Valtuustoaloite, HUS:n ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden hallinta

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Seija Muurisen ja 17 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien HUSin ja kaupungin kustantaman sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden hallintaa:

"Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja perustason vahvistaminen ovat vireillä olevan sote-uudistuksen keskeisiä keinoja uudistuksen tavoitteiden, kuten asiakkaiden ja potilaiden riittävien, laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen turvaaminen, saavuttamiseksi. Asia liittyy olennaisesti myös erikoissairaanhoidon omistajaohjaukseen.

Helsingin kaupungilla on asukkaidensa kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Erikoissairaanhoidon osalta tämä toteutuu kaupungin lakisääteisellä sairaanhoitopiirin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin) jäsenyydellä. Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on käytännössä jaettu kaupungin ja HUSin kesken niin, että ensisijainen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla.

Kaupungin talousarvioprosessissa helsinkiläisten erikoissairaanhoidosta HUSissa syntyviä kustannuksia varten varattu määräraha on oma talousarviokohtansa, josta päätetään vuosittain kaupungin talousarviossa.

HUS kohdentaa määrärahat toimialoittain väestön arvioidun palvelutarpeen mukaisesti HUSin valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Esitykset valtuustolle esittelee HUSin virkamiesjohto. HUS laskuttaa jäsenkuntiaan toteutuneen palvelujen käytön suhteessa, minkä vuoksi kuntalaskutus voi ylittää kaupungin omassa budjetissaan varaaman määrärahan.

Kuntayhtymän perussopimus luo pohjan HUSin ohjaukselle. Toimintaa ja sen tavoitteita kuvataan HYKS-alueen järjestämissuunnitelmassa. Palvelujen käytön ja talousarvion toteumaa seurataan säännöllisesti muun muassa Helsingin ja HUSin välisissä kuntatapaamisissa.

Potilasohjauksesta on sovittu HUSin kanssa sekä päivystyksen että kiireettömien lähetteiden osalta. Merkittävistä työjaon muutoksista sovitaan ylimmän virkamiesjohdon kesken, ja ne huomioidaan tarvittaessa talousarviossa.

Valtaosa lähetteistä koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireettömien lähetteiden aiheellisuuden arvioinnissa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä kiireettömän hoidon kriteereitä. Niitä käytetään sekä hoitoon lähettämisestä että hoitoon ottamisesta päätettäessä.

Vuonna 2018 Helsingin omilta terveysasemilta tehtiin 69 000 lähetettä HUSiin, mikä on 108 lähetettä 1000 asukasta kohti ja 14,9 prosenttia terveysasemien lääkärikäynneistä. Vastaavasti Espoon lääkärikäynneistä 14,2 prosenttia ja Vantaalla 11,5 prosenttia johti lähetteeseen. Sairaanhoitopiirien lähetemäärät ovat kasvaneet viime vuosina koko maassa muun muassa väestön ikääntymiseen ja lääketieteellisten hoitojen kehittymiseen liittyen.

Aloitteessa todetaan, että asiakkaita saattaa jäädä HUSin erikoissairaanhoitoon ylimääräiseksi ajaksi Helsingin kaupungin jatkokuntoutuspalveluiden ruuhkautuessa. Näistä epätarkoituksenmukaisesti erikoissairaanhoitoon jääneistä potilaista HUS perii siirtoviivemaksun. Näitä maksuja ei kuitenkaan ole syntynyt Helsingille enää useaan vuoteen, vaan jatkohoito järjestetään viiveettömästi.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat käsitelleet HUSin omistajaohjauksen parantamista ja määrittäneet omistajaohjauksen tavoitteet.

Jäsenkuntien ja HUSin välisen yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on

Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista tuetaan ja edistetään Helsingissä kehittämisprojektissa ”HUSin ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen”. Lisäksi kehitetään palveluintegraatiota perus- ja erityistason välillä. Tavoitteena on Helsingin väestön tarvitseman erikoisairaanhoidon tarpeen ja käytön aiempaa täsmällisempi määritteleminen talousarvioon.

Vuoden 2019 aikana on tiivistetty vuorovaikutusta sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian välillä muun muassa budjettiohjaukseen liittyen. Aikaisempi rahoitusjohdon Hustra-kokous on laajennettu Strategisen tason yhteistyöryhmäksi (HUS Strato), jossa on jäseninä paitsi HUS-kuntien ja HUSin talousjohto myös kuntien ja HUSin sote-johto toimialan asiantuntemuksen lisäämiseksi.

Strategisen tason yhteistyöryhmä käsittelee strategisia toiminnan ja talouden kysymyksiä, kuten

Integraation johtamista ei voi erottaa organisaation muusta johtamisesta. Integraation edistämisestä vastaavat Helsingissä sosiaali- ja terveystoimen johto ja vastaavasti HUSin johto.

Myöskään HUS ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että sote-integraatiokehitystä Helsingin kaupungin organisaatiossa johdettaisiin kahdesta eri yksiköstä samanaikaisesti. HUSin lausunto on liitteenä 2.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation tarve on laajasti tunnistettu, ja integraatiota edistäviä toimenpiteitä on tehty ja tullaan tekemään. Lautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena integraatiokehityksen johtamisen eriyttämistä muusta johtamisesta ja hajauttamista sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian kesken.

Lautakunta kuitenkin edellyttää, että Helsingin kaupunki pyrkii tehostamaan ja uudistamaan nykyisin käytössä olevia yhteistyömuotoja HUS-kuntayhtymän kanssa nykyjärjestelmässä tai mahdollisen Uudenmaan (Helsingin) erillisratkaisun yhteydessä. Tavoitteena Helsingin kaupungin kustantaman sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden joustava yhteensovittaminen sekä kaupunkilaisten palvelujen ja budjettivarojen käyttö entistä tarkoituksenmukaisemmin."