noin klo 10.20–10.50 aikoihin parkkeerattuna päiväkodin henkilökunnan parkkipaikalle työpäivän ajaksi. Aamu-ulkoilun aikana kaksi päiväkodin lasta olivat ehtineet heittämään aikuisen kiellosta huolimatta kiviä auton tuulilasiin ja konepellille. Aikuinen oli ollut tapahtumahetkellä poikien lähellä, mutta ei kuitenkaan kosketusetäisyydellä, sillä ei ajateltu, että 4-vuotiaat viskaisivat kiviä pysäköityihin autoihin. Tapahtuneesta on pyydetty Palmialta kamerakuvaa. Päiväkodin parkkipaikka sijaitsee ulkopihassa kiinni, joten muuta pysäköintitilaa ei ole ollut. Auto on hankittu vuonna 2017 ja korjauskustannukset ovat tiedossa vasta, kun auto on viety korjaamolle. Tiedossa ei ole, mitä vakuutusyhtiö mahdollisesti korvaa.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä saadun selvityksen mukaan tapahtuma on sattunut kesätoiminnan aikana, jolloin paikalla on ollut henkilökuntaa myös muista yksiköistä. Lähellä parkkipaikan aitaa leikki ulkotoiminnan aikana muutama 4-5-vuotias lapsi. Lapset ottivat hiekkaa/soraa ja heittivät tätä aidan yli kohti pysäköityjä autoja. Jonkin ajan päästä pihalla olleet henkilökunnan jäsenet huomasivat tilanteet ja puuttuivat toimintaan. Pihalla oli tapahtumahetkenä riittävä mitoitus henkilökuntaa. Pihavalvontaa ei laiminlyöty. Lasten kehitystaso ja ikä huomioiden voidaan olettaa, että lasten vieressä ei ole ollut syytä olla koko ulkoiluaikaa. Henkilökunta reagoi tilanteeseen heti sen havaittuaan. Toimipisteen esimiehen mukaan kameratallenteen kuvasta on nähtävissä muutaman lapsen heittävän hiekkaa/kiviä (epätarkka kuva) autoihin päin. Kuvasta ei ole pääteltävissä osuuko heitto autoon, mutta suunta on autoihin päin. Jonkin ajan kuluttua aikuinen tulee paikalle ja poistaa lapset kyseiseltä paikalta.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Lähtökohtana on, että vahingonkorvausvastuu koskee lähtökohtaisesti kaikenikäisiä lapsia. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan.

Asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Saadun selvityksen perusteella päiväkodin henkilökunta ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttansa ja henkilökuntaa on ollut riittävästi suhteessa lapsimäärään. Kun työntekijät ovat havainneet heittämisen, on siihen hetimmiten puututtu. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.