Asunnon terveyshaitta, Helsingin Eurooppalaisen koulun aiheuttama meluhaitta
Ympäristöterveysyksikön päällikön päätöksestä tehty oikaisuvaatimus koskien asunnon terveyshaittaa
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä asukas ********** oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön päällikön 16.8.2019 § 30 tekemästä päätöksestä.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Oikaisuvaatimus kohdistuu ympäristöterveysyksikön päällikön 16.8.2019, § 30 tekemään päätökseen. Päätöksen mukaan ympäristöpalveluiden tekemän asunnontarkastuksen ja melumittauksen perusteella asunnossa osoitteessa ********** ei ole todettu terveydensuojelulain (763/1994) 1 §:n ja 26 §:n mukaista terveyshaittaa eikä siten lisätutkimuksille tai terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisen määräyksen antamiselle ole perusteita. Ympäristöterveysyksikön päällikkö katsoi, että asian käsittelyn jatkamiselle ympäristöpalveluissa ja määräyksen tai kiellon antamiselle ei ole siten perusteita.
Oikaisuvaatimus
Asukas on säädetyssä ajassa 29.8.2019 tehnyt oikaisuvaatimuksen ympäristöterveysyksikön päällikön 16.8.2019 § 30 tekemästä päätöksestä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ilmaisee tyytymättömyytensä päätökseen ja pyytää asian käsittelyä kaupunkiympäristölautakunnassa. Oikaisuvaatimuksen tekijä tarkoittanee kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostoa.
Oikaisuvaatimuksen tekijä perustelee pyyntöään sillä, että useampi viranomainen on käsitellyt asiaa, mutta kokonaisuus ei ole tullut huomioiduksi. Lyhytkestoinen (30 min) melumittaus asunnossa viikon hiljaisimpana hetkenä (klo 12.00-12.30) ei anna lainkaan kokonaiskuvaa melusta. Tehty 30 minuutin mittainen melumittaus suhteuttaa sen klo 7-22 ajanjaksoon koko viikon ajalle. Tämä ei anna rehellistä kuvaa tilanteesta. Lisäksi piha-alueen melumittausta ei tehty ollenkaan. Kyse on nimenomaan koulun sijainnista nykyisessä ympäristössä, jossa on asuinrakennuksia välittömässä läheisyydessä, mistä aiheutuu merkittävää haittaa naapurustolle.
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että ainoa toimiva ratkaisu on koulun siirtäminen sille paremmin soveltuvampaan paikkaan ja pyytää toimenpiteitä tämän suhteen.
Kuuleminen
Ympäristöpalvelut ovat varanneet asianosaisille, Helsingin eurooppalaiselle koululle ja Senaatti-kiinteistöille tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun 10.9.2019 päivätyllä kirjeellä. Asianosaiset eivät antaneet vastineita.
Päätöksen perustelut
Terveydensuojelulain (763/1994) 56 §:n mukaan kunnan viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii, ellei toisin ole määrätty kunnan terveydensuojeluviranomaisena.
Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu).
Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. asumisterveysasetuksen 4 §:n mukaan mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja.
Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointimenetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet.
Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen.
Asumisterveysasetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä. Asetuksen soveltamisalaan ei kuulu piha-alueet. Altisteen toimenpiderajaa käytetään terveydensuojeluvalvonnassa kynnysarvona sille, milloin melu saattaa aiheuttaa terveyshaittaa ja milloin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Haittojen esiintymisen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä enemmän ja useammin toistuvaa toimenpiderajojen ylittyminen on. Lisämittauksia ja selvityksiä tehdään usein tilanteissa, joissa tulokset ovat lähellä toimenpiderajoja tai taustamelu on ollut niin voimakasta, että tutkittavan melun voimakkuutta ei voida mitata luotettavasti.
Sovellettaessa toimenpiderajoja terveyshaitan arviointiin ja päätettäessä mahdollisista haitan poistamis- tai vähentämisvelvoitteista on otettava huomioon ns. asumisterveysasetuksen 3 §:n yleiset periaatteet, mikä tarkoittaa, että otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Viranomainen voi siten katsoa asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvän terveyshaittaa, vaikka mikään toimenpideraja ei ylittyisi, jos kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitta on ilmeinen. Olosuhteiden arvioinnissa on otettava huomioon pitkän ajan vaikutusten lisäksi myös eri altisteiden akuutit vaikutukset.
**********
Mittausten aikana pihalta kuului selvästi välituntia viettävien lasten ääniä. Tarkastusajankohdasta oli sovittu asukkaan kanssa. Mittaukset tehtiin asumisterveysasetuksen mukaisesti. Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan asetuksen liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Toimenpideraja asuinhuoneissa ja oleskelutiloissa päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasona on 35 dB ja yöajan (klo 22-7) on 30 dB. Välitunnin aikana mitatut keskiäänitasot makuuhuoneessa vaihtelivat 23-26 dB:n välillä eivätkä toimenpiderajat siten tarkastuksen perusteella ylittyneet. Toimenpideraja on koko päiväajan keskiäänitasolle, jota alentavat ne ajanjaksot klo 7.00 - 22.00 välillä, jolloin häiritsevää ääntä ei kuulu. Toimenpiderajat eivät siten ylittyisi moninkertaisesti kovemmillakaan välituntiäänillä, kuin mitä tarkastuksella todettiin. Toimenpiderajaan verrattava päiväajan (klo 7-22) laskennallinen keskiäänitaso on 19 dB, jos laskennassa käytetään koko vuorokauden välituntien ajalle suurinta mitattua keskiäänitasoa, joka oli 26 dB.
**********
Koulun välituntiajat kevätlukukaudella 2019 olivat joka arkipäivä klo 9:00-9:35, 11:20-12:45, 13:20-13:45 ja 14:20-14:35, lisäksi pihalla voitiin pitää liikuntatunteja ja iltapäiväkerho (klo 14.30- 17.30) saattoi ulkoilla pihalla säiden mukaan. Helsingin keskustan alueella on kymmeniä kouluja ja usein piha-alue rajautuu suoraan johonkin asuinrakennukseen.
Normaaleja kaupunkielämän ääniä, kuten ulkoa sisään kuuluvia lasten ääniä, ei yleensä käydä mittaamassa, koska niiden ei katsota aiheuttavan yleisesti ottaen terveyshaittaa. Ympäristöpalvelut on kertonut 29.10.2018 päivätyllä kirjeellä asukkaalle, että koulun toiminta on asemakaavan mukaista ja koulun sekä iltapäiväkerhon toiminta-ajat huomioiden asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan ylittyminen on erittäin epätodennäköistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin kirjeessään ohjeisti asukasta laittamaan toimenpidepyynnön ympäristöpalveluille asian tutkimiseksi ja valituskelpoisen päätöksen saamiseksi asiasta. Asukkaan toimenpidepyyntö mittausvaatimuksineen saapui 24.4.2019.
Helsingin kaupungin ympäristö- ja lupajaosto saattaa tämän päätöksen tiedoksi opetushallitukselle.
Sovelletut oikeus- ja muut ohjeet
Hallintolaki (434/2003) 34, 49 a, 49 b, 49 e ja 49 g §
Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26 ja 56 §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. asumisterveysasetus 1, 3, 4, 11 ja 12 §
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa II, 8/2016, Valvira
Tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijälle saantitodistuskirjeenä ja muille postitse kirjeenä.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Ympäristöpalvelut Ympäristöterveysyksikkö Yksikön päällikkö 16.08.2019 § 30
This decision was published on 28.10.2019
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | Helsingin kaupungin kirjaamo |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084