Vuoden 2020 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen kiinteistöveroprosentti, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti sekä muiden asuinrakennusten veroprosentti (viimeksi mainittu hallituksen esityksen 174/2016 laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta). Kunta voi halutessaan vahvistaa erillisen veroprosentin voimalaitoksille, yleishyödyllisille yhteisöille ja eräin edellytyksin myös rakentamattomalle rakennuspaikalle. Viimeksi mainitun osalta eräiden kuntien (Helsingin seutu) on KiintVL:n 12 b §:n mukaan määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle erillinen veroprosentti.

Vuoden 2020 verotuksessa lainsäädännössä määritellyt kiinteistöveroveroprosenttien rajat ovat seuraavat:

- yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93–2,00

- vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41–1,00

- muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93–2,00

- rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,00–6,00, Kiint VL:n 12 b §:ssä mainituissa kunnissa alaraja on valtuuston määräämä yleinen veroprosentti +3,00, veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00 prosenttia

- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00–2,00

- voimalaitosrakennukset ja –rakennelmat kiinteistöveroprosentti 0,93– 3,10

Kiinteistöveroveroprosenttien rajoissa ei ole muutosta vuoteen 2019.

Vuonna 2019 kiinteistöveroprosentit ovat Helsingissä seuraavat:

- yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93

- vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41

- muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93

- rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,93

- voimalaitosten veroprosentti 3,10

Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2020 on arvioitu 283 milj. euroa. Vuoden 2019 tilitysarvio on 274 milj. euroa.

Kiinteistöverotuoton 3,3 prosentin nousu vuodelle 2020 johtuu kiinteistökannan kasvusta ja sitä kautta veropohjan ennakoidusta noususta.

Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit verohallinnolle viimeistään marraskuun 17. päivänä.

Kiinteistöverotuksen kokonaisuudistuksen lainsäädäntövalmistelu

Maan hallitus valmistelee lainsäädäntöuudistusta, jonka mukaan kiinteistöverotus on tarkoitus uudistaa vuoden 2022 verotuksessa. Uudistuksessa pyrittään huomioimaan paremmin maapohjien ja rakennusten käyvät verotusarvot, jotka ovat jääneet jälkeen yleisestä kustannus- ja hintakehityksestä nykyisessä järjestelmässä. Uudessa arvottamisjärjestelmässä rakennusten verotusarvot nousisivat keskimäärin noin kaksinkertaisiksi ja nousu vaihtelisi rakennustyypeittäin ja alueittain rakennuskustannusten hintakehityksen mukaan. Vastaavasti maapohjien verotusarvot nousisivat myös keskimäärin kaksinkertaisiksi nykytasostaan koko Suomen tasolla. Maapohjien verotusarvojen muutoksiin liittyy kuitenkin huomattavasti suurempaa vaihtelua kuin rakennusten verotusarvojen muutoksiin.

Asuntojen hintakehitys on ollut Helsingissä viime aikoina huomattavasti muuta maata ja muita kaupunkeja nopeampaa. Käytössä olevan kiinteistöverojärjestelmän maan arvoon liittyvät käyvät arvot ovat siis todennäköisesti jääneet eniten jälkeen juuri Helsingissä. Näin ollen uuden maapohjan arvottamisjärjestelmän suurimmat korotuspaineet kohdistuvatkin juuri Helsinkiin. Keskimääräinen asuntojen hintakehitys Helsingissä ei kuitenkaan anna riittävää kuvaa veron korotusten kohdistumisesta. Maan arvo ja sen kehitys vaihtelevat Helsingin sisällä hyvin paljon maantieteellisistä ja historiallisista syistä johtuen, minkä takia myös tulevat veronkorotukset kohdistuisivat erisuuruisina eri alueille. Nykyisen maapohjan arvottamisjärjestelmän käyvät arvot ovat jääneet eniten jälkeen Helsingin kalleimmilla alueilla, joille uuden järjestelmän korotukset tulisivat kohdistumaan.

Kiinteistöverojärjestelmän maapohjan ja rakennusten arvottamisperusteiden uusiminen tulisi nostamaan kiinteistöverotuottoja Helsingissä, mikäli kiinteistöveroasteissa ei tehtäisi muutoksia. Nykyjärjestelmässä varsinkin maan arvo on suuresti aliarvioitu, joten uudistuksen suurimmat korotukset kohdistuisivat Helsingissä maanpohjan käypään arvoon. Edellä kuvatun kiinteistöverotuksen kokonaisuudistuksen ei ole tarkoitus muuttaa kuntien keräämiä kiinteistöverotuloja. Näin ollen osana lainsäädäntöuudistusta on huomioitava kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit siten, ettei kiinteistöverojärjestelmän maapohjan ja rakennusten arvottamisperusteiden uusiminen ja oikeudenmukaistaminen nosta kiinteistöverovelvollisten keskimääräistä verorasitusta kunnan alueella.

Kaupunginhallitus 28.10.2019 § 711

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567

This decision was published on 20.11.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.