Rakennusvalvontataksan tarkistaminen 1.1.2020 alkaen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

Kaupunginvaltuusto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksan yleiset perusteet.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 23.11.2018 hyväksynyt voimassa olevan rakennusvalvontataksan. Taksa tuli voimaan kuuluttamisen jälkeen 1.1.2019.

Myönnetyt rakennusluvat 1.1. – 2.10.2019

Ajanjaksolla 1.1.-2.10.2019 myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaistilavuus oli 2 239 009 kuutiometriä. Vuonna 2018 yhteenlaskettu kokonaistilavuus oli samalla ajanjaksolla 2 318 929 kuutiometriä. Vähennystä viime vuoteen verrattuna on 79 920 kuutiometriä. Muutos on –3 %.

Ajanjaksolla 1.1.-2.10.2019 myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala oli 495 319 neliömetriä. Vuonna 2018 yhteenlaskettu kerrosala samalla ajanjaksolla oli 550 668 neliömetriä. Vähennystä viime vuoteen verrattuna on 55 349 neliömetriä. Muutos on –10 %.

Ajanjaksolla 1.1.-2.10.2019 myönnettyjen rakennuslupien sisältämien rakennusten yhteenlaskettu kokonaisala oli 591 028 neliömetriä. Vuonna 2018 yhteenlaskettu kokonaisala samalla ajanjaksolla oli 680 100 neliömetriä. Vähennystä viime vuoteen verrattuna on 89 072 neliömetriä. Muutos on –13 %. Kokonaisalaan lasketaan kerrosalan lisäksi kellari- yms. tilat. Rakennusvalvontataksan maksut perustuvat rakennusten kokonaisalaan.

Myönnettyjen rakennuslupien määrät ovat ko. ajanjaksona vähentyneet vuoden 2017 jälkeen jo toisena vuonna peräkkäin. Vähentyminen on kuitenkin ollut vuonna 2019 pienempi kuin mitä se oli verrattaessa vuotta 2018 vuoteen 2017.

Rakennusvalvontataksan kateprosentti

Suomen Kuntaliitto antaa malleja ja suosituksia rakennusvalvonnan maksuista. Viimeisin Kuntaliiton suositus on päivätty 1.2.2012. Kuntaliitto suosittaa, että rakennusvalvonnan toimintamenot katetaan kokonaan rakentajilta perittävillä maksuilla. Maksujen tarkastamista ja muuttamista joka vuosi suositellaan. Rakennusvalvonnan ollessa viranomaistoimintaa ei ole tarkoitus, että rakennusvalvonta kerryttäisi kunnalle pysyvästi ylijäämää. Sen sijaan estettä ei ole sille, että vilkkaan rakentamisen vuosina kate on positiivinen, ja vastaavasti rakentamisen hiljetessä kate painuu miinukselle.

Kuntaliiton suosituksen mukaisesti Helsingin rakennusvalvontataksan nojalla määrättävillä maksuilla tavoiteltava kateprosentti on 100 %. Vuosina 2004-2011 kateprosentti oli vuosittain merkittävästi alle 100 %, alimmillaan vain 62 %. Vuonna 2012 päästiin melkein tavoitteeseen kateprosentin oltua 99 %. Vuodesta 2013 lähtien kateprosentti on ollut vuosittain yli 100 %. Otettaessa huomioon vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kertyneet rakennusvalvonnan rakennusvalvontataksan mukaiset tulot ja vuoden 2019 rakennusvalvonnan ennustetut menot voidaan todeta, että myös vuonna 2019 kateprosentti tulee olemaan yli 100 %.

Merkittävin positiiviseen kateprosenttiin vaikuttava tekijä on ollut se, että vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrät ovatkin viimeisten kahden vuoden aikana kääntyneet selvään laskuun näitä edeltäviin vuosiin verrattuna, myönnettyjen rakennuslupien määrät ovat silti olleet merkittävät myös viimeisten kahden vuoden aikana.

Osatekijänä kateprosentin kasvulle oli lisäksi vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen rakennusvalvontataksaan tehty muutos, jolla muutettiin korjaus- ja muutostyön sekä käyttötarkoituksen muutoksen rakennuslupamaksu vastaamaan aiempaa paremmin asian käsittelystä aiheutuvia rakennusvalvontaviranomaisen kustannuksia.

Rakennusvalvontataksan muutokset

Rakennusvalvontataksan maksuja esitetään alennettavaksi kolmella prosentilla, lukuun ottamatta taksan 13 §:ssä olevia kiinteistöinsinöörin maksuja. Tällä muutoksella pyritään pääsemään maksutuloissa nykyistä lähemmäksi 100 %:n kateprosenttitavoitetta.

Taksan 4 §:n toinen kappale päätettiin viime vuonna lisätä taksaan uutena kohtana. Tähän kappaleeseen esitetään nyt tehtäväksi asiakkaiden eduksi muutos siten, että lupamaksun alennusprosentti muutetaan 20 %:sta 30 %:iin. Muutoksella pyritään osaltaan kannustamaan poistoilman lämmöntalteenoton rakentamista.

Taksan 5 §:n f) kohta koskee lämpökaivon/energiakaivon lupamaksua. Tähän kohtaan esitetään tehtäväksi asiakkaiden eduksi muutos siten, että lupamaksu määrätään vain yli 300 metriä syvien kaivojen poraamiselle. Käytännössä tällainen muutos vapauttaa lähes kaikki tällaiset lämpökaivot/energiakaivot lupamaksulta ja on Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukainen.

Taksan 6 §:n c) kohta esitetään poistettavaksi tarpeettomana taksan kohtana. Tämän johdosta 6 §:n d) kohta esitetään muutettavaksi uuden taksan 6 §:n c) kohdaksi.

Kiinteistöinsinöörin maksujen muutokset

Kaupunkimittauspalvelut toteaa 30.9.2019 päivätyssä esityksessään kiinteistöinsinöörin maksuista seuraavaa:

Kiinteistöinsinöörin rakennustyön valvontaa koskevaa toimenpidetaksaa on viimeksi tarkistettu vuosille 2018 (korotus 1%) ja 2019 (ei korotusta).

Kaupunkiympäristön toimialan taloushallinnon laskelmien mukaan henkilöstökustannukset ovat nousseet vuosina 2018 noin 1% ja 2019 noin 2%.

Edellä todetun henkilöstökustannusten nousun vuoksi Kaupunkimittauspalvelut esittää kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksaan 3% korotusta vuodelle 2020.

Voimaantulo

Rakennusvalvontataksa tulee voimaan 1.1.2020.

This decision was published on 28.10.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.