Kysely, kuntien rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina, sosiaali- ja terveysministeriö

Pormestari päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan vastauksen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaroolin selvittämistä koskevaan kyselyyn:

MALLI 1

Mallissa 1 kunnalla olisi yleisen toimivallan perusteella oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan. (Malli on kuvattu selvitysraportin kohdassa 3.1.)

Mallissa kunnalla olisi yleisen toimivallan perusteella oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan. Maakunta ei tällöin maksaisi korvausta tuotetusta palvelusta ja palvelu olisi myös erillään maakunnan järjestämisvastuusta ja palveluntuotannosta. Tässä tapauksessa palvelut olisivat kunnan omille kuntalaisilleen tarjoamia laissa säädetyn julkisen järjestämisvastuun ulkopuolisia/ylimääräisiä palveluja. Tässä mallissa kuntien sote-palvelut olisivat rinnasteisia yksityiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoon.

1.a Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan toimintaan?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksiin kunnan toimintaan.

1.b Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi maakunnan toimintaan?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

X Negatiivisia

Perustelut:

Järjestämisvastuun toteuttaminen ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vaikeutuisi, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

1.c Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan ja maakunnan keskinäiseen suhteeseen?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksista kunnan suhteisiin toisiin toimijoihin.

1.d Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi muihin palveluntuottajiin (esim. järjestöihin ja yrityksiin)?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

X Negatiivisia

Perustelut:

Julkinen toimija tulisi markkinoille omistamillaan osakeyhtiöillä, mikä voisi aiheuttaa markkinahäiriöitä ja hankinta- ja EU-oikeudellisia ongelmia.

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole laajemmin mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksista muihin palveluntuottajiin.

1.e Olisivatko seuraavat tehtävät tarkoituksenmukaista tuottaa kuntien toimesta, mallin 1 mukaisesti? Perustelkaa miksi, tai miksi ei. Alla mainitut vaihtoehdot nousivat suosituimmiksi kesän 2019 kuntakyselyssä (raportin sivu 5, kuviot 2. ja 3.).

Laita rasti sen vaihtoehdon kohdalle, jonka osalta mielestäsi kunnalla tulisi olla oikeus tuottaa omalla verorahoituksellaan.

_ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietyt tehtävät (SHL 8§, 9§, 10§ ja TervHL 11§, 12§

ja 13§)

_ Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)

_ Opiskeluhuollon palvelut (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, TervHL 16§ ja 17§)

_ Joku muu palvelu, mikä? (kts. raportin s. 5 kuviot 2 ja 3)

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri malleihin liittyviin tehtäväjakoihin.

1.f Mallissa 1 kunnalla olisi yleisen toimivallan perusteella oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan. Maakunta ei tällöin maksaisi korvausta tuotetusta palvelusta ja palvelu olisi myös erillään maakunnan järjestämisvastuusta ja palveluntuotannosta. Tässä tapauksessa palvelut olisivat kunnan omille kuntalaisilleen tarjoamia laissa säädetyn julkisen järjestämisvastuun ulkopuolisia/ylimääräisiä palveluja.

Tulisiko kunnilla olla edellä kuvattu oikeus palvelujen tuottamiseen?

_ Kyllä

X Ei

Perustelut:

Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta järjestämisvastuun toteuttaminen vaikeutuisi ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin menettäisi merkityksensä, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

Toisaalta kunnan perustuslaillisen itsehallinnon näkökulmasta kunnan yleisen toimialan puitteissa tämä on perusteltua.

1.g Mikäli kunnilla olisi oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan, kuinka todennäköisesti kuntanne käyttäisi tätä oikeutta? Jos edustat muuta kuntatoimijaa, ethän vastaa tähän kysymykseen.

X 1 erittäin epätodennäköisesti

_ 2

_ 3

_ 4

_ 5 erittäin todennäköisesti

Vapaa sana mallista 1:

Helsinki ei kannata tätä mallia, koska järjestämisvastuun toteuttaminen ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vaikeutuisi, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

Julkisen järjestämisvastuun ulkopuolisten/ylimääräisten sote-palvelujen tuottaminen kunnan omalla rahoituksella ei lisäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta, vaan pikemminkin lisäisi eroja kuntien välillä. Vaihtoehto ei ole kannatettava myöskään kansantalouden tai kokonaisveroasteen kannalta.

Kunnat voivat luonnollisesti yleisen toimivaltansa perusteella tuottaa jatkossakin muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöjen mukaisia palveluja esimerkiksi asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Helsinki painottaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoittamista ja tuottamistapoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa kuntien rooliin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa.

MALLI 2

Mallissa 2. kunnalla olisi laissa säädetty velvollisuus tuottaa määriteltyjä palveluja. (Malli on kuvattu selvitysraportin kohdassa 3.2.)

Mallissa kunnalla olisi laissa säädetty velvollisuus tuottaa erikseen määriteltyjä sosiaali- ja terveyspalveluja, osana maakunnan järjestämisvastuuta. Tällöin kunnille maksettavista korvauksista säädettäisiin lailla. Tässä tapauksessa maakunnalla ei olisi oikeutta estää kuntaa tuottamasta palveluja, eikä kunnilla olisi oikeutta olla tuottamatta palveluja.

2.a Mikäli kunnalla olisi lainmukainen velvollisuus tuottaa palveluja, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan toimintaan?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

X Negatiivisia

Perustelut:

Kunnille ei tule jäädä velvoitetta palvelujen tuottamiseen ilman järjestämisvastuuta.

2.b Mikäli kunnalla olisi lainmukainen velvollisuus tuottaa palveluja, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi maakunnan toimintaan?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksista maakunnan toimintaan.

2.c Mikäli kunnalla olisi lainmukainen velvollisuus tuottaa palveluja, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan ja maakunnan keskinäiseen suhteeseen?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksista toimijoiden välisiin suhteisiin.

2.d Mikäli kunnalla olisi lainmukainen velvollisuus tuottaa palveluja, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi muihin palveluntuottajiin (esim. järjestöihin ja yrityksiin)?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksista muihin palveluntuottajiin.

2.e Olisiko tarkoituksenmukaista asettaa kunnille velvollisuus tuottaa alla mainittuja palveluja? Perustelkaa miksi, tai miksi ei. Alla mainitut vaihtoehdot nousivat suosituimmiksi kesän 2019 kuntakyselyssä.

Laita rasti sen vaihtoehdon kohdalle, jonka osalta mielestäsi kunnilla tulisi olla velvollisuus palvelujen tuottamiseen.

_ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietyt tehtävät (SHL 8§, 9§, 10§ ja TervHL 11§, 12§

ja 13§)

_ Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)

_ Opiskeluhuollon palvelut (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, TervHL 16§ ja 17§)

_ Joku muu palvelu, mikä? (kts. raportin s. 5 kuviot 2 ja 3)

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri malleihin liittyviin tehtäväjakoihin.

2.f Mallissa 2 kunnalla olisi laissa säädetty velvollisuus tuottaa määriteltyjä palveluja. (Malli on kuvattu selvitysraportin kohdassa 3.2.)

Mallissa kunnalla olisi laissa säädetty velvollisuus tuottaa erikseen määriteltyjä sosiaali- ja terveyspalveluja, osana maakunnan järjestämisvastuuta. Tällöin kunnille maksettavista korvauksista säädettäisiin lailla. Tässä tapauksessa maakunnalla ei olisi oikeutta estää kuntaa tuottamasta palveluja, eikä kunnilla olisi oikeutta olla tuottamatta palveluja.

Tulisiko kunnilla olla edellä kuvattu velvollisuus palvelujen tuottamiseen?

_ Kyllä

_ Ei

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri malleihin liittyviin tehtäväjakoihin.

Vapaa sana mallista 2:

Kunnille ei tule jäädä velvoitetta palvelujen tuottamiseen ilman järjestämisvastuuta. Kuntien edellytykset ja intressit palvelujen tuottamiseen vaihtelevat ja sen vuoksi paikalliseen sopimiseen tulee olla mahdollisuus.

Edellisten vastausten perusteluihin viitaten painotetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoittamista ja tuottamistapoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa kuntien rooliin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa.

MALLI 3

Mallissa 3 kunnalla olisi oikeus tuottaa laissa säädetyissä tehtävissä palveluja ilman, että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan roolista. (Malli on kuvattu selvitysraportin kohdassa 3.3.)

Mallissa kunnalla olisi oikeus tuottaa laissa säädetyissä tehtävissä kansallisesti määriteltyjen kriteerien perusteella tai tietyissä laissa määritellyissä tehtävissä palveluja ilman, että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan roolista palveluntuottajana. Maakunta rahoittaisi palveluja laissa säädettyjen kansallisesti määriteltyjen kriteerien perusteella.

3.a Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja ilman että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan palveluntuottajarooliin, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan toimintaan?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

X Negatiivisia

Perustelut:

Järjestämisvastuun toteuttaminen ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vaikeutuisi, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

3.b Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja ilman että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan palveluntuottajarooliin, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi maakunnan toimintaan?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

X Negatiivisia

Perustelut:

Järjestämisvastuun toteuttaminen ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vaikeutuisi, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

3.c Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja ilman että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan palveluntuottajarooliin, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan ja maakunnan keskinäiseen suhteeseen?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

x Negatiivisia

Perustelut:

Järjestämisvastuun toteuttaminen ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vaikeutuisi, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

3.d Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja ilman että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan palveluntuottajarooliin, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi muihin palveluntuottajiin (esim. järjestöihin ja yrityksiin)?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksista muihin palveluntuottajiin.

3.e Olisiko tarkoituksenmukaista antaa kunnille oikeus tuottaa alla mainittuja palveluja siten, että maakunta rahoittaisi palvelut kansallisesti asetettujen kriteereiden mukaisesti? Perustelkaa miksi, tai miksi ei. Alla mainitut vaihtoehdot nousivat suosituimmiksi kesän 2019 kuntakyselyssä.

Laita rasti sen vaihtoehdon kohdalle, jonka osalta mielestäsi kunnilla tulisi olla edellä kuvattu oikeus palvelujen tuottamiseen.

_ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietyt tehtävät (SHL 8§, 9§, 10§ ja TervHL 11§, 12§

ja 13§)

_ Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)

_ Opiskeluhuollon palvelut (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, TervHL 16§ ja 17§)

_ Joku muu palvelu, mikä? (kts. raportin s. 5 kuviot 2 ja 3)

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri malleihin liittyviin tehtäväjakoihin.

3.f Mallissa 3 kunnalla olisi oikeus tuottaa laissa säädetyissä tehtävissä kansallisesti määriteltyjen kriteerien perusteella tai tietyissä laissa määritellyissä tehtävissä palveluja ilman, että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan roolista palvelutuottajana. Maakunta rahoittaisi palveluja laissa säädettyjen kansallisesti määriteltyjen kriteerien perusteella.

Tulisiko kunnilla olla edellä kuvattu oikeus palvelujen tuottamiseen?

_ Kyllä

_ Ei

Perustelut:

Kysymykseen on vaikea vastata, koska järjestämisvastuun toteuttaminen ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vaikeutuisi, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

3.g Mikäli kunnilla olisi edellä kuvattu oikeus tuottaa palveluja, kuinka todennäköisesti kuntanne käyttäisi tätä oikeutta?

X 1 erittäin epätodennäköisesti

_ 2

_ 3

_ 4

_ 5 erittäin todennäköisesti

Vapaa sana mallista 3:

Järjestämisvastuun toteuttaminen ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vaikeutuisi, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itse palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoittamista ja tuottamistapoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa kuntien rooliin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa.

MALLI 4

Mallissa 4 kunnalla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. (Malli on kuvattu selvitysraportin kohdassa 3.4.)

Kunnalla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan harkinnan ja maakunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. Korvaus määräytyisi sopimuksen perusteella.

4.a Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja maakunnan kanssa solmitun sopimuksen perusteella, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan toimintaan?

X Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja tulisi sallia nimenomaan maakunnan tai muun järjestäjätahon ohjauksessa ja rahoittamana. Edellytyksenä on, että sekä järjestäjä että kunta näin haluavat ja siitä yhdessä sopivat. Kuntien pitäisi voida tuottaa palveluja itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla.

4.b Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja maakunnan kanssa solmitun sopimuksen perusteella, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi maakunnan toimintaan?

X Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja tulisi sallia nimenomaan maakunnan tai muun järjestäjätahon ohjauksessa ja rahoittamana. Edellytyksenä on, että sekä järjestäjä että kunta näin haluavat ja siitä yhdessä sopivat. Kuntien pitäisi voida tuottaa palveluja itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla.

4.c Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja maakunnan kanssa solmitun sopimuksen perusteella, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi kunnan ja maakunnan keskinäiseen suhteeseen?

X Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja tulisi sallia nimenomaan maakunnan tai muun järjestäjätahon ohjauksessa ja rahoittamana. Edellytyksenä on, että sekä järjestäjä että kunta näin haluavat ja siitä yhdessä sopivat. Kuntien pitäisi voida tuottaa palveluja itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla.

4.d Mikäli kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja maakunnan kanssa solmitun sopimuksen perusteella, millaisia vaikutuksia tällä mielestänne olisi muihin palveluntuottajiin (esim. järjestöihin ja yrityksiin)?

_ Positiivisia

_ Ei vaikutuksia/neutraali

_ Negatiivisia

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri mallien vaikutuksista muihin palveluntuottajiin.

4.e Olisiko tarkoituksenmukaista antaa kunnille oikeus tuottaa palveluja maakunnan kanssa solmitun sopimuksen perusteella? Perustelkaa miksi, tai miksi ei. Alla mainitut vaihtoehdot nousivat suosituimmiksi kesän 2019 kuntakyselyssä.

Laita rasti sen vaihtoehdon kohdalle, jonka osalta tulisi olla edellä kuvattu oikeus sopimusperusteiseen palveluntuottamiseen.

_ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietyt tehtävät (SHL 8§, 9§, 10§ ja TervHL 11§, 12§

ja 13§)

_ Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)

_ Opiskeluhuollon palvelut (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, TervHL 16§ ja 17§)

_ Joku muu palvelu, mikä? (kts. raportin s. 5 kuviot 2 ja 3)

Perustelut:

Tässä vaiheessa tähän kysymykseen ei ole mahdollista vastata, koska Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkiydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa eri malleihin liittyviin tehtäväjakoihin.

4.f Mallissa 4 kunnalla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. (Malli on kuvattu selvitysraportin kohdassa 3.4.)

Kunnalla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan harkinnan ja maakunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. Korvaus määräytyisi sopimuksen perusteella.

Tulisiko kunnilla olla edellä kuvattu mahdollisuus palvelujen tuottamiseen maakunnan kanssa solmitun sopimuksen perusteella?

x Kyllä

_ Ei

Perustelut:

Kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja tulisi sallia nimenomaan maakunnan tai muun järjestäjätahon ohjauksessa ja rahoittamana. Edellytyksenä on, että sekä järjestäjä että kunta näin haluavat ja siitä yhdessä sopivat. Kuntien pitäisi voida tuottaa palveluja itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla.

4.g Mikäli kunnilla olisi edellä kuvattu mahdollisuus palvelujen tuottamiseen, kuinka todennäköisesti kuntanne käyttäisi tätä oikeutta?

_ 1 erittäin epätodennäköisesti

X 2

_ 3

_ 4

_ 5 erittäin todennäköisesti

Vapaa sana mallista 4:

Kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja tulisi sallia nimenomaan maakunnan tai muun järjestäjätahon ohjauksessa ja rahoittamana. Edellytyksenä on, että sekä järjestäjä että kunta näin haluavat ja siitä yhdessä sopivat. Kuntien pitäisi voida tuottaa palveluja itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla.

Kuten edellisen vastauksen perusteella todettiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoittamista ja tuottamistapoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Helsingin kaupunki odottaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisusta tehdään ensin ja aidosti yhdessä kuntien kanssa ja kuntien näkemyksiä kuullen. Vasta selvityksen ja sen pohjalta tehtyjen linjausten jälkeen ja kaupungin roolin selkeydyttyä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa kuntien rooliin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa.

Vapaa sana erillisselvityksen raporttiluonnoksesta:

Ei kommentoitavaa.