Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 18.1.2019, LähiTapiola

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Hakija on 7.8.2019 esittänyt kaupungille 11 300,48 euron suuruisen takaisinsaantivaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin maksamassaan liukastumisvahingossa 3501904037 työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella. Vahinko on tapahtunut 18.1.2019 noin kello 7.40 osoitteessa Nervanderinkatu 2. Vaatimuksen mukaan liukastuminen on tapahtunut liukkaalla, jäisellä, osittain hiekoitetulla jalkakäytävällä, jonka päälle oli satanut pakkaslunta.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja sen kunnossapito hoidetaan II-luokan mukaisesti.

II-luokan kevyen liikenteen väyliltä poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I-luokan katujen jälkeen. Toimenpideaika on neljä tuntia, kuitenkin niin, että klo 17-06 satanut lumi poistetaan kello 10 mennessä. Aurauksen lähtökynnys on 5 cm. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on neljä tuntia, kuitenkin niin, että klo 17-06 aikavälillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 10 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kelikeskukselta ei ole tullut hälytyksiä liukkauden tuntuvasta lisääntymisestä. Kunnossapitopiiri aloitti liukkaudentorjuntatyöt hiekoittamalla klo 02 Kampista, koska edellisenä päivänä 17.1.2019 lunta satoi reilusti. Lumikertymä edellisen vuorokauden aikana oli 10 cm. Nervanderinkadun käytävä hiekoitettiin, mutta sitä ei aurattu vahinkopäivänä enää uudestaan, koska siihen oli satanut edellisen aurauksen jälkeen vain sentin kerros pakkaslunta. Edellinen auraus oli tehty vahinkopäivää edeltäneenä päivänä 17.1.2019 klo 12.00, jolloin vahinkopaikka myös hiekoitettiin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa -6,1°C ja -11,4°C asteen välillä. Vahinkopäivänä Kaisaniemen mittausasemalla lämpötila on klo 8 ollut -9,0°C. Sää vahinkohetkellä on ollut puolipilvinen ja on esiintynyt vähäistä lumisadetta. Vahinkoa edeltäneenä päivänä sään keskilämpötila on ollut -4,5°C. Vahinkopäivänä esiintynyt vähäinen, ajoittainen lumisade ei nostanut lumikertymää kuin hetkellisesti 1 cm verran. Sateen määrä vedeksi muutettuna oli 0 mm.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapitotyöt on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004, s.16). Talviolosuhteissa ei ole poikkeuksellista, että lumen alla voi olla jäätä tai muuta liukkautta. Tästä syystä jalankulkijan tulee noudattaa talvella erityistä varovaisuutta.

Aurauskynnys (5 cm uutta lunta) ei ole ylittynyt eikä vahinkopäivänä esiintynyt vähäinen lumisade (noin 1 cm) kerryttänyt mittauksissa lumensyvyyttä lainkaan. Vahinkopaikalla on tehty kunnossapitotoimenpiteitä hiekoittamalla jalankulkuväylät vahinkopäivänä noin klo 02.00, eli toimenpideaikojen puitteissa. Varsinaista liukkauden tuntuvaa lisääntymistä ei ollut esiintynyt. Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kadut eivät koskaan olisi liukkaat. Tämä on myös todettu oikeuskäytännössä (KKO:1998:147).

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja määriteltyjen toimenpideaikojen puitteissa ja kunnossapitolain mukaisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57