Valtion kaupungille luovuttamien kuolinpesien varojen käyttäminen järjestöjen avustamiseen vuodelle 2020

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talouspäällikkö Armi Vadén ja erityissuunnittelija Hanna-Leena Nuutinen ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta voi käyttää järjestöjen avustuksiin valtion perintönä saatuja kuolinpesien varoja. Tämä perustuu kaupunginhallituksen 13.1.2014 § 42 tekemään päätökseen, jossa se vahvisti valtion perintönä kaupungille tulevien kuolinpesien varojen hakuperusteiksi ja käyttötarkoitukseksi sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämät avustukset järjestöille toimintaan, jolla tuetaan sosiaali- ja terveysviraston (nykyisin sosiaali- ja terveystoimialan) voimassa olevan strategiasuunnitelman toteuttamista helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Valtionperintöjen kirjanpidollinen käsittely muuttui vuonna 2018, minkä vuoksi taseessa olleet valtion perintönä saadut varat tuloutettiin vuoden 2018 tilinpäätöksessä sosiaali- ja terveyspalvelujen (5 10 01) talousarviokohdalle. Vuoden 2018 tilinpäätöksen liitetiedoissa on merkintä, että vuoden 2018 muihin toimintatuottoihin on tuloutettu valtionperintöjä 4 516 673 euroa kirjauskäytännön muutoksen vuoksi, ja ne kaikki tulee käyttää avustuksiin järjestöille. Valtion perintöinä saadut tulot vaihtelevat vuosittain, minkä vuoksi aiempien vuosien tuloilla varaudutaan tuleviin avustuksiin.

Helsingin kaupungin vuoden 2020 talousarvion avustusliitteeseen (talousarvion liite 1) on kirjattu valtionperinnöistä jaettavien avustusten määrä, 2 400 000 euroa. Taso ei ole sitova, vaan valtion perinnöistä jaettavien avustusten määrä perustuu valtion perintöinä saatuihin tuloihin. Talousarvion liitteen määrä voidaan alittaa, jos tuloja ei ole riittävästi ja se voidaan ylittää, jos tuloja on kertynyt enemmän. Määrärahan suuruudesta päätettäessä tulee huomioida, että tulevien vuosien määrärahat perustuvat kertyneisiin tuloihin.

Vuoden 2019 alusta lähtien valtionperinnöt on kirjattu sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdan tuloihin, kun valtionperintö maksetaan Helsingin kaupungille. Koska sosiaali- ja terveystoimialan talousarvion sitova taso on menot, niin sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle (5 10 01) voidaan myöntää teknistä ylitysoikeutta valtionperinnöistä myönnettyjen järjestöavustuksien verran. Ylitysoikeus perustuu valtionperinnöistä saatuihin tuloihin. Vuoden 2019 talousarvion määrärahojen ylitysesitys sisältää valtionperinnöistä jaettavat järjestöavustukset. Ylitysesityksen perusteluna on tältä osin valtion perinnöistä saadut tulot.

Vuonna 2019 on kuolinpesävaroista jaettu sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntäminä avustuksina järjestöille yhteensä 2 328 000 euroa. Lisäksi vuonna 2019 on maksettu 7.11.2019 mennessä kuolinpesien kuluja, sähkö- ynnä muita maksuja yhteensä 157 010 euroa.

Vuonna 2019 uusia valtionperintöjä on 7.11.2019 mennessä kertynyt 3 722 422 euroa. Voidaan arvioida, että sosiaali- ja terveystoimialalla on vuoden 2019 lopussa kuolinpesävaroja yli 5 milj. euroa. Varojen kertymä vuonna 2019 on keskimääräistä kertymää suurempi ja sitä selittänee kuolinpesinä saatujen asuntojen vilkastunut realisointi ja näin saadut myyntitulot.

Esittelijä ehdottaa, että sosiaali- ja terveyslautakunta osoittaa vuonna 2020 järjestöjen avustamiseen kuolinpesärahavaroja enintään 2 828 000 euroa. Summa on 500 000 euroa suurempi kuin vuonna 2019. Perusteluna summan suurentamiselle on kuolinpesärahavarojen edellä kuvattu kasvu. Sosiaali- ja terveystoimialan tulee huolehtia siitä, että varoja käytetään suunnitelmallisesti ja siten, että kertymän mahdollisesti laskiessa tulevina vuosina, on varmistettu avustusvarojen riittävyys.

Esitykset avustusvarojen kohdentamisesta ovat tämän kokouksen esityslistalla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 03.12.2019 § 279

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Armi Vaden, talouspäällikkö, puhelin: 310 15970

This decision was published on 18.12.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.