Vahingonkorvaus, autovaurio, 10.10.2019 päiväkoti Puuskan hoitolapset

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö hylkäsi 11.12.2019 tekemällään päätöksellä (191 §) vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijä (jäljessä hakija) toistaa vahingonkorvausvaatimuksen auton tuulilasin korjauskustannuksesta (liite 1). Vahingon syntymiseen johtaneet tapahtumat päiväkodin pihalla ovat oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kiistattomia. Kyseinen toiminta ei ole vahinko eikä yllättävä, koska tätä on tapahtunut aikaisemminkin.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Hakija on esittänyt aiemmin toimittamassaan vahingonkorvaushakemuksessa 390 euron suuruisen korvausvaatimuksen työmatkalla tapahtuneesta auton tuulilasin vaurioitumisesta. Korvausvaatimuksen euromääräinen suuruus perustuu autoliikkeen suulliseen hinta-arvioon tuulilasin vaihdosta. Kun hakija kääntyi kahden tien risteyksessä (päiväkodin risteys) noin viisi päiväkodin lasta heitti hiekkaa hakijan autoon. Lapset olivat päiväkodin ulkovaraston takana odottamassa ohimeneviä autoja, joiden päälle lapset heittivät pihalta kerättyjä kiviä ja hiekkaa. Tämä on ollut sellainen leikki, jonka hakija on nähnyt useamman kerran ja usein keskellä tietä on ollut jopa isompia kiviä. Hakija pysäytti auton ja meni juttelemaan päiväkodin työntekijöille. Kun hakija pääsi kotiin, hän tarkisti autonsa ja huomasi tuulilasiin tulleet useammat naarmut, joista yksi oli merkittävän iso. Autossa oli hiekkaa mennyt myös ikkunoiden ja ovien väliin. Hakija lähti takaisin päiväkotiin ja ilmoitti, että oli sattunut vahinko.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadun selvityksen (liite 2) mukaan vahinkotapahtuma on sattunut hakijan ilmoittamana ajankohtana 10.10.2019 noin klo 15.15. Lasten ulkoilun aikana kuusi lasta oli ollut leikkimässä kotileikkiä päiväkodin aidan vieressä. Aidan toisella puolella kulkee autotie. Hiekkaa sattui lentämään aidan toiselle puolelle ja sitä osui ohi ajavan auton tuulilasiin. Hiekan mukana oli myös pieniä kiviä. Ulkovalvonnassa oli riittävä määrä aikuisia ja he puuttuivat tilanteeseen heti kun sen huomasivat, mitä oli tapahtumassa. Tilanne oli kuitenkin yllättävä, sillä tytöt leikkivät rauhassa eikä leikki vaikuttanut vahingolliselta ennen kuin huomattiin että hiekkaa lensi ohi ajavan auton tuulilasiin. Hakija (autonkuljettaja) pysähtyi tapahtumapaikalle ja keskusteli asiasta lasten kanssa, myös päiväkodin työntekijät ojensivat lapsia asiasta ja ohjasivat siirtämään leikin muualle. Lapset olivat hyvin pahoillaan tilanteesta. Hetken päästä kuluneesta (noin viisi minuuttia) hakija tuli päiväkodin pihaan jättämään yhteystietonsa, koska oli huomannut vaurioiden olevan sellaiset, että ne olisi syytä korjauttaa. Tapahtuneesta puhuttiin hiekkaa heittäneiden lasten vanhemmille sekä päiväkodissa yleisesti lasten kanssa seuraavana päivänä. Tapahtumaan osallisina olleet lapset olivat tilanteesta hyvin pahoillaan, vaikka kyseessä olikin vahinko.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan.

Saadun selvityksen perusteella päiväkodin lasten valvonta ulkoilutilanteessa päiväkodin pihamaalla on ollut asianmukaisesti järjestetty ja henkilökuntaa on ollut riittävä määrä lapsimäärään nähden. Vahinkoon johtaneet tapahtumat ovat edenneet päiväkodin pihalla nopeasti. Kun havainto lasten äkillisestä hiekan heittämisestä aidan ylitse on tehty, ovat työntekijät heittämiseen hetimmiten puuttuneet.

Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole voida katsoa, että työntekijä tai viranhaltija olisi virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttanut vahinkoa. Siten ei voida katsoa, että Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala olisi vastuussa aiheutuneesta autovauriosta vahingonkorvauslain nojalla.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

This decision was published on 28.02.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.